{"id":6201,"date":"2021-02-03T10:23:34","date_gmt":"2021-02-03T08:23:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=6201"},"modified":"2021-02-03T10:23:36","modified_gmt":"2021-02-03T08:23:36","slug":"suomalaisia-lehtinaisia-jo-250-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/suomalaisia-lehtinaisia-jo-250-vuotta\/","title":{"rendered":"Suomalaisia lehtinaisia jo 250 vuotta"},"content":{"rendered":"\n

Tammikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 juhlistettiin suomalaisten sanomalehtien 250 vuoden mittaista historiaa. Vaille huomiota j\u00e4i se, ett\u00e4 lehtity\u00f6n varhaisten pioneerien joukossa oli sek\u00e4 miehi\u00e4 ett\u00e4 naisia.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen suomalaisen sanomalehden Tidningar utgifne af et S\u00e4llskap i \u00c5bo<\/em> ensimm\u00e4inen numero ilmestyi Turussa 15. tammikuuta 1771. Lehdess\u00e4 julkaistiin sek\u00e4 uutisia ja s\u00e4\u00e4tietoja ett\u00e4 runoja ja historiaesseit\u00e4. Sanomalehden julkaisija oli Turun akatemian ymp\u00e4rill\u00e4 toiminut, taiteita ja tieteit\u00e4 suosinut Aurora-seura. Aurora-seuran ruotsalaisiin sisarseuroihin liittyi my\u00f6s naisia, mutta Turusta ei ole tietoa naisj\u00e4senist\u00e4. Aurora-seuran matrikkeli ja p\u00f6yt\u00e4kirjat ovat kuitenkin ep\u00e4t\u00e4ydellisi\u00e4, joten t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta asiasta ei ole.<\/p>\n\n\n\n

\"Kuva
Catharina Charlotta Swedenmarckin 29.6.1771 julkaistun runon ”\u00d6fwer Hans Kongl. Maj:ts w\u00e5r Allern\u00e5digste Konungs lyckeliga hemkomst” ensimm\u00e4iset s\u00e4keet Tidningar utgifne af et S\u00e4llskap i \u00c5bo -sanomalehdess\u00e4. Kuva: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, sanomalehdet.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Seuralla oli joka tapauksessa kytk\u00f6ksi\u00e4 useaankin kirjallisesti suuntautuneeseen naiseen. Kuurinmaalla syntynyt Agatha de la Myle (os. Brumengyber 1724\u22121787) kuului seuran perustaneen professori Henrik Gabriel Porthanin l\u00e4hipiiriin. Rym\u00e4ttyl\u00e4ss\u00e4 Maanp\u00e4\u00e4n kartanossa yhdess\u00e4 puolisonsa kapteeni Carl Johan de la Mylen kanssa asunut Agatha de la Myle julkaisi runoja Kustaa III:n kunniaksi. Turun akatemian piiriss\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kutsuttiin Kuurinmaan Sapfoksi ja Porthanin mesenaatiksi tai \u201d\u00e4idiksi\u201d. Lis\u00e4ksi Agatha de la Myle\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 Suomen varhaisimpana lehtinaisena, jonka proosaruno julkaistiin 1767 ruotsalaisessa Kongl. Bibliotekets Tidningar om L\u00e4rda Saker<\/em> -aikakauslehdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Turkulainen Tidningar utgifne af et S\u00e4llskap i \u00c5bo<\/em> kannusti niin ik\u00e4\u00e4n naisia omistautumaan \u201dkaunokirjallisuudelle\u201d ja julkaisemaan kirjoituksiaan. Lehden sivuilla depytoi Suomen toinen nimelt\u00e4 tunnettu lehtinainen Catharina Charlotta Swedenmarck (1744\u22121813), joka asui Inkeren kartanossa Pertteliss\u00e4 yhdess\u00e4 puolisonsa vapaaherra Carl Johan Hastferin kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Huhtikuussa 1771 Tidningari<\/em>ssa julkaistiin Swedenmarckin lyhyt runo \u00d6fwer H\u00f6gstsalige Hans Kongl. Maj:ts Konung Adolpf Friedrichs d\u00f6d<\/em>, jonka aiheena oli Ruotsin kuninkaan Adolf Fredrikin kuolema. Saman vuoden kes\u00e4kuussa lehdess\u00e4 oli Swedenmarckin uuden kuninkaan Kustaa III:n valtaannousua juhlistava, kahdeksan s\u00e4keist\u00f6\u00e4 pitk\u00e4 runo \u00d6fwer Hans Kongl. Maj:ts w\u00e5r Allern\u00e5digste Konungs lyckeliga hemkomst<\/em>. Tekstiss\u00e4 uutta hallitsijaa verrattiin aurinkoon, joka her\u00e4tti luonnon unestaan. Kotiintulo, hemkomst,<\/em> puolestaan viittasi siihen, ett\u00e4 Kustaa III oli ollut is\u00e4ns\u00e4 kuollessa Ranskan kuninkaan vieraana Pariisissa<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1772 Swedenmarckin Kustaa III:n kruunajaisia kuvaileva runo Po\u00ebme, \u00f6fver Hans Kongl. Maj:ts Konung Gustaf III:s h\u00f6gsthugneliga kr\u00f6ning, d. 29 Maji 1772 <\/em>julkaistiin pienpainatteena Tukholmassa. Pitk\u00e4 runoelma oli koristeltu siroin kruunuin ja k\u00f6ynn\u00f6ksin, mik\u00e4 kertoo Swedenmarckin kunnianhimosta. Hallitsijat olivat taitelijoiden t\u00e4rkeit\u00e4 mesenaatteja, ja Swedenmarckin runous oli selv\u00e4sti tarkoitettu itsens\u00e4 kuninkaan katsottavaksi ja luettavaksi.<\/p>\n\n\n\n

\"Turun
Turun Akatemian kasvitieteellisen puutarhan pohjapiirros vuodelta 1760. Puutarhassa oli 1770-luvulla sireeniaitauksia, siperialaisia yrttipuita, vaahteroita, lehmuksia, oratuomia ja mulperipuukortteli. Kuvan linkki: https:\/\/www.anderssonart.com\/?portfolio=pehr-kalm-revival<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Swedenmarckin ja kuninkaan tiet kohtasivat niin ik\u00e4\u00e4n Turussa, jossa Kustaa III k\u00e4vi eerikinretkell\u00e4\u00e4n toukokuun lopussa 1775. Juhlallisuuksiin sis\u00e4ltyi Swedenmarckin kuninkaan kunniaksi kirjoittama paimenn\u00e4ytelm\u00e4 Dianan juhla,<\/em> Dianas fest. Herdaspel uti en Act<\/em>. <\/em>Puolen tunnin mittainen runoelma esitettiin hallitsijalle ulkosalla, Piispankadun varrella sijainneessa Turun akatemian kasvitieteellisess\u00e4 puutarhassa. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6\u00e4, nuorta Diana-jumalatarta esitti 30-vuotias kirjailija itse. Muissa t\u00e4rkeiss\u00e4 rooleissa oli turkulaisia s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isneitoja, Turun jalkav\u00e4kirykmentin everstin tyt\u00e4r Brita Taube, t\u00e4m\u00e4n serkku Ulla Taube ja Turun hovioikeuden asessorin tyt\u00e4r Margareta Fredenskl\u00f6d. Rokokoon paimen- ja luontoidyllit olivat suurinta muotia, ja Swedenmarckin n\u00e4ytelm\u00e4 miellytti todenn\u00e4k\u00f6isesti taiteita ja teatteria rakastanutta Kustaa III:ta.<\/p>\n\n\n\n

Toinen Tidningarissa<\/em> tekstej\u00e4\u00e4n 1770-luvulla julkaissut turkulaisnainen oli Swedenmarckin ik\u00e4toveri, Turun akatemian kemian professori Pehr Adrian Gaddin puoliso Brita Sidonia Fahlenius (1841\u22121810). H\u00e4n oli itsekin oppinutta sukua, sill\u00e4 h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli Turun akatemian teologian professori ja Turun piispa Johan Fahlenius. Aviomies Gadd puolestaan kuului Tidningaria <\/em>julkaisseen Aurora-seuran aktiiveihin.<\/p>\n\n\n\n

Piirit olivat pienet, sill\u00e4 Brita Fahleniuksen sisarenpoika Abraham Niclas Clewberg (aateloituna Edelcrantz) nousi Kustaa III:n suosioon runoilijana ja teatterinjohtajana. Clewbergin sisar, 20-vuotias Sara Clewberg puolestaan esiintyi kuninkaalle nymfin roolissa Swedenmarckin kirjoittamassa ja ohjaamassa Dianan juhlassa <\/em>toukokuisessa Turussa 1775.<\/em> Nyt tapahtuman silminn\u00e4kij\u00f6ist\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 Sibelius-museon takana kohoava muhkea Pehr Kalmin tammi.<\/p>\n\n\n\n

\"Potrettikuva<\/figure>\n\n\n\n

Kirsi Vainio-Korhonen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian professori.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Carina Burman, Den finl\u00e4ndska Sapfo. Catharina Charlotta Swedenmarcks liv och verk. <\/em>Lunne b\u00f6cker. 2004.<\/p>\n\n\n\n

Henrika Zilliacus-Tikkanen, N\u00e4r K\u00f6net b\u00f6rjade skriva. Kvinnor i finl\u00e4ndsk press 1771-1900<\/em>. Finska Vetenskaps-Societeten. Helsingfors 2005.<\/p>\n\n\n\n

Ann \u00d6hrberg, \u201dFasa f\u00f6r all fl\u00e4rd, konstlan och f\u00f6rst\u00e4llning\u201d. Den ideala retorn inom 1700-talets nya offentlighet. Samlaren<\/em> 2011.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tammikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 juhlistettiin suomalaisten sanomalehtien 250 vuoden mittaista historiaa. Vaille huomiota j\u00e4i se, ett\u00e4 lehtity\u00f6n varhaisten pioneerien joukossa oli sek\u00e4 miehi\u00e4 ett\u00e4 naisia. Ensimm\u00e4isen suomalaisen sanomalehden Tidningar utgifne af et S\u00e4llskap i \u00c5bo ensimm\u00e4inen numero ilmestyi Turussa 15. tammikuuta 1771. Lehdess\u00e4 julkaistiin sek\u00e4 uutisia ja s\u00e4\u00e4tietoja ett\u00e4 runoja ja historiaesseit\u00e4. Sanomalehden julkaisija oli Turun akatemian […]<\/p>\n","protected":false},"author":3147,"featured_media":6204,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[165,552,1455,1458,597,473],"class_list":{"0":"post-6201","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-1700-luku","10":"tag-naishistoria","11":"tag-puutarhat","12":"tag-runot","13":"tag-sanomalehdet","14":"tag-turun-akatemia","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6201","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3147"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6201"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6201\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6264,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6201\/revisions\/6264"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6204"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6201"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6201"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6201"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}