{"id":6417,"date":"2021-03-10T12:12:29","date_gmt":"2021-03-10T10:12:29","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=6417"},"modified":"2021-03-10T12:12:33","modified_gmt":"2021-03-10T10:12:33","slug":"tytto-ja-kissa-kansatieteelliset-valokuvat-kertovat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/tytto-ja-kissa-kansatieteelliset-valokuvat-kertovat\/","title":{"rendered":"Tytt\u00f6 ja kissa \u2013 kansatieteelliset valokuvat kertovat"},"content":{"rendered":"\n

Keskell\u00e4 hein\u00e4ist\u00e4 pihapiiri\u00e4 on viidest\u00e4 puuriu\u2019usta koottu keitinjalka, jonka varassa riippuu rautainen pata. Sen vasemmalla puolella seisoo avojaloin pieni tytt\u00f6 mekko yll\u00e4\u00e4n ja p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n vaaleana hohtava kes\u00e4myssy. Tytt\u00f6 kantaa syliss\u00e4\u00e4n kissaa. Pienet k\u00e4sivarret ja k\u00e4mmenet pitelev\u00e4t tiukasti kiinni tummaturkkisesta yst\u00e4v\u00e4st\u00e4. Kissan korvat ovat k\u00e4\u00e4ntyneet taaksep\u00e4in, ehk\u00e4 kuuntelemaan tyt\u00f6n juttelua. Tyt\u00f6n vierell\u00e4, kuvan vasemmassa laidassa seisoo nainen katsoen kameraan. Taustalla n\u00e4kyy ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 muutama vaatimaton hirsirakennus.<\/p>\n\n\n\n

\"Pieni
Tytt\u00f6, kissa ja keitinselk\u00e4. Kansatieteelliset valokuvat kertovat my\u00f6s lasten kasvuymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4, sosiaalisista verkostoista sek\u00e4 suhteesta luontoon ja el\u00e4imiin. \u00a0(Kuva: Aino Oksanen, Museovirasto, Kansatieteellinen kuvakokoelma)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kuvan on ottanut kansatieteilij\u00e4 Aino Oksanen (1902\u20131987, my\u00f6h. Valli), joka ker\u00e4si Iitin alueen murresanastoa 1920\u201330-luvulla. Sanastusty\u00f6ns\u00e4 lomassa h\u00e4n valokuvasi haastattelemiaan ihmisi\u00e4 ja heid\u00e4n touhujaan. Oksasen kuva-aiheet ovat tyypillisi\u00e4 1920\u20131930-luvulle. Kansatieteess\u00e4 ikuistettiin silloin vanhoja k\u00e4sity\u00f6tapoja ja ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4, vanhoja piharakennuksia ja vaatteita. Oksasen erikoisalaa oli esimerkiksi naisten t\u00f6iden kuvaaminen. Samalla h\u00e4n tuli taltioineeksi my\u00f6s lasten arkea.<\/p>\n\n\n\n

Aino Oksanen on kertonut ty\u00f6ns\u00e4 olleen joskus vaikeaa, sill\u00e4 vieraaseen, kameran kanssa liikkuvaan nuoreen naiseen suhtauduttiin v\u00e4lill\u00e4 varauksella. Oksanen oli kuitenkin sinnik\u00e4s ja sosiaalisesti taitava, ja sai ihmiset suostuteltua puolelleen. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy valokuvissa selv\u00e4sti. Ihmiset hymyilev\u00e4t, ovat avoimia ja nauravaisia. Mutta voivatko kansatieteellisiin tutkimustarkoituksiin otetut kuvat kertoa jotain maaseudun lasten arjesta ja kokemuksista?<\/p>\n\n\n\n

Nuoren kansatieteilij\u00e4n ottamat kuvat ovat oikeastaan erinomainen l\u00e4hde tutustua lapsen maailmaan sotien v\u00e4lisen ajan suomalaisella maaseudulla. Kuvissa lapset hy\u00f6riv\u00e4t nimitt\u00e4in ovelasti taustalla, v\u00e4h\u00e4n joka paikassa. Otokset lapsista ovat usein tilannekuvia, joita ei ole etuk\u00e4teen mietitty tai sommiteltu. Ne ovat sattumanvaraisia, ohikiit\u00e4vi\u00e4 hetki\u00e4. Kansatieteellisess\u00e4 valokuvauksessa maaseudun el\u00e4m\u00e4\u00e4 tallennettiin menneisyyshakuisesti ja ty\u00f6tilanteet olivat joskus jopa lavastettuja. Lapset sattuivat n\u00e4ihin tilanteisiin mukaan, jos ehtiv\u00e4t ja tohtivat. Ja ehtiv\u00e4th\u00e4n he.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4n esimerkin j\u00e4lkikasvun nopeista liikkeist\u00e4 antavat esimerkiksi kokoelman vanhoja piharakennuksia k\u00e4sittelev\u00e4t kuvat. Ensi n\u00e4kem\u00e4lt\u00e4 niiss\u00e4 on vain hirsinen rakennus. Kun kuvia katsoo toisen kerran, lapsia putkahtelee esiin milloin mist\u00e4kin: yksi istuu rappusilla, toinen kurkkaa oviaukosta ja kolmas kiit\u00e4\u00e4 juosten nurkan takaa. Vaikka lapset eiv\u00e4t olleet Oksasen valokuvauksen ensisijainen kohde, kuvissa n\u00e4kyy mainiolla tavalla lasten ennalta-arvaamattomuus, uteliaisuus ja \u00e4kkipikaisuus.<\/p>\n\n\n\n

\"Halkokatos
Aino Oksanen otti valokuvia kansatieteellist\u00e4 tarkoitusta varten havainnollistamaan suullisesti kerrottua tietoa. Samalla kuviin tallentui my\u00f6s lasten el\u00e4m\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 otoksessa on haluttu tallentaa Yrj\u00f6l\u00e4n halkokatos, mutta kuvan vasemmasta reunasta l\u00f6ytyy my\u00f6s pieni poika. Erilaiset piharakennukset olivat lasten mielest\u00e4 mukavia leikkipaikkoja. (Kuva: Aino Oksanen, Museovirasto, Kansatieteellinen kuvakokoelma)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Toisaalta kuvat kertovat my\u00f6s lasten kasvuymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja sosiaalisista verkostoista. Joissain kuvissa korostuu suunnaton materiaalinen k\u00f6yhyys, jonka huomaa resuisista vaatteista ja vaatimattomista asuinrakennuksista. Puutteellisista oloista huolimatta lapset touhuavat ja ovat mukana kodin, ja esimerkiksi isovanhempien, arjessa. Murresanojen ker\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4 Oksanen haastatteli p\u00e4\u00e4osin vanhempia ihmisi\u00e4 tavoittaakseen \u201caidon ja alkuper\u00e4isen\u201d kielen tai k\u00e4sity\u00f6taidon ty\u00f6vaiheet. Monessa kuvassa vanhuksen ty\u00f6ntekoa seuraa utelias silm\u00e4pari, josta saattaa n\u00e4ky\u00e4 kuvassa pelkk\u00e4 p\u00e4\u00e4laki.<\/p>\n\n\n\n

Lasten historiaa tutkittaessa haasteeksi osoittautuu usein se, ett\u00e4 lapset ovat harvemmin tuottaneet arjestaan ja kokemuksistaan kirjallista materiaalia. T\u00e4m\u00e4n takia n\u00e4k\u00f6kulma lasten maailmaan on painottunut pitk\u00e4lti aikuisten muistoihin lapsuudesta tai viranomaisasiakirjojen perusteella tehtyyn tutkimukseen. Valokuvat paikkaavat t\u00e4t\u00e4 verbaalisen tiedon j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4 aukkoa ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lapset aktiivisina toimijoina yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Toki valokuvat ovat aikuisen ottamia. Voiko niiden avulla p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiinni lapsen omakohtaiseen kokemukseen?<\/p>\n\n\n\n

Takaisin tytt\u00f6\u00f6n ja kissaan. Aino Oksasella on t\u00e4st\u00e4 suloisesta kaksikosta toinenkin valokuva, jossa nainen auttaa tytt\u00f6\u00e4 nostamaan kissan syliins\u00e4. Vaalea myssy on valahtanut tyt\u00f6n silmille, mutta ote lemmikist\u00e4 on edelleen tiukka ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen. Lapsen elekielest\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen kissan on t\u00e4ytynyt olla h\u00e4nelle t\u00e4rke\u00e4. Kuvien v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 tunne kiintymyksest\u00e4 on vahva. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n visuaalisen esityksen perusteella on silti mahdotonta sanoittaa sit\u00e4 kokemusta, miksi el\u00e4in oli lapselle niin merkityksellinen. Joka tapauksessa tyt\u00f6n ja kissan v\u00e4lill\u00e4 vallitsee molemminpuolinen yst\u00e4vyys, sill\u00e4 ei kissakaan laita runsaita hellyydenosoituksia pahakseen. Ken on joskus kantanut kissaa, tiet\u00e4\u00e4, ettei sit\u00e4 v\u00e4kisin syliss\u00e4 pidet\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tytt\u00f6 on juuri saanut kissan syliins\u00e4. Kuvatietojen mukaan aiheena on ollut ennen kaikkea Salmelan perheen torppa upeine katajineen. Tytt\u00f6 ja kissa, sek\u00e4 muu perhe, n\u00e4yttelev\u00e4t niiden rinnalla sivuosaa. (Kuva: Aino Oksanen, Museovirasto, Kansatieteellinen kuvakokoelma)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Maria Syv\u00e4niemi<\/p>\n\n\n\n

\"Kirjoittaja<\/figure>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava ja tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa hankkeessa \u201dLasten ja nuorten arjen kokemukset k\u00f6yhyydest\u00e4 ja huono-osaisuudesta kriisien j\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n\u201d. V\u00e4it\u00f6skirjan aiheena on lasten kokemukset k\u00f6yhyydest\u00e4 1920\u201330-luvun maaseudulla.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Sirkku D\u00f6lle: Kansatieteelliset valokuvakokoelmat ja visuaalinen antropologia. Teoksessa Kuvatut kulttuurit. Johdatus visuaaliseen antropologiaan.<\/em> (Toim. Jari Kupiainen ja Liisa H\u00e4kkinen). SKS. 2017.<\/p>\n\n\n\n

Silja Laine, Tiina M\u00e4nnist\u00f6-Funk, Taina Vahtikari: Kadun kuvat. Valokuvat l\u00e4htein\u00e4 kaupunkihistorian tutkimuksessa<\/em>. Historiallinen Aikakauskirja 117:2\/2019. s.169\u2013185.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hl\u00e4tti min t\u00e4nne Iittih. Iittil\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nmenoa Aino Vallin kuvaamana<\/em>. Iitin kotiseutuyhdistys r.y., Iitti 2015.<\/p>\n\n\n\n

Antti Malinen ja Tuomo Tamminen (Toim.): J\u00e4lleenrakentajien lapset. Sotien j\u00e4lkeinen Suomi lasten silmin.<\/em> Gaudeamus, 2017.<\/p>\n\n\n\n

Riitta R\u00e4s\u00e4nen: Kansannaiset valokuvissa. Teoksessa Kuva, teksti ja kulttuurinen n\u00e4keminen<\/em>. Toim. Anja Tuomisto ja Heli Uusikyl\u00e4. Tietolipas 141, SKS, Helsinki, 1995.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskell\u00e4 hein\u00e4ist\u00e4 pihapiiri\u00e4 on viidest\u00e4 puuriu\u2019usta koottu keitinjalka, jonka varassa riippuu rautainen pata. Sen vasemmalla puolella seisoo avojaloin pieni tytt\u00f6 mekko yll\u00e4\u00e4n ja p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n vaaleana hohtava kes\u00e4myssy. Tytt\u00f6 kantaa syliss\u00e4\u00e4n kissaa. Pienet k\u00e4sivarret ja k\u00e4mmenet pitelev\u00e4t tiukasti kiinni tummaturkkisesta yst\u00e4v\u00e4st\u00e4. Kissan korvat ovat k\u00e4\u00e4ntyneet taaksep\u00e4in, ehk\u00e4 kuuntelemaan tyt\u00f6n juttelua. Tyt\u00f6n vierell\u00e4, kuvan vasemmassa laidassa seisoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":3984,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[923,1464,941,1422,1461],"class_list":{"0":"post-6417","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"tag-1900-luku","8":"tag-kansatiede","9":"tag-kokemushistoria","10":"tag-lapsuus","11":"tag-valokuva","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6417","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3984"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6417"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6417\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6510,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6417\/revisions\/6510"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6417"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6417"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6417"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}