{"id":6522,"date":"2021-03-24T10:43:53","date_gmt":"2021-03-24T08:43:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=6522"},"modified":"2021-03-24T10:43:55","modified_gmt":"2021-03-24T08:43:55","slug":"pahaa-ilmaa-lekatsua-ja-karanteeneja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/pahaa-ilmaa-lekatsua-ja-karanteeneja\/","title":{"rendered":"Pahaa ilmaa, lekatsua ja karanteeneja"},"content":{"rendered":"\n

\u201cKoleran borde snart infinna sig h\u00e4r, s\u00e5 kunde \u00e5tminstone jorden bliva befriad fr\u00e5n n\u00e5gra banditer, ty resan kan ju ej annat \u00e4n bliva l\u00e5ng, som n\u00e4r man ej blir admitterad, utan n\u00f6dgas fara och kr\u00e5ngla, som vi nu har gjort.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in kirjoitti kapteeni E. G. Amnell ty\u00f6nantajalleen Peter Malmille istuessaan toista viikkoa Cadizin sataman kolerakaranteenissa vuoden 1833 tammikuussa. Kyse oli siit\u00e4, ett\u00e4 kolera oli puhjennut Mustanmeren rannikolla Odessassa. N\u00e4in ollen Ven\u00e4j\u00e4n lipun alla purjehtivat suomalaisalukset joutuivat ulkomailla tiukan kontrollin kohteiksi. Laivojen miehist\u00f6ille tehtiin toistuvia l\u00e4\u00e4k\u00e4rintarkastuksia ja miehist\u00f6 oli varustettava terveystodistuksilla, jotka todistivat, ettei tautia esiintynyt aluksella. Todistuksista huolimatta suomalaiskauppiaiden alukset joutuivat Amnellin tavoin karanteenien kierteeseen, joka saattoi kest\u00e4\u00e4 viikkokausia ja kirist\u00e4\u00e4 kapteenien hermot \u00e4\u00e4rimmilleen.<\/p>\n\n\n\n

Koleraan kuolee edelleen l\u00e4hes 100 000 ihmist\u00e4 vuodessa. Viborio cholera bakteerista alkunsa saava tauti levi\u00e4\u00e4 ulosteista saastuneen veden v\u00e4lityksell\u00e4 ja aiheuttaa rajua ripulia, lihaskramppeja sek\u00e4 voimakkaan oksennusreaktion, joka voi hoitamattomana vied\u00e4 sairastuneen hautaan muutamassa tunnissa. Tauti ja sen levi\u00e4mismekanismit olivat kuitenkin 1800-luvun ihmisille t\u00e4ysin tuntemattomia. Aasiasta alkunsa saanut tauti vieraili Euroopassa 1800-luvun aikana viidesti tehden tuhoisaa j\u00e4lke\u00e4 esimodernin ajan ahtaissa ja ep\u00e4hygieenisiss\u00e4 suurkaupungeissa. Ensimm\u00e4isen koleraepidemian seurauksena esimerkiksi Pietarissa kuoli 10 000 henke\u00e4 \u2013 Turussa oli samana vuonna yhteens\u00e4 13 000 asukasta.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaislehdist\u00f6ss\u00e4 se esiintyi ensimm\u00e4isen kerran 1820-luvun alussa, jolloin tauti oli puhjennut Intiassa. Viel\u00e4 tuolloin se luettiin eksoottiseksi, it\u00e4maiseksi taudiksi, jonka aiheuttamaa suurta kuolleisuutta ei ollut mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 pel\u00e4t\u00e4 Pohjolan perukoilla. Seuraavan vuosikymmenen alussa tauti l\u00f6ysi tiens\u00e4 Eurooppaan. My\u00f6s kotimaisessa sanomalehdist\u00f6ss\u00e4 seurattiin tiiviisti, miten se eteni Aasiasta Ven\u00e4j\u00e4lle, Persian kautta Manner-Eurooppaan, ja lopulta my\u00f6s Suomeen, jonne kolera rantautui vuoden 1831 lopulla. <\/p>\n\n\n\n

\"Piirroskuva
The Kind of \u201cAssisted Emigrant\u201d We Can Not Afford to Admit, Friedrich Graetz. Published in Puck July 18, 1883. Wikimedia commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

P\u00e4ivitt\u00e4iset kolerauutiset uutiset maailmalta alati kasvavine kuolleisuuslukuineen her\u00e4ttiv\u00e4t aikalaisissa pelkoa tautia kohtaan. Pelkoa lietsoi my\u00f6s se, ett\u00e4 tauti oli entuudestaan tuntematon, eik\u00e4 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n tuntunut olevan varmaa tietoa siit\u00e4, mist\u00e4 tauti sai alkunsa ja miten sit\u00e4 tulisi hoitaa. Esimerkiksi Turun Wiikko-Sanomat (13.8.1831<\/a>) tiesi kertoa, ett\u00e4 kolera ilmaantui usein ilman oireita ja oli seurausta ihmisten liikkumisesta ulkona liian v\u00e4hiss\u00e4 vaatteissa, vaikeasti sulavan ruuan, kuten kaalin, nauriiden tai sienien, sy\u00f6misest\u00e4, liiallisesta alkoholin nauttimisesta sek\u00e4 siit\u00e4 ett\u00e4 \u201dollan lewottamat, suruliset, pelj\u00e4stynet ja wihaiset\u201d<\/em>. Lis\u00e4ksi lehti katsoi, ett\u00e4 erityisesti \u201druokottomuus ja j\u00e4rjett\u00f6myys antawat Choleralle siaa niill\u00e4 paikoin kussa se on ilmaantunut ja niille jotka t\u00e4ll\u00e4 muotoa rikkowat, on se melkeen aina kuolemaksi<\/em>\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Taudin ei siis ajateltu tarttuvan ihmisest\u00e4 toiseen vaan levi\u00e4v\u00e4n miasman eli \u201dpahan ilman\u201d v\u00e4lityksell\u00e4. Miasmateorian mukaan taudit syntyiv\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutuksesta, erilaisista s\u00e4\u00e4oloista ja esimerkiksi maaper\u00e4st\u00e4 nousevista ihmisille haitallisista huuruista. Turun Wiikko-Sanomissa julkaistun (9.7.1831<\/a>) kuusiosaisen koleranhoito- ja ehk\u00e4isyohjeen nelj\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kohtaa painottivat oikeanlaisen vaatetuksen ja ruokavalion vaikutusta ihmisen terveydelle. Ihmisi\u00e4 ohjeistettiin my\u00f6s juomaan aamuisin hyv\u00e4ntuoksuisilla yrteill\u00e4, kuten kamomilla, salvialla ja mintulla, maustettua teet\u00e4. Lis\u00e4ksi heid\u00e4n tuli\u201dasuntohuonet joka p\u00e4iw\u00e4 puhdistettamaan, toimitettamaan niihin terveellisi\u00e4 ilmaa suitsuttamisen kautta Etikalla taikka Katajan hawolla, akkunat awettamaan kauniilla ilmalla ja usein poiswiett\u00e4m\u00e4\u00e4n taloin ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 kaikki pahanhajuiset ainet, jotka tekisi ilman rutolliseksi, ja erinomaittain tulee kaikkein kawahtaa heit\u00e4ns\u00e4 tulisista mielenliikunnoista, pyyt\u00e4in pit\u00e4\u00e4 tasaista ja lewollista mielt\u00e4<\/em>.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\"Mustakaapuinen
Piirros kolerasta niitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 satoa. Le Petit Journal 1912. Wikimedia commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

My\u00f6s l\u00e4\u00e4k\u00e4rit suosittelevat taudin hoitamiseen erilaisia yrttej\u00e4 ja suitsukkeita, sek\u00e4 suoneniskent\u00e4\u00e4. Varsinaista l\u00e4\u00e4keainetta tautiin ei ollut, mutta \u00c5bo Tidningarin (13.7.1831<\/a>) mukaan sit\u00e4 hoidettiin kokeellisesti muun muassa oopiumilla, vismuntilla, cajuput-\u00f6ljyll\u00e4 sek\u00e4 elohopeaklodidilla, siis l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4, jotka sis\u00e4lsiv\u00e4t raskasmetalleja ja olivat ihmisille myrkyllisi\u00e4 aiheuttaen todenn\u00e4k\u00f6isesti potilaan kuoleman.<\/p>\n\n\n\n

Kansan parissa ep\u00e4tietoisuus synnytti mielikuvituksellisia huhuja siit\u00e4, mist\u00e4 tauti oli saanut alkunsa. Esimerkiksi Sanomia Turusta (17.1.1854<\/a>) kertoo, miten kansan suussa puhuttiin muun muassa kaivojen myrkytt\u00e4misest\u00e4, ruttotomun tietoisesta levitt\u00e4misest\u00e4 kansan keskuuteen ja siit\u00e4, miten \u201dkolera ratsasti sis\u00e4\u00e4n Turkuun walkoisen meran sel\u00e4ss\u00e4<\/em>\u201d. Oman osansa syyt\u00f6ksist\u00e4 saivat luonnollisesti my\u00f6s eri kieliryhm\u00e4t sek\u00e4 etniset ja uskonnolliset v\u00e4hemmist\u00f6t. Lis\u00e4ksi kansan parissa levisi sitke\u00e4 huhu siit\u00e4, ett\u00e4 tautia levitettiin sen pariin tietoisesti \u201dherrojen\u201d ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rien toimesta. (Keski-Suomi 9.8.1854<\/a>)<\/p>\n\n\n\n

\u201dKerrotaan, ett\u00e4 herrat ja tohtorit yksiss\u00e4 tuumin owat ruwenneet myrkytt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u201dmustaa kansaa\u201d antamalla \u201dlekatsuu\u201d (rohtoa), joka wuorokauden sis\u00e4ll\u00e4 ottaa hengen pois. Eik\u00e4 muka tuo ole muuta kuin n\u00e4lk\u00e4herrain p\u00e4iv\u00e4palkkain ansaitsemiseksi keksitty keino\u201d<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4k\u00e4rien syytt\u00e4minen koleran levi\u00e4misest\u00e4 oli yleist\u00e4 my\u00f6s muualla Euroopassa. Esimerkiksi Preussissa levisi huhu, jonka mukaan keisari maksoi l\u00e4\u00e4k\u00e4reille erityispalkkion jokaisesta koleraan kuolleesta henkil\u00f6st\u00e4. Englannissa uskottiin, ett\u00e4 kolera oli ainoastaan peitetarina sille, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rit saivat anatomianlaitoksilleen riitt\u00e4v\u00e4sti opetusruumiita. Pietarissa taas v\u00e4kijoukot tunkeutuivat sairaaloihin vapauttamaan sairastuneita ja pahoinpitelem\u00e4\u00e4n heit\u00e4 hoitaneita l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Epidemialle haettiin siis konkreettista syyllist\u00e4, johon tautia kohtaan kohdistunut pelko ja turhautuminen oli mahdollista purkaa. My\u00f6s erilaiset rajoitteet ja karanteenim\u00e4\u00e4r\u00e4ykset joutuivat usein kapinoinnin kohteiksi. Karanteenien vastustamiseen oli useita eri syit\u00e4: niiden teho taudin levi\u00e4mist\u00e4 vastaan n\u00e4ytti olevan melko rajallinen, ne aiheuttivat suuria ongelmia kaupank\u00e4ynnille, lis\u00e4ksi ne her\u00e4ttiv\u00e4t pelkoa ja ahdistusta kansan parissa. Pelolle ei kuitenkaan saanut antaa valtaa, sill\u00e4 se altisti taudille ja vain rohkeus ja hyv\u00e4 mieli auttoivat koettelemusten keskell\u00e4 ihmisi\u00e4 selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n hengiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s aikakauden sanomalehdiss\u00e4, jotka p\u00e4ivitt\u00e4isten tauti- ja kuolleisuustaulukoiden lomassa Sanomia Turusta (17.1.1854<\/a>) tapaan julkaisivat artikkeleita, joiden tarkoituksena oli luoda uskoa parempaan huomiseen.<\/p>\n\n\n\n

\u201dMerkillist\u00e4 on katsella ja ajatellen seurata tautien h\u00e4wityksi\u00e4 ihmisten seassa. Ne syntyw\u00e4t, tiesih\u00e4n kuinka ja mist\u00e4; ne ovat aikansa woimallisia, rasittawat ja h\u00e4vitt\u00e4w\u00e4t, wiew\u00e4t tuhansittain tuhansia tuonelaan; mutta wihdoin katoowat ne, tiesih\u00e4n mihin ja kuinka. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ainakin kuin olisiwat taudit omituisia olentoja, jotka syntyw\u00e4t, el\u00e4w\u00e4t ja kuolewat niin kuin ruumiillisetki olennot\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1831 kolera epidemiaan kuoli Turussa yhteens\u00e4 659 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Jarkko<\/figure>\n\n\n\n

Jarkko Keskinen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian yliopisto-opettaja<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet ja kirjallisuutta<\/p>\n\n\n\n

Tietoja johdatukseksi eroittamaan ja oikein k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Watta- Puna- ja Choleratauteja, aiwotut niille maakunnan asujille jotka owat kaukana erotettuna l\u00e4\u00e4k\u00e4reist\u00e4. Turun Wiikko-Sanomat<\/em> 13.8.1831.<\/p>\n\n\n\n

Yhteinen julistus Cholerataudista. Turun Wiikko-Sanomat <\/em>9.7.1831.<\/p>\n\n\n\n

Ett nytt Medel emot Cholera. \u00c5bo Tidningar<\/em> 13.7.1831.<\/p>\n\n\n\n

Kulkutaudit. Sanomia Turusta<\/em> 17.01.1854.<\/p>\n\n\n\n

Pimeytt\u00e4 Kivennavalla. Keski-Suomi<\/em> 9.8.1894.<\/p>\n\n\n\n

Haartman, Carl von. Tankar om Choleran<\/em>. St. Petersburg. Tryckt Hos Karl Krat 1832. https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/67106<\/a><\/p>\n\n\n\n

Nikula, Oscar. Malmska Handelshuset i Jakobstad<\/em>. Helsingfors 1948.<\/p>\n\n\n\n

Paasikivi, Sofia. \u201dWaikioita Waiwoja Watasta<\/em>\u201d. Kolera ja siit\u00e4 k\u00e4yty keskustelu 1800-luvun Turussa<\/em>. Pro gradu -tutkielma. Kulttuurihistoria: Turun yliopisto 2016. https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/123211<\/a><\/p>\n\n\n\n

Vuorinen, Heikki S.: Tautinen historia. Tampere: Vastapaino, 2002.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201cKoleran borde snart infinna sig h\u00e4r, s\u00e5 kunde \u00e5tminstone jorden bliva befriad fr\u00e5n n\u00e5gra banditer, ty resan kan ju ej annat \u00e4n bliva l\u00e5ng, som n\u00e4r man ej blir admitterad, utan n\u00f6dgas fara och kr\u00e5ngla, som vi nu har gjort.\u201d N\u00e4in kirjoitti kapteeni E. G. Amnell ty\u00f6nantajalleen Peter Malmille istuessaan toista viikkoa Cadizin sataman kolerakaranteenissa […]<\/p>\n","protected":false},"author":3159,"featured_media":6525,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[458,1257,1467,597,1326],"class_list":{"0":"post-6522","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-1800-luku","10":"tag-epidemiat","11":"tag-kolera","12":"tag-sanomalehdet","13":"tag-taudit","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6522","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3159"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6522"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6522\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6543,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6522\/revisions\/6543"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6525"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6522"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6522"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6522"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}