{"id":5979,"date":"2020-11-19T11:11:01","date_gmt":"2020-11-19T09:11:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5979"},"modified":"2021-02-03T13:16:20","modified_gmt":"2021-02-03T11:16:20","slug":"varkaus-paholainen-raiskaus-ja-rovasti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/varkaus-paholainen-raiskaus-ja-rovasti\/","title":{"rendered":"Varkaus, paholainen, raiskaus ja rovasti"},"content":{"rendered":"\n

Gertrud Sigfredsdotter oli 1600-luvun puoliv\u00e4lin Maskussa el\u00e4nyt \u00e4iti ja vaimo. H\u00e4nen puolisonsa oli Thomas Erichson Maskun Kakkaraisten kyl\u00e4st\u00e4, joka toimi palkollisena Maskun maarovasti Henrich Hoffmanin tilalla. My\u00f6s Gertrud ty\u00f6skenteli maarovastin taloudessa: h\u00e4nest\u00e4 k\u00e4ytettiin tuomiokirjoissa nimityst\u00e4 huusk\u00e5na<\/em>. Aika ajoin Gertrud Sigfredsdotter k\u00e4vi Turussa myym\u00e4ss\u00e4, panttaamassa ja ostamassa tavaroita. Huhtikuussa 1657 maarovasti Hoffman syytti Gertrud Sigfredsdotteria vaatteiden, kankaiden, korujen ja erilaisten metallista valmistettujen esineiden varastamisesta ja myynnist\u00e4 Turussa ja Maskussa. Suurin osa myydyist\u00e4 esineist\u00e4 oli maarovasti Hoffmanin mukaan varastettu h\u00e4nen edesmenneelt\u00e4 vaimoltaan Hebla Peersdotter Gallenilta.<\/p>\n\n\n\n

\"Maalaus,
Kuva: Rijksmuseum, Alankomaat.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kolme kuukautta my\u00f6hemmin, hein\u00e4kuussa 1657, Gertrud Sigfredsdotter vastasi maarovastin v\u00e4itteisiin syytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 raiskauksesta. Gertrud Sigfredsdotter kertoi Turun tuomiokapitulille miehen raiskanneen h\u00e4net kahdesti: edesmenneen vaimonsa viel\u00e4 el\u00e4ess\u00e4 ja uudelleen t\u00e4m\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen. Gertrud Sigfredsdotter syytti maarovastia huoruudesta eli avioliiton ulkopuolisesta seksuaalisesta kanssak\u00e4ymisest\u00e4 ja raiskauksesta. Sek\u00e4 maarovasti Hoffmanin Gertrud Sigfredsdotteria kohtaan esitt\u00e4m\u00e4t syytteet ett\u00e4 Gertrud Sigfredsdotterin maarovasti Hoffmania vastaan esitt\u00e4m\u00e4t syytteet olivat eritt\u00e4in raskaita. K\u00e4r\u00e4j\u00e4t tuomitsivat Gertrudin kuolemaan ja siirsiv\u00e4t asian Turun hovioikeudelle, jonka tuli 1600-luvulla vahvistaa alioikeuksien tekem\u00e4t kuolemantuomiot.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitin maarovasti Hoffmanista ja Gertrud Sigfredsdotterista aiemmin Uuden ajan alun tutkimuksen verkoston blogissa (Mit\u00e4 kellarissa tapahtui?<\/span><\/a>). Turun tuomiokapitulin p\u00f6yt\u00e4kirjat ovat s\u00e4ilyneet muutamalta vuodelta 1650- ja 1660-lukujen taitteesta ja Suomen Kirkkohistoriallinen Seura (SKHS) julkaisi p\u00f6yt\u00e4kirjat 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Maarovasti Hoffmania ja Gertrud Sigfredsdotteria koskeva tapaus on kuitenkin sensuroitu julkaistuista p\u00f6yt\u00e4kirjoista.<\/p>\n\n\n\n

Turun tuomiokapitulin alkuper\u00e4iset p\u00f6yt\u00e4kirjat osoittavat, ett\u00e4 hallituksen sensurointi koski nimenomaan Gertrud Sigfredsdotterin maarovasti Hoffmania kohtaan esitt\u00e4mi\u00e4 raiskaussyyt\u00f6ksi\u00e4 p\u00f6yt\u00e4kirjassa. Gertrud Sigfredsdotter kuvasi my\u00f6s, mit\u00e4 maarovasti oli h\u00e4nelle sanonut, miss\u00e4 ja mill\u00e4 tavalla seksuaalinen akti tapahtui. Raiskauksista ensimm\u00e4inen tapahtui Gertrudin mukaan kellarissa, jonne h\u00e4n ei olisi halunnut l\u00e4hte\u00e4 kahden maarovastin kanssa, vaan oli pyyt\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n vaimoa tulemaan mukaan. Maarovasti oli kuitenkin Gertrudin sanojen mukaan kielt\u00e4nyt vaimoaan tulemaan kellariin. Gertrud Sigfredsdotterin mukaan maarovasti oli j\u00e4rjest\u00e4nyt my\u00f6s ennen toista raiskausta asiat niin, ett\u00e4 mies sai toteuttaa tahtonsa naisen kanssa rauhassa. Lis\u00e4ksi Gertrud kertoi maarovastin maanneen my\u00f6s kolmen muun naisen kanssa. T\u00e4m\u00e4n kaiken, my\u00f6s maininnan maarovastin vaimosta, SKHS halusi sensuroida. Sensuroinnin kohteeksi ei sen sijaan p\u00e4\u00e4tynyt tieto siit\u00e4, ett\u00e4 Gertrud oli Maskun k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 tunnustanut tontun tai haltijan saattaneen h\u00e4net raskaaksi. Suojelun kohde on siis selv\u00e4sti ollut maarovasti, ei h\u00e4nt\u00e4 syytt\u00e4nyt palkollisnainen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Turun tuomiokapitulin p\u00f6yt\u00e4kirja 27.7.1657. Kuva Mari V\u00e4lim\u00e4ki<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Tarinan kiinnostavuutta lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 tuomiokapitulin p\u00f6yt\u00e4kirjan mukaan Gertrud Sigfredsdotter halusi my\u00f6s suojella maarovastia. H\u00e4n kertoi tuomiokapitulille, ett\u00e4 Maskun k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 esitetty tarina yliluonnollisesta seksuaalisesta kanssak\u00e4ymisest\u00e4 tontun tai haltijan kanssa oli tarkoitettu maarovastin suojelemiseksi: sen sijaan, ett\u00e4 h\u00e4n olisi kertonut maarovastin raiskanneen h\u00e4net, h\u00e4n sepitti tarinan tontusta. Emme voi koskaan tiet\u00e4\u00e4 varmasti, oliko Gertrudin tuomiokapitulissa tunnustamat asiat totta.<\/p>\n\n\n\n

Tapaus kuitenkin osoittaa sen, ett\u00e4 Gertud Sigfredsdotter koki tarpeelliseksi kuvata tuomiokapitulille maarovasti raiskaajana ja itsens\u00e4 sek\u00e4 maarovastin uhrina ett\u00e4 suojelijana. Maskun k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 Gertrud kertoi saaneensa osan tavaroista, jotka maarovasti v\u00e4itti h\u00e4nen varastaneen, korvaukseksi haltijalta tai tontulta seksuaalisesta kanssak\u00e4ynnist\u00e4. Haltija k\u00e4vi hakemassa tavarat maarovastin rouvan lukituista varastoista yliluonnollisilla keinoillaan. SKHS:n julkaisemissa p\u00f6yt\u00e4kirjoissa kerrotaan Gertrudin yliluonnollisesta kanssak\u00e4ymisest\u00e4 haltijan tai tontun kanssa, mutta tekstist\u00e4 on sensuroitu se osa Gertrud lausuntoa, jossa h\u00e4n sanoo lausunnon olleen tarkoitettu maarovastin suojelemiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Gertrud Sigfredsdotterin ja maarovasti Hoffmanin v\u00e4linen tapaus on monipolvinen ja monimutkainen. Se korostaa sit\u00e4 seikkaa, joka tuomiokirjoja lukiessa on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4: mit\u00e4 ihmiset kertovat tapahtumista, miten he perustelevat tekojaan, ja toisaalta miksi juuri n\u00e4m\u00e4 seikat on kirjattu p\u00f6yt\u00e4kirjaan. Miksi esimerkiksi Gertrud Sigfredsdotter puhui ensin k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 tontuista ja haltijoista ja my\u00f6hemmin p\u00e4\u00e4tyi py\u00f6rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sanansa ja yritti suojella itse\u00e4\u00e4n esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 syytteit\u00e4 maarovastia kohtaan? Hovioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 kuolemantuomiosta odottanut Gertrud pyrki todenn\u00e4k\u00f6isesti vaikuttamaan omaan kohtaloonsa kertomalla uuden version tarinasta tuomiokapitulille. On eri asia, uskottiinko h\u00e4nt\u00e4. Jo k\u00e4r\u00e4j\u00e4t olivat suhtautuneet skeptisesti h\u00e4nen tarinaansa tavaroita yliluonnollisilla keinoilla varastaneista tontuista. Tuomiokapituli pid\u00e4tti Gertrudin toiveiden mukaan maarovastin virastaan asian tutkimisen ajaksi, ja mies sai palata teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 kolmen kuukauden kuluttua.<\/p>\n\n\n\n

Turun tuomiokapitulin alkuper\u00e4isen p\u00f6yt\u00e4kirjan ja tapaukseen l\u00e4heisesti kytkeytyv\u00e4n Maskun k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 k\u00e4sitellyn tapauksen rinnakkain lukeminen on avannut maarovasti Hoffmanin ja Gertrud Sigfredsdotteirn v\u00e4list\u00e4 tapausta, mutta se on my\u00f6s tehnyt l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4ksi Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran ratkaisuja. SKHS:n hallitus koki edelleen 1800-luvun lopulla tarpeelliseksi suojella maarovastia sek\u00e4 h\u00e4nen vaimoaan Gertrud Sigfredsdotterin syyt\u00f6ksilt\u00e4. Samalla hallitus julkaisi Gertrud Sigfredsdotterin lausunnosta fragmentaarisia kohtia, jotka alkuper\u00e4isess\u00e4 asiayhteydess\u00e4\u00e4n saavat t\u00e4ysin toisen merkityksen kuin osana julkaistua teksti\u00e4. Palkollisena ty\u00f6skennelleen naisen maineen suojeleminen ei Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran hallitusta kiinnostanut, vaan papistoon kuuluneet kokivat tarpeelliseksi suojata omiensa mainetta ja kunniaa viel\u00e4 vuosisatoja esitettyjen syyt\u00f6sten j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mari V\u00e4lim\u00e4ki<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja ty\u00f6skentelee tutkijana <\/em>Tie meren yli<\/span><\/a> -hankkeessa ja viimeistelee v\u00e4it\u00f6skirjaansa esiaviollisista suhteista 1600-luvun Turussa ja Uppsalassa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto (Helsinki), Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat, Maskun Tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat, Varsinaisten asioiden p\u00f6yt\u00e4kirjat 1656\u20131650, 28.4.1657, 32\u201337.<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto (Turku), Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin arkisto, memoriaalip\u00f6yt\u00e4kirjat 1656\u20131661, 27.7.1657, f. 38\u201339.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, Ky\u00f6sti: Henricus Johannis Hoffman. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554\u20131721 -verkkojulkaisu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi:sks-thp-001022<\/a> (luettu 16.11.2020.)<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Gertrud Sigfredsdotter oli 1600-luvun puoliv\u00e4lin Maskussa el\u00e4nyt \u00e4iti ja vaimo. H\u00e4nen puolisonsa oli Thomas Erichson Maskun Kakkaraisten kyl\u00e4st\u00e4, joka toimi palkollisena Maskun maarovasti Henrich Hoffmanin tilalla. My\u00f6s Gertrud ty\u00f6skenteli maarovastin taloudessa: h\u00e4nest\u00e4 k\u00e4ytettiin tuomiokirjoissa nimityst\u00e4 huusk\u00e5na. Aika ajoin Gertrud Sigfredsdotter k\u00e4vi Turussa myym\u00e4ss\u00e4, panttaamassa ja ostamassa tavaroita. Huhtikuussa 1657 maarovasti Hoffman syytti Gertrud Sigfredsdotteria vaatteiden, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1036,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[388],"tags":[464,1437,1434,1431,1428],"class_list":{"0":"post-5979","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-tutkimusaineistot","7":"tag-1600-luku","8":"tag-lahdekriittisyys","9":"tag-rikokset","10":"tag-suomen-kirkkohistoriallinen-seura","11":"tag-turun-tuomiokapituli","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5979","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1036"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5979"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5979\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6279,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5979\/revisions\/6279"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5979"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5979"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5979"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}