{"id":5886,"date":"2020-10-29T11:43:46","date_gmt":"2020-10-29T09:43:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5886"},"modified":"2021-02-03T13:23:39","modified_gmt":"2021-02-03T11:23:39","slug":"kadonnut-metsastyskoira-poku-ja-koiran-arvo-1800-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kadonnut-metsastyskoira-poku-ja-koiran-arvo-1800-luvulla\/","title":{"rendered":"Kadonnut mets\u00e4styskoira Poku ja koiran arvo 1800-luvulla"},"content":{"rendered":"\n

Koira on omistajalleen rakas yst\u00e4v\u00e4 ja perheenj\u00e4sen, koulutettu mets\u00e4styskoira paitsi mets\u00e4styksen onnistumisen kannalta ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s rahallisesti arvokas omaisuusosa. Kirjel\u00e4hteit\u00e4 tutkiessa l\u00f6ytyneen, vuonna 1889 karanneen mets\u00e4styskoira Pokun tarina tarjoaa historiallisen n\u00e4k\u00f6kulman koiran arvostukseen yli sata vuotta sitten.<\/p>\n\n\n\n

\"Viiksek\u00e4s
Mets\u00e4stysasuinen mies koirineen vuodelta 1888. Kuva: Uno Rosendahl \/ Museovirasto. CC BY 4.0<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Suomalaiset mets\u00e4styskoirat olivat 1800-luvulla enemm\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ominaisuuksien kuin jonkin tietyn rotum\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n tulosta. Ensimm\u00e4inen mets\u00e4styskoirien j\u00e4rjestelm\u00e4lliseen jalostukseen tarkoitettu yhdistys, Finska Kennelklubben, perustettiin vuonna 1889.<\/p>\n\n\n\n

Poku oli Hattulassa sijaitsevan Pelkolan kartanon is\u00e4nn\u00e4n Uno Wegeliuksen vanha mets\u00e4styskoira. Se oli v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n ruskea ja sen silmien v\u00e4liss\u00e4 ja korvassa oli arpia merkkin\u00e4 menneist\u00e4 mets\u00e4stysseikkailuista. Pelkolassa oli mets\u00e4styskoiria pidetty jo monen kymmenen vuoden ajan ja niit\u00e4 oli my\u00f6s kasvatettu itse. <\/p>\n\n\n\n

Uno Wegeliuksen mets\u00e4stysporukka koostui kouluaikaisista yst\u00e4vist\u00e4 Helsingist\u00e4 ja H\u00e4meenlinnasta.  Mets\u00e4styskoiria ei kaupungeissa vaikuttavilla yst\u00e4vill\u00e4 ollut ja silloin t\u00e4ll\u00f6in Wegeliukselta pyydettiin koiraa mets\u00e4stysreissuille lainaksi. Tammikuun alussa 1889 Uno Wegeliuksen yst\u00e4v\u00e4, h\u00e4meenlinnalainen luonnontieteiden opettaja Hjalmar Schulman lainasi mets\u00e4stysretkelleen Unon vanhaa mets\u00e4styskoiraa Pokua. Saavuttuaan huonossa s\u00e4\u00e4ss\u00e4 majoituspaikkaansa, Koivulahden tilalle Luopioisissa illalla 3. tammikuuta, h\u00e4n oli vienyt koiran v\u00e4entupaan ja l\u00e4htenyt itse vaihtamaan kuvia vaatteita ylleen. T\u00e4ll\u00f6in is\u00e4nt\u00e4\u00e4 etsinyt, h\u00e4mmentynyt koira oli livahtanut ovesta ulos ja karannut.<\/p>\n\n\n\n

Schulman ja h\u00e4nen avukseen l\u00e4htenyt renkipoika etsiv\u00e4t koiraa l\u00e4hes henkens\u00e4 kaupalla, kiireell\u00e4 ohuissa vaatteissa matkaan l\u00e4hteneet etsint\u00e4joukot olivat palelluttaa itsens\u00e4. Pokun j\u00e4ljet johtivat l\u00e4heisen j\u00e4rven j\u00e4\u00e4lle, mutta tuuli puhalsi ne umpeen tehden niist\u00e4 vaikeita seurata. Yli viisi kilometri\u00e4 j\u00e4\u00e4ll\u00e4 edetty\u00e4\u00e4n miesten lampusta loppui petroli ja heid\u00e4n oli pakko taivaltaa kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n l\u00e4himm\u00e4lle torpalle, josta he saivat lainaksi lis\u00e4\u00e4 vaatteita ja hevosen. Etsint\u00e4matka jatkui hevosella ja heikot j\u00e4ljet p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t Hauholle johtavalle tielle. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Schulmannin oli lopetettava etsint\u00e4 ja j\u00e4\u00e4d\u00e4 y\u00f6kortteeriin apupojan k\u00e4velless\u00e4 j\u00e4\u00e4n yli takaisin kotiin.<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4toivoinen mets\u00e4mies etsi koiraa viel\u00e4 seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Hauhon kirkonkyl\u00e4lt\u00e4, jonne johtavalta tielt\u00e4 sen viimeiset j\u00e4ljet olivat l\u00f6ytyneet. H\u00e4n antoi kuuluttaa kadonneesta koirasta Hauhon kirkossa ja kiirehti ilmoitukset sek\u00e4 H\u00e4m\u00e4l\u00e4iseen ett\u00e4 H\u00e4meen Sanomiin. Molemmissa lehdiss\u00e4 ilmoitukset julkaistiin tammikuun aikana viel\u00e4 toiseen kertaan.<\/p>\n\n\n\n

\"Ilmoitus
Ilmoitus kadonneesta koirasta sanomalehdess\u00e4: H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 19.1.1889<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Tammikuun 15. p\u00e4iv\u00e4 Schulman matkusti uudelleen Hauholle kuultuaan tutusta talosta Kaukkalan kyl\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 talon asukkaat olivat n\u00e4hneet Pokun kytkettyn\u00e4 er\u00e4\u00e4ll\u00e4 miehell\u00e4 Hauhon kirkonm\u00e4ell\u00e4. Koiran kohtalo ei kuitenkaan ratkennut ja Schulman n\u00e4ki parhaimmaksi kuuluttaa koiraa viel\u00e4 uudestaan Hauhon kirkossa. Tammikuun 29. p\u00e4iv\u00e4 Schulman saattoi ilmoittaa Pelkolaan, ett\u00e4 tuntomerkkeihin sopiva koira oli toimitettu h\u00e4nen \u00e4idilleen H\u00e4meenlinnaan ja t\u00e4m\u00e4 oli lunastanut sen ja ottanut hoitoonsa. Helmikuussa Schulman saattoi jo ilmaista syv\u00e4n kiitollisuutensa siit\u00e4, ett\u00e4 Poku oli p\u00e4\u00e4ssyt terveen\u00e4 kotiin ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 samalla 10 markkaa korvaukseksi koiran etsinn\u00e4st\u00e4 Uno Wegeliukselle koituneista kuluista.<\/p>\n\n\n\n

Kadonneen Poku-koiran l\u00f6yt\u00e4miseksi n\u00e4hty aika, vaiva ja valuutta ylittiv\u00e4t moninkertaisesti vanhan mets\u00e4styskoiran rahallisen arvon. Koira oli siis t\u00e4m\u00e4n tapauksen mukaan omistajalleen paljon muutakin kuin korvattavissa oleva hy\u00f6tyel\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Elsa Hietala<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n Pelkolan kartanon arkiston kirjeet<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Emma Wegeliuksen kirje Uno Wegeliukselle (ilman p\u00e4iv\u00e4yst\u00e4) 1862. Pelkolan kartano arkisto. KA, H\u00e4meenlinna.<\/p>\n\n\n\n

Olga Wegeliuksen kirjeet Uno Wegeliukselle 4.5.(ilman vuosilukua) ja 27.5. (ilman vuosilukua). Pelkolan kartanon arkisto. KA, H\u00e4meenlinna.<\/p>\n\n\n\n

Hjalmar Schulmanin kirjeet Uno Wegeliukselle 6.1., 15.1., 29.1. ja 18.2.1889. Pelkolan kartanon arkisto. KA, H\u00e4meenlinna.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4meen Sanomat 8.1. (no 3) ja 22.1. (no 6) 1889.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 9.1. (no 3) ja 19.1. (no 7) 1889. <\/p>\n\n\n\n

Aalto, Teemu 1991. Suomen Kennelliitto \u2013 Finska Kennelklubben ry:n historia I osa 1889\u20131935. Jyv\u00e4skyl\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Unhola, Kaija 2014. El\u00e4m\u00e4\u00e4 koiran kanssa. Suomalainen koiraharrastus ennen ja nyt. Porvoo.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Koira on omistajalleen rakas yst\u00e4v\u00e4 ja perheenj\u00e4sen, koulutettu mets\u00e4styskoira paitsi mets\u00e4styksen onnistumisen kannalta ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s rahallisesti arvokas omaisuusosa. Kirjel\u00e4hteit\u00e4 tutkiessa l\u00f6ytyneen, vuonna 1889 karanneen mets\u00e4styskoira Pokun tarina tarjoaa historiallisen n\u00e4k\u00f6kulman koiran arvostukseen yli sata vuotta sitten. Suomalaiset mets\u00e4styskoirat olivat 1800-luvulla enemm\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ominaisuuksien kuin jonkin tietyn rotum\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n tulosta. Ensimm\u00e4inen mets\u00e4styskoirien j\u00e4rjestelm\u00e4lliseen jalostukseen tarkoitettu yhdistys, […]<\/p>\n","protected":false},"author":18146,"featured_media":5889,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[458,1416,1413],"class_list":{"0":"post-5886","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1800-luku","10":"tag-koirat","11":"tag-metsastys","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5886","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18146"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5886"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5886\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6297,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5886\/revisions\/6297"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5889"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5886"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5886"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5886"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}