{"id":5751,"date":"2020-09-30T11:46:58","date_gmt":"2020-09-30T08:46:58","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5751"},"modified":"2021-02-03T13:27:02","modified_gmt":"2021-02-03T11:27:02","slug":"reitteja-rajaseudulle-kurkistuksia-kotimaanmatkailun-historiaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/reitteja-rajaseudulle-kurkistuksia-kotimaanmatkailun-historiaan\/","title":{"rendered":"Reittej\u00e4 rajaseudulle \u2013 kurkistuksia kotimaanmatkailun historiaan"},"content":{"rendered":"\n

\u201dItsen\u00e4isen Suomen kansalainen! Tunnetko maasi ja valtakuntasi? Tutustu siihen sen rajaseutuja my\u00f6ten! Ja tutustu samalla rajaseudun kansaan, sen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja oloihin! Se on laajentava ja syvent\u00e4v\u00e4 sinun kotimaak\u00e4sitett\u00e4si ja onhan se itsen\u00e4isen maan kansalaisen velvollisuuskin.\u201d (Rajaseutujen matkailuopas, 1927)<\/em><\/p>\n\n\n\n

Rajaseutujen matkailuoppaassa rajaseutujen todettiin olevan suomalaisille terra incognitaa, tuntematonta maata. Oppaan julkaissut Suomen Rajaseutuyhdistys katsoi, ett\u00e4 matkailu oli keino tutustuttaa hiljattain itsen\u00e4istyneen valtion kansalaiset vieraaksi koettuun rajaseutuun. Rajaseudun kohteiden matkailullista identiteetti\u00e4 ryhdyttiin rakentamaan hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 eksotiikkaa, jota tarjosivat asumattomat korvet, jylh\u00e4t maisemat sek\u00e4 rikas kansankulttuuri.<\/p>\n\n\n\n

\"L\u00e4tt\u00e4hattuun

Suomi-kuvaa luotiin my\u00f6s valokuvin. Ulkoministeri\u00f6n palkkaama valokuvaaja Aarne Pietinen kiersi laajalti rajaseutuja. Kuvassa retkeilij\u00e4 ihastelee petsamolaisia maisemia. Pietinen 1939. Museovirasto. (CC BY 4.0)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Ajatus identiteettil\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 paikan br\u00e4nd\u00e4\u00e4misest\u00e4 ei ole ilmi\u00f6n\u00e4 uusi. Suomen houkuttelevuutta matkailumaana pohdittiin jo 1800-luvun lopulla, toki erilaisin k\u00e4sittein. Suomi-kuvan rakentamiseksi ja matkailun edist\u00e4miseksi perustettiin vuonna 1887 Suomen Matkailijayhdistys. Ensimm\u00e4inen maailmansodan ja sis\u00e4llissodan tyrehdytt\u00e4m\u00e4 matkailu alkoi elpy\u00e4 j\u00e4lleen 1920-luvun kuluessa. Suomalaisia kehotettiin matkustamaan etenkin kotimaassa. Kuten alussa esiintyv\u00e4 lainaus osoittaa, oman maan tuntemus esitettiin l\u00e4hes kansalaisvelvollisuutena.<\/p>\n\n\n\n

Kotimaan maisemien mainostettiin vet\u00e4v\u00e4n vertoja monille ulkomaankohteille. Esimerkiksi Raja-Karjalassa sijaitsevan Tolvaj\u00e4rven<\/span><\/a> kuvattiin edustavan komeinta ja juhlallisinta mets\u00e4in Karjalaa vankkoine pylv\u00e4shongikkoineen ja tuuheine kuusikkoineen. Turmeltumaton samoilukohde tarjosi rauhaa ja salomaiseman, joka oli l\u00e4hes kadonnut muualta rautatien rakentamisen my\u00f6t\u00e4. Kuusamoa kutsuttiin Suomen Sveitsiksi.<\/p>\n\n\n\n

\"Kahden

Rajojen sulkeuduttua Kalevalaan liittyv\u00e4\u00e4 eksotiikkaa etsittiin Raja-Karjalan alueelta. Suomen Rajaseutuyhdistys yll\u00e4piti Tolvaj\u00e4rvell\u00e4 majoitusta ja mainosti aluetta Punkaharjun veroisena matkailukohteena. Museovirasto (CC BY 4.0)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Rajaseuduille suuntautuvaa matkailua edistiv\u00e4t tahoillaan kirjailijat, toimittajat ja rajaseutuaktiivit. Kirjoitukset k\u00e4sitteliv\u00e4t luonto- ja kulttuurikuvausten lis\u00e4ksi ven\u00e4l\u00e4istytt\u00e4misaikoja ja it\u00e4rajan poliittisia oloja. Rajaseutumatkailun edist\u00e4misess\u00e4 n\u00e4kyi n\u00e4in ollen my\u00f6s rajaseututy\u00f6n<\/span><\/a> poliittinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 eli rajaseutujen liitt\u00e4minen tiiviimmin osaksi muuta Suomea. Ajan nationalistiseen eetokseen liittyi ajatus, ett\u00e4 rajaseudut olivat olleet liian pitk\u00e4\u00e4n id\u00e4n vaikutuspiiriss\u00e4. Samansuuntaisia ajatuksia oli esitt\u00e4nyt aiemmin ruotsalaisuusliike<\/span><\/a> sill\u00e4 erotuksella, ett\u00e4 it\u00e4isten vaikutteiden katsottiin uhkaavan kaikkia suomenkielisi\u00e4 suomalaisia.<\/p>\n\n\n\n

Kuvateoksessaan It\u00e4rajan kuvia<\/em> (1938) toimittaja ja AKS-taustainen rajaseutuaktiivi Uuno Peltoniemi pohdiskeli luterilaisten ja ortodoksikarjalaisten eroja. Luterinuskoisia karjalaisia h\u00e4n kuvasi j\u00e4yhemmiksi kuin herkki\u00e4 ja vilkkaita kreikanuskoisia ven\u00e4l\u00e4isine vaikutteineen. Peltoniemen mukaan my\u00f6s Petsamon kolttasaamelaisten keskuudessa ven\u00e4l\u00e4iset vaikutteet n\u00e4kyiv\u00e4t kaikkialla. Ven\u00e4j\u00e4n taito oli yleist\u00e4 ja nimist\u00f6kin ven\u00e4l\u00e4isten pappien antamaa.<\/p>\n\n\n\n

Matkailun edist\u00e4misen er\u00e4\u00e4n\u00e4 tavoitteena oli my\u00f6s Suomi-kuvan kiillottaminen. Matkailujulkaisuissa h\u00e4ivytettiin vallinneiden rotubiologisten ajatusten mukaista kuvaa Suomen kansan it\u00e4isest\u00e4 alkuper\u00e4st\u00e4 ja esitettiin Suomi modernina l\u00e4nsimaisena sivistysvaltiona. Rajaseutujen erityispiirteit\u00e4 selitettiin ven\u00e4l\u00e4isill\u00e4 vaikutteilla, joita Suomen rintamailta muinoin rajaseuduille muuttaneet suomalaiset tai Lapin alkuper\u00e4isasukkaat \u2013 Peltoniemen teoksessa ”lappalainen” v\u00e4hemmist\u00f6kansa \u2013 olivat joutuneet omaksumaan. Vieraista piirteist\u00e4\u00e4n huolimatta rajaseutujen korostettiin olevan t\u00e4rke\u00e4 osa Suomea.<\/p>\n\n\n\n

\"Verna<\/figure>\n\n\n\n

Verna Kotiranta<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on rajaseututy\u00f6t\u00e4 tutkiva Suomen historian tohtorikoulutettava.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet ja kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Rajaseutujen matkailuopas.<\/em> Suomen Rajaseutuyhdistys, Helsinki 1927.<\/p>\n\n\n\n

Peltoniemi, Uuno, It\u00e4rajan kuvia. <\/em>WSOY, Helsinki 1938.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Ahonen, Juha, Kehittyv\u00e4, kansainv\u00e4listyv\u00e4, kaupallistuva ja kommunikoiva matkailu-Suomi. Tiedusteluretki itsen\u00e4isen Suomen matkailuelinkeinojen alkutaipaleeseen ennen II maailmansotaa.<\/em> Suomen historian pro gradu, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto 1996.<\/p>\n\n\n\n

Arni-Kauttu, Meri, ”It\u00e4ist\u00e4 kelvottomuutta vastaan” – Suomen ruotsinkielisten diskursiiviset mielikuvat suomalaisista 1896-1924.<\/em> V\u00e4it\u00f6skirja, It\u00e4-Suomen yliopisto 2020.<\/p>\n\n\n\n

Hautaj\u00e4rvi, Harri, Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. <\/em>Aalto-yliopisto, Helsinki 2014.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4kkinen, Hannu; Kukkonen, Jukka; Pietinen, Markku & Saraste Leena, Peiliss\u00e4 Pietiset. <\/em>Museovirasto, Helsinki 2017.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4v\u00e4 arkisto, YLE, Matkoja menneeseen Suomeen.<\/span><\/a><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dItsen\u00e4isen Suomen kansalainen! Tunnetko maasi ja valtakuntasi? Tutustu siihen sen rajaseutuja my\u00f6ten! Ja tutustu samalla rajaseudun kansaan, sen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja oloihin! Se on laajentava ja syvent\u00e4v\u00e4 sinun kotimaak\u00e4sitett\u00e4si ja onhan se itsen\u00e4isen maan kansalaisen velvollisuuskin.\u201d (Rajaseutujen matkailuopas, 1927) Rajaseutujen matkailuoppaassa rajaseutujen todettiin olevan suomalaisille terra incognitaa, tuntematonta maata. Oppaan julkaissut Suomen Rajaseutuyhdistys katsoi, ett\u00e4 matkailu […]<\/p>\n","protected":false},"author":4238,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63,388],"tags":[1335,1401,1398,1395],"class_list":{"0":"post-5751","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-matkailun-historia","10":"tag-nationalismi","11":"tag-rajaseututyo","12":"tag-suomi-kuva","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5751","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4238"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5751"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5751\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6309,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5751\/revisions\/6309"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5751"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5751"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5751"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}