{"id":5961,"date":"2020-11-11T11:54:17","date_gmt":"2020-11-11T09:54:17","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5961"},"modified":"2021-02-03T13:17:39","modified_gmt":"2021-02-03T11:17:39","slug":"kirkonkirjat-paljastavat-%e2%88%92-mummo-on-valttia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kirkonkirjat-paljastavat-%e2%88%92-mummo-on-valttia\/","title":{"rendered":"Kirkonkirjat paljastavat \u2212 mummo on valttia"},"content":{"rendered":"\n

Turun yliopiston akatemiaprofessori Virpi Lummaa on selvitt\u00e4nyt tutkimusryhm\u00e4ns\u00e4 kanssa iso\u00e4itien merkityst\u00e4 lastenlastensa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Hankkeessa testattiin niin sanottua mummohypoteesia, jonka mukaan syy ihmisnaaraiden pitk\u00e4\u00e4n elinik\u00e4\u00e4n on iso\u00e4itien mahdollisuus tarjota apuaan lastenlapsilleen.<\/p>\n\n\n\n

Ennen nykyisten ehk\u00e4isymenetelmien kehitt\u00e4mist\u00e4 ihmiset saivat lapsia 2\u20133 vuoden v\u00e4lein eli niin tiuhaan, ettei \u00e4idin edellinen lapsi viel\u00e4 p\u00e4rj\u00e4nnyt omillaan ennen seuraavan tuloa. Lummaa onkin todennut, ettei nainen ei ole koskaan evolutiivisessa historiassa hoitanut yksin kaikkia synnytt\u00e4mi\u00e4\u00e4n lapsia.<\/p>\n\n\n\n

Lummaan hankkeessa tutkittiin kirkonkirjamerkint\u00f6jen avulla, miten iso\u00e4itien l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti vuosien 1731 ja 1890 v\u00e4lill\u00e4 syntyneiden suomalaislasten selviytymiseen. Tutkimusaikana lapsikuolleisuus oli suurta ja elinolot muutenkin vaikeat.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusryhm\u00e4 osoitti, miten etenkin \u00e4idin\u00e4itien l\u00e4sn\u00e4olo lastenlasten arjessa lis\u00e4si pienten lasten eloonj\u00e4\u00e4mismahdollisuuksia l\u00e4hes 30 prosentilla. Tulos vahvistaa oletusta, ett\u00e4 luonnonvalinta suosii naisten pitk\u00e4ik\u00e4isyytt\u00e4. Hy\u00f6dyt kuitenkin v\u00e4heniv\u00e4t, kun vanhenevien iso\u00e4itien kyvyt avun tarjoamiseen hiipuivat.<\/p>\n\n\n\n

\"Nainen
Varhaismodernissa Suomessa vauvojen hoito oli usein vanhempien sisarusten tai iso\u00e4itien vastuulla. Adolf von Beckerin maalauksessa Pienokaista sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n (1874) vanha nainen ruokkii vauvaa lehm\u00e4nsarvesta valutetulla maidolla. Kuva: Wikimedia Commons, PD.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

My\u00f6s historiantutkimuksen tulokset vahvistavat Lummaan tutkimusryhm\u00e4n havaintoja. Olen itse tutkinut turkulaisia seksity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 1800-luvun alkupuolella. Monella heist\u00e4 oli avioliiton ulkopuolella syntyneit\u00e4 lapsia, joiden kamppailu omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 oli viel\u00e4 ankarampaa kuin samaan aikaan el\u00e4neill\u00e4 aviolapsilla.<\/p>\n\n\n\n

Sairaudet ja kuolema olivat osa varhaismodernia lapsuutta, mutta tarkastusnaisiksi kutsuttujen seksity\u00f6l\u00e4isten lasten kohtalo oli usein harvinaisen kova. Heist\u00e4 joka kymmenes oli kuolleena syntynyt ja ainakin joka kolmas menehtyi imev\u00e4isin\u00e4 eli alle vuoden i\u00e4ss\u00e4. Aikuisiksi seksity\u00f6l\u00e4isten j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4 varttui alle puolet.<\/p>\n\n\n\n

Osalla tarkastusnaisista oli kuitenkin sosiaalisia turvaverkkoja, jos he olivat syntyper\u00e4isi\u00e4 turkulaisia ja eliv\u00e4t omien sukulaistensa keskell\u00e4. Siten he saivat enemm\u00e4n lastenhoitoapua tai muuta tukea kuin kaupunkiin muualta muuttaneet seksity\u00f6l\u00e4iset. T\u00e4m\u00e4n puolestaan kohensi heid\u00e4n lastensa elinoloja.<\/p>\n\n\n\n

Todisteena t\u00e4st\u00e4 olivat etenkin ne parikymppiset turkulaiset tarkastusnaiset, jotka eliv\u00e4t viel\u00e4 lapsuudenkodissaan, kun he tulivat itse ensi kertaa \u00e4ideiksi. Heid\u00e4n synnytt\u00e4mist\u00e4\u00e4n pienokaisista vain nelj\u00e4sosa menehtyi imev\u00e4isin\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on iso mutta selv\u00e4sti alhaisempi kuin muualta Turkuun muuttaneilla tarkastusnaisilla. Siten seksity\u00f6l\u00e4inenkin hy\u00f6tyi oman \u00e4itins\u00e4 tarjoamasta lastenhoitoavusta, jos \u00e4idin\u00e4iti oli itse suhteellisen nuori ja reipas.<\/p>\n\n\n\n

Samankaltaiseen tulokseen on p\u00e4\u00e4tynyt ruotsalainen historiantutkija Magdalena Bengtsson, joka on tutkinut Link\u00f6pingin kaupungin imev\u00e4iskuolleisuutta 1800-luvulla. Parhaiten selvisiv\u00e4t ne yksin\u00e4isten \u00e4itien synnytt\u00e4m\u00e4t pienokaiset, joiden \u00e4ideill\u00e4 oli apunaan muita aikuisia, etenkin \u00e4idin vanhemmat.<\/p>\n\n\n\n

1800-luvun lopulla prostituoitujen ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6t eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 sallineet tarkastusnaisten \u00e4itiytt\u00e4. Heid\u00e4n oli pakko antaa vauvansa vieraisiin perheisiin \u201druokolle\u201d. Usein t\u00e4m\u00e4 tarkoitti suoranaista heitteille j\u00e4tt\u00f6\u00e4 oloihin, joissa vauvat j\u00e4iv\u00e4t vaille hoitoa ja jopa ruokaa. Esimerkiksi Helsingiss\u00e4 seksity\u00f6l\u00e4isten lasten imev\u00e4isyyskuolleisuus oli tuolloin 65 prosenttia, siis yli kaksinkertainen verrattuna 1800-luvun alun Turkuun.<\/p>\n\n\n\n

Akatemiaprofessori Lummaan hankkeessa tutkittiin iso\u00e4itien merkityst\u00e4 tilanteessa, jossa valtaosa syntyneist\u00e4 oli aviolapsia. Historiantutkijoiden tulokset nostavat esiin sen, ett\u00e4 iso\u00e4itien hoivalla on ollut merkityst\u00e4 my\u00f6s \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen huono-osaisille lapsille. \u00c4idin\u00e4idin hoitoapu oli valttia jopa seksity\u00f6l\u00e4isten perheiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirsi Vainio-Korhonen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian professori<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta<\/p>\n\n\n\n

Erja Hyyti\u00e4inen: Virpi Lummaan mummohypoteesi paljastaa luonnonvalinnan oveluuden. Aurora 1\/2017<\/em> https:\/\/www.auroralehti.fi\/virpi-lummaan-mummohypoteesi-paljastaa-luonnonvalinnan-oveluuden\/<\/p>\n\n\n\n

Kirsi Vainio-Korhonen, Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksity\u00f6l\u00e4iset 1800-luvun alun Suomessa.<\/em> SKS. Helsinki 2018.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun yliopiston akatemiaprofessori Virpi Lummaa on selvitt\u00e4nyt tutkimusryhm\u00e4ns\u00e4 kanssa iso\u00e4itien merkityst\u00e4 lastenlastensa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Hankkeessa testattiin niin sanottua mummohypoteesia, jonka mukaan syy ihmisnaaraiden pitk\u00e4\u00e4n elinik\u00e4\u00e4n on iso\u00e4itien mahdollisuus tarjota apuaan lastenlapsilleen. Ennen nykyisten ehk\u00e4isymenetelmien kehitt\u00e4mist\u00e4 ihmiset saivat lapsia 2\u20133 vuoden v\u00e4lein eli niin tiuhaan, ettei \u00e4idin edellinen lapsi viel\u00e4 p\u00e4rj\u00e4nnyt omillaan ennen seuraavan tuloa. Lummaa onkin […]<\/p>\n","protected":false},"author":3147,"featured_media":5967,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[1419,1425,1422,687,704],"class_list":{"0":"post-5961","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-isoaidit","10":"tag-lapsikuolleisuus","11":"tag-lapsuus","12":"tag-seksityo","13":"tag-verkostot","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5961","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3147"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5961"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5961\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6282,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5961\/revisions\/6282"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5967"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5961"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5961"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5961"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}