{"id":6051,"date":"2020-12-10T11:26:36","date_gmt":"2020-12-10T09:26:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=6051"},"modified":"2021-02-03T13:15:01","modified_gmt":"2021-02-03T11:15:01","slug":"luostarinmaen-koululaiset-%e2%80%92-uuden-tutkimustiedon-aarella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/luostarinmaen-koululaiset-%e2%80%92-uuden-tutkimustiedon-aarella\/","title":{"rendered":"Luostarinm\u00e4en koululaiset \u2012 uuden tutkimustiedon \u00e4\u00e4rell\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Ulrica Johanna ja Johan Fredric Ahlgren olivat tavallisia Luostarinm\u00e4ell\u00e4 1800-luvun alkupuolella asuneita lapsia. Heid\u00e4n is\u00e4ns\u00e4 Johan Ahlgren oli kirvesmiehenkis\u00e4lli, joka oli mennyt naimisiin piika Ulrica S\u00f6derlundin kanssa syyskuussa 1828. Parin esikoinen Ulrica Johanna syntyi seitsem\u00e4n kuukautta h\u00e4iden j\u00e4lkeen huhtikuussa 1829, ja kaksi vuotta my\u00f6hemmin Ulrica Johannalle syntyi pikkuveli Johan Fredric. He saivat my\u00f6s lukuisia sisaruksia, sill\u00e4 Luostarinm\u00e4en tontilla 173 asuneeseen perheeseen syntyi vuosien 1829\u20121849 aikana kaikkiaan yhdeks\u00e4n lasta, mukaan lukien yhdet kaksoset. Nyky\u00e4\u00e4n tontti 173 tunnetaan Luostarinm\u00e4en museokorttelissa merimiehen pihana, jossa sijaitsevat merimiehen talo, kutojan kamari ja aitta sek\u00e4 rouva Frid\u00e9nin huone. <\/p>\n\n\n\n

\"Rouva
Rouva Frid\u00e9nin huone Luostarinm\u00e4en tontilla 173. Kuva: Samuli Lintula, Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0.<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Ahlgrenit ovat yksi perheist\u00e4, joita tutkin \u201dK\u00f6yhyyden ja osattomuuden kertomattomat kokemukset 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/a>\u201d -tutkimushankkeessa yhdess\u00e4 Maria Syv\u00e4niemen kanssa. Tutkimme Luostarinm\u00e4en nykyisell\u00e4 museoalueella Turun palon j\u00e4lkeen vuosina 1828\u20121848 syntyneit\u00e4 lapsia ja pohdimme, miten he selvisiv\u00e4t k\u00f6yh\u00e4ll\u00e4 Luostarinm\u00e4ell\u00e4 palon j\u00e4lkeen. Alue oli s\u00e4\u00e4stynyt Turun katastrofaaliselta palolta, joten sinne muutti runsaasti kodittomaksi j\u00e4\u00e4neit\u00e4 kaupunkilaisia. 1830-luvulle tultaessa m\u00e4en asukasluku oli l\u00e4hes kaksinkertaistunut 500 asukkaasta 900 asukkaaseen. Hankkeessa tutkimme muun muassa Luostarinm\u00e4en asukkaiden palon j\u00e4lkeist\u00e4 arkea, josta ei tiedet\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Perheen is\u00e4n Johan Ahlgrenin ammatti oli 1800-luvun alkupuolen Luostarinm\u00e4ell\u00e4 tavallinen: m\u00e4ell\u00e4 asui lukuisia kirvesmiesoppilaita ja kirvesmiehenkis\u00e4llej\u00e4, joille riitti runsaasti t\u00f6it\u00e4 Turun j\u00e4lleenrakentamisessa. Ahlgrenin perheen vanhemmat taisivat kristinopin kohtuullisesti ja k\u00e4viv\u00e4t ehtoollisella noin kahdesti vuodessa. Perheen el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuului my\u00f6s surua, sill\u00e4 lapsista kaksi kuoli pienen\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei ollut ep\u00e4tavallista, sill\u00e4 1800-luvun alun Suomessa lapsikuolleisuus oli noin 25 prosentin luokkaa. <\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4s seikka teki kuitenkin Ahlgrenin perheest\u00e4 poikkeavan. Ulrica Johannan ja Johan Fredricin kohdalla rippikirjassa vastaani tuli nimitt\u00e4in kaksi ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 merkint\u00e4\u00e4. Ulrica Johanna n\u00e4ytti saaneen virkatodistuksen koulua varten vuonna 1838, mutta merkinn\u00e4st\u00e4 ei selvinnyt, mik\u00e4 koulu oli kyseess\u00e4. Johan Fredricin nimen kohdalla olleen omituisen kiemuran merkityst\u00e4 pohdimme yhdess\u00e4 hankkeen johtajan Kirsi Vainio-Korhosen kanssa, ja lopulta selvisi, ett\u00e4 lyhenne oli \u201dLanc. Sch<\/em>\u201d, joka tarkoitti, ett\u00e4 lapsi oli aloittanut koulunk\u00e4ynnin Bell\u2012Lancasterkoulussa.<\/p>\n\n\n\n

\"Turun
Ahlgrenin perhe Turun tuomiokirkkoseurakunnan suomalaisen seurakunnan rippikirjassa 1832\u20121841 (I Aa160, II\u2012Iv, Luostarikortteli ja Kupittaa), tontti 173, sivu 168).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Bell\u2012Lancasterkoulu oli Suomessa yksi merkitt\u00e4vist\u00e4 kansakoulun edelt\u00e4jist\u00e4. Se aloitti toimintansa Turussa vuonna 1820, siis 50 vuotta ennen kansakouluasetusta ja noin sata vuotta ennen oppivelvollisuutta. Englannista per\u00e4isin oleva koulu tarjosi vuoro-opetusta k\u00f6yhien perheiden lapsille, aluksi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pojille ja my\u00f6hemmin my\u00f6s tyt\u00f6ille. Sen toiminta-ajatus oli melko yksinkertainen: koulussa oli yksi opettaja, ja edistyneemm\u00e4t oppilaat opettivat nuorempia. Vuoro-opetusmenetelm\u00e4n ansiosta suuri joukko lapsia saattoi saada opetusta. Koulussa lapset oppivat muun muassa kirjoittamaan, lukemaan ja laskemaan, mik\u00e4 oli harvinaista aikana, jolloin koulutus oli l\u00e4hinn\u00e4 ylempien sosiaaliryhmien etuoikeus ja jolloin v\u00e4h\u00e4inen lukutaito hankittiin kirkon m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan alla. Ulrica Johanna ja Johan Fredric aloittivat koulunk\u00e4ynnin elokuussa 1838. <\/p>\n\n\n\n

Bell\u2012Lancasterkoulua k\u00e4vi 1800-luvun alkupuolella kaikkiaan 66 luostarinm\u00e4kel\u00e4ist\u00e4 lasta, mik\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4 osa koulun noin kolmestasadasta oppilaasta. Heid\u00e4n joukossaan oli jonkin verran is\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 lapsia, jotka olivat syntyneet avioliiton ulkopuolella tai joiden is\u00e4 oli kuollut. Toisaalta osa lapsista tuli n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti my\u00f6s vakaista oloista, sill\u00e4 sisaruksista useampi oli laitettu kouluun. Koululaisten vanhempia yhdisti heid\u00e4n taustastaan riippumatta se, ett\u00e4 he halusivat lastensa saavan koulutusta.<\/p>\n\n\n\n

Ahlgrenin lapset k\u00e4viv\u00e4t koulua useamman vuoden. Koulunk\u00e4ynnin lopetettuaan Ulrica Johanna sai aviottoman Frans Wilhelmiksi ristityn pojan toukokuussa 1852, siis 24-vuotiaana. Kaksi kuukautta my\u00f6hemmin h\u00e4net vihittiin ilman morsiuskruunua nuoremman veneveist\u00e4m\u00f6n kirvesmiehen Mathias Halinin kanssa, joka oli oletettavasti my\u00f6s Frans Wilhelmin is\u00e4. Avioliitto ei kest\u00e4nyt pitk\u00e4\u00e4n, silla Ulrica Johanna menehtyi vuonna 1853 ilmoittamattomaan sairauteen.<\/p>\n\n\n\n

Nuori renki Johan Fredric solmi avioliiton lokakuussa 1858 neiti (jungfru) Josefina Johanna Lev\u00f3nin kanssa. Lev\u00f3n oli vihille astellessaan todenn\u00e4k\u00f6isesti raskaana, sill\u00e4 pari vihittiin kotona ilman morsiuskruunua. Morsiuskruunu kuului 1800-luvulla morsiamen asusteisiin, mutta jos h\u00e4n oli jo saanut lapsen tai oli n\u00e4kyv\u00e4sti raskaana, h\u00e4net vihittiin ilman kruunua. Ei tosin ollut ep\u00e4tavallista, ett\u00e4 vihkiparilla oli jo lapsia ennen avioliiton solmimista. L\u00e4hteet eiv\u00e4t kuitenkaan kertoneet, oliko Lev\u00f3n todella saanut lapsen, eik\u00e4 niist\u00e4 paljastunut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Johan Fredricin ja h\u00e4nen vaimonsa my\u00f6hempi\u00e4 vaiheita. <\/p>\n\n\n\n

Ahlgrenin lasten tarkemmat tiedot koulunk\u00e4ynnin j\u00e4lkeen ovat siis toistaiseksi h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa. Jo l\u00f6ytyneiden tietojen perusteella molemmat perustivat perheen ja lienev\u00e4t el\u00e4tt\u00e4neet itsens\u00e4 ja perheens\u00e4 miten parhaiten taisivat sellaisilla t\u00f6ill\u00e4, mit\u00e4 l\u00f6ysiv\u00e4t ja pystyiv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n. Vaikka koulunk\u00e4ynti ei olisi ratkaisevasti vaikuttanut heid\u00e4n el\u00e4miins\u00e4, he olivat kuitenkin lapsuudessaan ja nuoruudessaan saaneet ainutlaatuisen mahdollisuuden kouluttautua ja oppia maailmasta hiukan enemm\u00e4n oman el\u00e4m\u00e4npiirins\u00e4 ymp\u00e4rilt\u00e4. N\u00e4in my\u00f6s tutkijan eteen sattunut kirjurin merkint\u00e4 avautuu osana suurempaa kokonaisuutta, joka toivottavasti auttaa meit\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s lasten el\u00e4mien my\u00f6hempi\u00e4 vaiheita ja kertoo ennest\u00e4\u00e4n tuntemattomasta osasta Luostarinm\u00e4en ja sen asukkaiden historiaa.<\/p>\n\n\n\n

\"Noora<\/figure>\n\n\n\n

Noora Viljamaa<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja ty\u00f6skentelee projektitutkijana hankkeessa K\u00f6yhyyden ja osattomuuden kertomattomat kokemukset Turussa 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet ja kirjallisuutta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto, Turku. G I:11 Turun Bell\u2012Lancaster-koulu 1817, 1824\u20121843.<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto, Helsinki. 51.1 Bell\u2012Lancasterkoulun asiakirjat 1843\u20121870.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunginarkisto, Turku. Bba:1\u20122. Tytt\u00f6jen ala-alkeiskoulun nimiluettelot.<\/p>\n\n\n\n

Turun tuomiokirkkoseurakunnan suomalaisen seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelo 1819\u20121834 (I C1:10)<\/p>\n\n\n\n

Turun tuomiokirkkoseurakunnan suomalaisen seurakunnan rippikirja 1832\u20121841 (I Aa160, II\u2012Iv, Luostarikortteli ja Kupittaa)<\/p>\n\n\n\n

Ikonen, Kimmo: Turun koulut aikansa ilmi\u00f6in\u00e4. 140 vuotta yleissivist\u00e4v\u00e4\u00e4 opetusta<\/em>. Turku 2015.<\/p>\n\n\n\n

Keskinen, Jarkko & Vainio-Korhonen, Kirsi: Porvariston ja s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ist\u00f6n esiaviolliset suhteet, aviottomat lapset ja aviorikokset varhaismodernissa Suomessa. Genos<\/em> 3\/2015.<\/p>\n\n\n\n

Somerkivi, Urho: Bell\u2012Lancasterin vuoro-opetusj\u00e4rjestelm\u00e4 Suomessa<\/em>. Helsinki 1952.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ulrica Johanna ja Johan Fredric Ahlgren olivat tavallisia Luostarinm\u00e4ell\u00e4 1800-luvun alkupuolella asuneita lapsia. Heid\u00e4n is\u00e4ns\u00e4 Johan Ahlgren oli kirvesmiehenkis\u00e4lli, joka oli mennyt naimisiin piika Ulrica S\u00f6derlundin kanssa syyskuussa 1828. Parin esikoinen Ulrica Johanna syntyi seitsem\u00e4n kuukautta h\u00e4iden j\u00e4lkeen huhtikuussa 1829, ja kaksi vuotta my\u00f6hemmin Ulrica Johannalle syntyi pikkuveli Johan Fredric. He saivat my\u00f6s lukuisia sisaruksia, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3553,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[1452,1449,1446,1098,18],"class_list":{"0":"post-6051","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"category-tutkimusaineistot","8":"tag-koulunkaynti","9":"tag-koyhyys","10":"tag-luostarinmaki","11":"tag-perhehistoria","12":"tag-suomen-historia","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6051","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3553"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6051"}],"version-history":[{"count":31,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6051\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6276,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6051\/revisions\/6276"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6051"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6051"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6051"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}