{"id":6396,"date":"2021-02-11T11:01:07","date_gmt":"2021-02-11T09:01:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=6396"},"modified":"2021-02-11T11:01:08","modified_gmt":"2021-02-11T09:01:08","slug":"ensimmaisen-koronakevaan-analyysit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/ensimmaisen-koronakevaan-analyysit\/","title":{"rendered":"Ensimm\u00e4isen koronakev\u00e4\u00e4n analyysit"},"content":{"rendered":"\n

Vuosi sitten tammikuun lopussa Suomessa oli todettu tiett\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4inen koronavirustartunta. Kiinasta Wuhanin alueelta kotoisin ollut nainen sairastui Saarisel\u00e4ll\u00e4, ja h\u00e4net kuljetettiin sairastamaan Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle. Taudin levi\u00e4minen alkoi Suomessa kuitenkin vasta kuukautta my\u00f6hemmin. Kun toinen tautitapaus diagnosoitiin Suomessa helmikuun lopulla, p\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marin rinnasti<\/a> taudin viel\u00e4 kausi-influenssaan (Yle 27.2.2020). Tilanne kuitenkin muuttui Suomessa ja muualla Euroopassa hyvin nopeasti ja maaliskuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 WHO julisti pandemian keskuksen siirtyneen Aasiasta Eurooppaan.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 tutkimusta tehtiin ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n nopeaan tahtiin ymp\u00e4ri maailmaa. Tutkijat tekiv\u00e4t kaikkensa saadakseen tietoa siit\u00e4, miten pandemiaksi yltynyt tauti saataisiin pys\u00e4ytetty\u00e4 tai sen levi\u00e4minen aisoihin sek\u00e4 miten sairastuneita olisi parasta hoitaa. My\u00f6s rokotteen kehitys aloitettiin pian taudin ilmaantumisen j\u00e4lkeen. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit, epidemiologit ja tilastotieteilij\u00e4t eiv\u00e4t kuitenkaan olleet ainoita, jotka koittivat saada tilanteen haltuun sit\u00e4 tutkimalla. Samoin toimivat my\u00f6s humanistit, yhteiskunta- ja oikeustieteilij\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

\"Nainen
Kuva: Pixabay.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Jo huhtikuun alkuun menness\u00e4 suomalaiset historiantutkijat olivat kirjoittaneet useita blogitekstej\u00e4 liittyen pandemioiden ja epidemioiden historiaan. Kaisa Kyl\u00e4koski julkaisi 4.4. Sukututkijan loppuvuosi -blogissaan<\/a> koosteen siihen menness\u00e4 julkaistuista kirjoituksista. N\u00e4it\u00e4 kirjoituksia oli 18. Kyl\u00e4koski oli linkitt\u00e4nyt kosteeseen my\u00f6s Twitteriin tehtyj\u00e4 epidemiahistoriallisia keskusteluketjuja. Lis\u00e4ksi menneisyyden epidemioita tutkineet historioitsijat vastasivat Historioitsijat ilman rajoja -j\u00e4rjest\u00f6n<\/a> internetsivuilla ihmisten kysymyksiin kulkutaudeista sek\u00e4 kommentoivat tilannetta eri medioiden haastatteluissa. Tarve ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 omana aikanamme hyvin poikkeuksellista tilannetta oli valtava.<\/p>\n\n\n\n

Blogit tarjosivat tutkijoille matalan kynnyksen tuottaa tietoa ja osallistua keskusteluun. Blogien kautta oli my\u00f6s mahdollista kommentoida kriisin hoitoa. Kun valtioneuvosto antoi valmiuslain k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoasetukset liikkumisrajoituksista sek\u00e4 terveydenhuoltohenkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6velvollisuuden toteuttamisesta 25.3.2020, ottivat Euroopan yliopistoinstituution professori Martin Scheinin sek\u00e4 Kalevi Sorsa s\u00e4\u00e4ti\u00f6n toiminnanjohtaja Pauli Rautiainen kantaa hallituksen toimiin seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Perustuslakiblogissa<\/a>. Tutkijoiden kirjoitus sai paljon huomiota mediassa, sill\u00e4 kirjoittajat reagoivat nopeasti ja kritisoivat k\u00e4rkk\u00e4\u00e4sti valtioneuvoston toimia. Jo otsikossa todettiin valtioneuvoston leikkiv\u00e4n jumalaa. Er\u00e4s Scheininin ja Rautiaisen kirjoitusta kommentoineista tutkijoista oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen filosofian professori Antti Kauppinen Etiikka.fi -blogissa<\/a>. Kauppinen pohti kirjoituksessaan, oliko valtioneuvoston tekem\u00e4t toimet yksil\u00f6n liikkumisen vapauden rajoittamiseksi moraalisesti v\u00e4\u00e4rin tai ihmisoikeussopimusten vastaista, kuten Scheinin ja Rautiainen olivat kirjoituksessaan antaneet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Keskustelu jatkui sosiaalisen median eri kanavissa. Tutkijat k\u00e4yttiv\u00e4t blogeja perusteltujen puheenvuorojen julkaisun kanavina. Vastaavaan nopeuteen ja keskustelun kattavuuteen ei olisi mill\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sty perinteisten printtimedioiden palstoilla.<\/p>\n\n\n\n

\"Pyykkitelineeseen
Kuva: Pixabay.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kuluneen koronavuoden aikana useat asiantuntijat ovat keskustelleet eri medioissa k\u00e4ynniss\u00e4 olleesta pandemiasta. Sen erilaisista vaikutuksista yhteiskuntaan, talouteen, terveydenhuoltoon, yhteis\u00f6ihin ja yksil\u00f6ihin. Kun kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 Rami Kangas ja Marko Nenonen ja sitten min\u00e4kin keskustelimme koronakriisist\u00e4, sen hoidosta ja sen tuomista tulevaisuuden n\u00e4kymist\u00e4, tartuimme Ramin ehdotukseen, ett\u00e4 koronakriisist\u00e4 ja katastrofeista ei tulisi kirjoittaa vain blogeja ja kolumneja vaan kokonainen yleistajuinen teos. Kirjassa vedett\u00e4isiin yhteen k\u00e4ytyj\u00e4 keskusteluja ja analysoitaisiin kriisi\u00e4 ja sen pohjalta my\u00f6s tulevaisuutta. Sitten teema laajeni l\u00e4nsimaisen yhteiskunnan tilaan, koska katastrofit ovat t\u00e4ss\u00e4 suhteessa olleet aina hyvin valaisevia. Ajatuksesta syntyi teos K niin kuin katastrofi. L\u00e4nsimaiden seitsem\u00e4n tulevaisuutta<\/a> <\/em>(Atena), joka julkaistiin tammikuun lopulla. Teoksessa tarkastelemme koronapandemian lis\u00e4ksi pandemian paljastamia tulevaisuuksia, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t valtion roolia, mediaa, tietoa, digitaalisuutta, taloutta ja globalisaatiota. Teoksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 manifesti, jossa painotamme muun muassa demokraattisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teon merkitt\u00e4vyytt\u00e4, yksil\u00f6n vapautta valtioiden roolin kasvaessa sek\u00e4 henkist\u00e4 huoltovarmuutta, jolla tarkoitamme sivistyst\u00e4, tiet\u00e4myst\u00e4 ja sek\u00e4 kulttuurista p\u00e4\u00e4omaa ja joka toimii silloinkin, jos\/kun tietoverkot kaatuvat.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisen Tiedeakatemian asettama COVID-19-asiantuntijaryhm\u00e4<\/a> julkaisi helmikuun alussa seitsem\u00e4n tavoitetta Suomen kriisikest\u00e4vyyden vahvistamiseksi. Asiantuntijaty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtaja Anna Mauranen toi esiin, kuinka epidemiologien, virologien, rokotekehitt\u00e4jien ja hoitohenkil\u00f6st\u00f6n lis\u00e4ksi tarvitaan my\u00f6s muiden tieteenalojen panosta, sill\u00e4 pandemian vaikutukset ulottuvat laajasti yhteiskunnan eri alueille (Yle 8.2.2021<\/a>). Ihmistieteiden tutkimuksella on iso teht\u00e4v\u00e4 yhteiskunnallisten rakenteiden sek\u00e4 laajojen kehityskulkujen kartoittamisessa ja tulkinnassa. Jotta voimme selvit\u00e4 pandemiasta ja valmistautua tuleviin kriiseihin (sill\u00e4 niit\u00e4 on varmasti luvassa), tarvitaan laaja-alaisesti eri tieteenalojen tutkimuksellista panosta. K niin kuin katastrofi <\/em>-kirjassa kirjoitamme, kuinka ihmisen on oltava kohtaloaan suurempi. Meid\u00e4n on oltava katastrofitietoisia ja tulevaisuusorientoituneita. Varaudumme siihen, mit\u00e4 tulevaisuudessa voi tapahtua ja valmistaudumme selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n siit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mari V\u00e4lim\u00e4ki<\/p>\n\n\n\n


Kirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava ja kirjoittanut tammikuussa julkaistun <\/em>K niin kuin katastrofi -teoksen yhdess\u00e4 Turun yliopiston kulttuurihistorian alumnin, taiteilija & yritt\u00e4j\u00e4 Rami Kankaan sek\u00e4 yliopistonlehtori Marko Nenosen (Tampereen yliopisto) kanssa. Pandemian ajan tunnelmia kuvailee kirjaan liitetty soittolista, jonne p\u00e4\u00e4see kirjan kotisivun<\/a> kautta.<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuosi sitten tammikuun lopussa Suomessa oli todettu tiett\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4inen koronavirustartunta. Kiinasta Wuhanin alueelta kotoisin ollut nainen sairastui Saarisel\u00e4ll\u00e4, ja h\u00e4net kuljetettiin sairastamaan Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle. Taudin levi\u00e4minen alkoi Suomessa kuitenkin vasta kuukautta my\u00f6hemmin. Kun toinen tautitapaus diagnosoitiin Suomessa helmikuun lopulla, p\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marin rinnasti taudin viel\u00e4 kausi-influenssaan (Yle 27.2.2020). Tilanne kuitenkin muuttui Suomessa ja muualla […]<\/p>\n","protected":false},"author":1036,"featured_media":6402,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[1281,1260,488],"class_list":{"0":"post-6396","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-koronavirus","9":"tag-pandemiat","10":"tag-tiedeviestinta","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6396","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1036"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6396"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6396\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6408,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6396\/revisions\/6408"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6402"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6396"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6396"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6396"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}