{"id":5916,"date":"2020-11-05T11:22:35","date_gmt":"2020-11-05T09:22:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5916"},"modified":"2021-02-03T13:20:13","modified_gmt":"2021-02-03T11:20:13","slug":"kabareeta-vakoilua-ja-korkeimman-oikeuden-paatoksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kabareeta-vakoilua-ja-korkeimman-oikeuden-paatoksia\/","title":{"rendered":"Kabareeta, vakoilua ja korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Kuva naisista vakoojamaailman vaarallisen viettelevin\u00e4 ja miehi\u00e4 puoleensavet\u00e4vin\u00e4 femme fatale<\/em> -hahmoina luotiin 1900-luvun alun fiktiokirjallisuudessa. Kurtisaani ja naisvakooja kehittyiv\u00e4t toistensa synonyymeiksi my\u00f6s tiedusteluyhteis\u00f6jen ja turvallisuuspoliisien sis\u00e4ll\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 naisvakoojista kertova myytti konkretisoitiin ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana Margaretha Zelle MacLeodissa \u2013 tunnetummalta nimelt\u00e4\u00e4n Mata Harissa. Naisvakoojat seksualisoinut myytti on s\u00e4ilytt\u00e4nyt vetovoimansa, vaikka todisteet Mata Harin vakoilusta olivat (ja ovat yh\u00e4) kyseenalaiset ja erityisesti toinen maailmansota toi esiin naisvakoojia, jotka eiv\u00e4t sopineet t\u00e4h\u00e4n kuvaan.<\/p>\n\n\n\n

Mata Hariin tehdyt rinnastukset eiv\u00e4t olleet vieraita my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Suomen Valtiollisessa poliisissa:<\/p>\n\n\n\n

\u201d’Mata-Harimme’ Ina muutti, kuten mainittua, t\u00e4\u00e4lt\u00e4 yht\u2019\u00e4kkisesti Helsinkiin. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli h\u00e4n aikonut antautua klassillisen esikuvansa viralliseen ammattiin, tanssijattareksi, olipa jo esiintynyt ravintola Bar\u2019issa (?), mutta lienee taiteen tie osottautunut liian ohdakkeiseksi, koskapa Inan j\u00e4lleen kuuluu olevan tarjoilijana, t\u00e4ll\u00e4 kertaa Turun Seurahuoneella.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"Kuvan
Margaretha Zelle MacLeod loi itselleen 1900-luvun alussa it\u00e4maisen tanssijan, Mata Harin, roolin, jonka mysteerisyys yhdistettyn\u00e4 h\u00e4nen seksuaalisuuteensa ja ulkomaalaisen taustaansa sopivat t\u00e4ydellisesti aikaisemmin luotuihin myytteihin naisvakoojista. Kuva: Wikipedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Inassa \u201dmataharimaisuutta\u201d Valtiolliselle poliisille vahvisti naisen ven\u00e4l\u00e4inen syntyper\u00e4 ja lyhyt ura tanssijana, mutta mit\u00e4\u00e4n vakoiluun viittaavaa ei saatu selville syksyll\u00e4 1939. Erityisesti \u201dmataharimaiset\u201d vakoiluep\u00e4ilyt samaistettiin upseerien seurassa aikaa viett\u00e4neisiin naisiin. Se miten paljon ep\u00e4ilyjen kohdistumisessa oli kyse tiedustelumaailman sis\u00e4lt\u00e4 omaksutusta ajattelumallista tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kautta opituista esimerkeist\u00e4 \u2013 k\u00e4ytettiinh\u00e4n upseerien seuraan hakeutumista my\u00f6s tosiasiallisesti hyv\u00e4ksi \u2013 on mahdotonta arvioida. Valtiollinen poliisi (ja sen edelt\u00e4j\u00e4 Etsiv\u00e4 keskuspoliisi) joutuivat kuitenkin usein toteamaan upseeriseurassa n\u00e4htyihin naisiin liitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ep\u00e4ilyt per\u00e4tt\u00f6miksi. Arvioiden mukaan monen ep\u00e4illyn kohdalla kyseess\u00e4 oli vakoilun sijaan huvittelu- ja seikkailunhalu tai \u201dkevytkenk\u00e4isyys<\/em>\u201d.<\/p>\n\n\n\n

                                                                                       **<\/p>\n\n\n\n

Myytti \u201dmataharimaisista\u201d naisvakoojista on l\u00e4nsimaisessa kulttuurissamme niin vahva, ett\u00e4 itsekin ep\u00e4ilin aluksi l\u00f6yt\u00e4neeni er\u00e4\u00e4nlaisen suomalaisen Mata Harin, kun Valtiollisen poliisin aineistoista eteeni osui er\u00e4s P\u00e4\u00e4majan valvontaosaston tiedonanto ja samaan, Martan, tapaukseen liittyv\u00e4 kuulustelup\u00f6yt\u00e4kirja vuodelta 1941. Lukemani olisi voinut tiivist\u00e4\u00e4 otsikolla Kabareelaulaja neuvostovakoilusta ep\u00e4iltyn\u00e4 ja maanpetoksesta tuomittuna.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Sotavuosien kontekstissa toistaiseksi salaiseksi julistetun ja korkeimpaan oikeuteen edenneen tapauksen aineisto oli yh\u00e4 salainen, mutta hakemuksestani aineiston salassapitom\u00e4\u00e4r\u00e4ys purettiin ja asiakirjat tulivat julkisiksi (tuomioistuimen neuvotteluja lukuun ottamatta). L\u00e4hinn\u00e4 Valtiollisen poliisin aineistoja lukeneelle korkeimman oikeuden sinetill\u00e4 varustettu, kotiin tullut kirje oli l\u00e4hes yht\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 kokemus kuin melko v\u00e4h\u00e4n uutta tarjonneen aineiston lukeminen.<\/p>\n\n\n\n

Valvontaosasto ei kiinnitt\u00e4nyt Marttaan huomiota ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 kabareelaulajana, vaan se oli onnistunut saamaan talvisodan j\u00e4lkeen Suomeen palautetun ja neuvostovakoiluun v\u00e4rv\u00e4tyn sotavangin kaksoisagentikseen. Koska kaksoisagentti oli Martan yhteyshenkil\u00f6 vakoiluteht\u00e4viss\u00e4, valvontaosasto pystyi seuraamaan Marttaa hyvin l\u00e4helt\u00e4 koko kev\u00e4\u00e4n 1941 ajan. Tietojen avulla Martan tapaamiset Neuvostoliiton l\u00e4hetyst\u00f6\u00f6n kuuluneen yhteyshenkil\u00f6n kanssa, radiolaitteiston saapuminen pari kuukautta ennen pid\u00e4tyst\u00e4 ja Porvoontien varrelle kaivetun vakoilupostilaatikon etsint\u00e4 voitiin merkit\u00e4 yl\u00f6s. Lis\u00e4ksi valvontaosasto sai kaksoisagentilta kuulla arveluja Tallinnan yleisradion kautta Martalle tietyn kappaleen taustalla vaimealla \u00e4\u00e4nell\u00e4 annettavista tiedotuksista.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"Kollaasi
Vanhat vakoiluaiheiset Suomi-filmit, kuten Kolmastoista koputus vuodelta 1945, toistavat kuvaa naisvakoojista vietteliv\u00e4 tanssijattarina, houkutuslintuina tai muuten miehi\u00e4 vieh\u00e4tt\u00e4vin\u00e4 toimijoina \u2013 kuitenkin usein lopussa toimintaansa katuvina tai viettelemiins\u00e4 miehiin rakastuvina ja puolta vaihtavina. Fenno-Filmi Oy:n sotavuosina valmistunut vakoilutrilogia Salainen ase, Hiipiv\u00e4 vaara ja Varjoja Kannaksella tuovat kaikki esiin vakoojarooleissa olevia naisia. Kuvat: Elonet.fi.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4majan valvontaosasto pid\u00e4tti Martan sotilasvakoilusta ep\u00e4iltyn\u00e4 vain alle viikko ennen jatkosodan alkua. Kuulusteluissaan Martta my\u00f6nsi suostuneensa vakoiluteht\u00e4viin, vetosi kokemaansa vaihtoehdottomuuteen painostuksen alla, kertoi Viron sosialistisessa neuvostotasavallassa vuoden 1940 lopulla saamastaan koulutuksesta ja vakoiluviestien l\u00e4hett\u00e4misess\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 salausj\u00e4rjestelmist\u00e4, mutta kielsi v\u00e4litt\u00e4neens\u00e4 valtiosalaisuuksia tai itse pyrkineens\u00e4 hankkimaan vakoilutietoja. Teht\u00e4v\u00e4ksi oli sovittu muilta saatavien tietojen v\u00e4litt\u00e4minen. Kuulustelup\u00f6yt\u00e4kirjasta ja aineistosta ei tule ilmi, ett\u00e4 Martta olisi ehtinyt toimittaa mit\u00e4\u00e4n vakoilutietoja \u2013 toki radion, tiedossa olleen kirjeyhteyden ja maahan kaivettujen vakoilupostilaatikoiden perusteella h\u00e4nell\u00e4 olisi ollut siihen mahdollisuus.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4majan valvontaosastolle Martan kuvaus omasta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n oli ep\u00e4uskottava naisen ammatin ja sodan l\u00e4heisyyden vuoksi. Valvontaosastolle Martta oli \u201dmiehiin menev\u00e4<\/em>\u201d tanssitaiteilija \u2013 ei siis laulutaiteilija, kuten Martta itsens\u00e4 esitteli \u2013, joka \u201dammattinsa avulla helposti joutuisi tekemisiin ravintoloissa k\u00e4yvien sotilaallisia tietoja omaavien henkil\u00f6iden kanssa.\u201d <\/em>T\u00e4m\u00e4n ammattiinsa liitetyn yleisen stereotypian Martta pyrki kohdallaan kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n korkeimmalle oikeudelle tekem\u00e4ss\u00e4 valituksessaan, mutta on tietysti mahdotonta j\u00e4lkik\u00e4teen tiet\u00e4\u00e4, oliko kyse valitusta strategiasta vai tosiasiasta.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka todistajana oikeusk\u00e4sittelyss\u00e4 ollut v\u00e4nrikki vakuutti, ettei Martta ollut koskaan tiedustellut h\u00e4nelt\u00e4 sotilasasioita, eik\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti edes tiennyt h\u00e4nen olleen aikaisemmin linnoitusty\u00f6maan huoltop\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4, k\u00e4ytiin keskustelua heid\u00e4n suhteensa laadusta ja l\u00e4heisyyden asteesta. Oikeudessa Martta joutui usein vastaamaan, oliko h\u00e4n rakastanut t\u00e4t\u00e4 lehti-ilmoituksen perusteella h\u00e4nelle laulunuotteja suomentamaan tullutta v\u00e4nrikki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

**<\/p>\n\n\n\n

Martan v\u00e4rv\u00e4\u00e4minen vakoiluun osoittaa, ett\u00e4 neuvostotiedustelu piti naisen melko julkista roolia sopivana peitetarinana teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Kev\u00e4\u00e4n 1941 aikana Martta esiintyi ravintolassa, yksityisjuhlissa ja kerran Yleisradiossa, kiipesi harrastelijateatterin lavalle ja lehtiarvion mukaan teki roolihahmostaan tarmokkaan, mutta ei saavuttanut suurempaa kuuluisuutta. Martta itse kertoi esiintyneens\u00e4 vain ansaitakseen rahaa. Valvontaosaston n\u00e4k\u00f6kulmasta Martan ammatti asetti h\u00e4nen sukupuolisiveytens\u00e4 kyseenalaiseksi, mist\u00e4 oli lyhyt matka seksuaalisuuden hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vakoilutietojen ker\u00e4\u00e4miseksi \u2013 er\u00e4\u00e4nlaiseksi Mata Hariksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Piia Vuorinen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava, joka EK-Valpon kontrollipolitiikkaa ja sen valtio- ja maanpetosrikoksista ep\u00e4ilemi\u00e4 naisia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessaan tarkastelee my\u00f6s vakoilusta ep\u00e4iltyj\u00e4 naisia.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus:
Panschin, Vladimir (2018): Diletantteja vai taitajia? \u2013 P\u00e4\u00e4majan valvontaosaston johtama valvonta ja vastavakoilu talvi- ja jatkosodassa.<\/em> Maanpuolustuskorkeakoulu.
Proctor, Tammy (2006): Female Intelligence \u2013 Women and Espionage in the First World War<\/em>. New York University Press.
Wheelwright, Julie (2019): Poisoned Honey \u2013 The Myth of Women in Espionage. Gueen\u2019s Quarterly<\/em> 126\/4.
Wheelwright, Julie (1992): The Fatal Lover \u2013 Mata Hari and the Myth of Women in Espionage<\/em>. Collins & Brown.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuva naisista vakoojamaailman vaarallisen viettelevin\u00e4 ja miehi\u00e4 puoleensavet\u00e4vin\u00e4 femme fatale -hahmoina luotiin 1900-luvun alun fiktiokirjallisuudessa. Kurtisaani ja naisvakooja kehittyiv\u00e4t toistensa synonyymeiksi my\u00f6s tiedusteluyhteis\u00f6jen ja turvallisuuspoliisien sis\u00e4ll\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 naisvakoojista kertova myytti konkretisoitiin ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana Margaretha Zelle MacLeodissa \u2013 tunnetummalta nimelt\u00e4\u00e4n Mata Harissa. Naisvakoojat seksualisoinut myytti on s\u00e4ilytt\u00e4nyt vetovoimansa, vaikka todisteet Mata Harin vakoilusta olivat […]<\/p>\n","protected":false},"author":4984,"featured_media":5919,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[637,1410,917],"class_list":{"0":"post-5916","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-ek-valpo","10":"tag-naisvakoojat","11":"tag-vakoilu","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5916","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4984"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5916"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5916\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6288,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5916\/revisions\/6288"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5919"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5916"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5916"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5916"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}