{"id":6561,"date":"2021-04-01T10:28:29","date_gmt":"2021-04-01T07:28:29","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=6561"},"modified":"2021-04-01T15:04:13","modified_gmt":"2021-04-01T12:04:13","slug":"kartanonhoitoa-matkojen-paasta-1850-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kartanonhoitoa-matkojen-paasta-1850-luvulla\/","title":{"rendered":"Kartanonhoitoa matkojen p\u00e4\u00e4st\u00e4 1850-luvulla"},"content":{"rendered":"\n
\"Maalauksessa
Postitie H\u00e4meess\u00e4, Werner Holmberg 1860. Kuva: Kansallisgalleria.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vallitsevissa olosuhteissa, jossa kontakteja l\u00e4heisten kanssa, matkustamista ja jopa liikkumista paikkakunnalta toiselle on jouduttu rajoittamaan, voi omalla tavallaan samaistua 150 vuoden takaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, jossa pitkien v\u00e4limatkojen kulkeminen oli hankalaa ja hidasta ja l\u00e4heisten tapaamisten v\u00e4lill\u00e4 saattoi kulua pitki\u00e4 aikoja. Kun fyysinen kohtaaminen ei ollut mahdollista, hoidettiin paljon asioita et\u00e4n\u00e4. Tieto piti v\u00e4litt\u00e4\u00e4 paikkakunnalta toiselle l\u00e4hetettyjen kirjeiden kautta. Normaali posti kulki kaupunkien v\u00e4lill\u00e4 kahdesti viikossa, maaseudulle harvemmin. Kiireiset l\u00e4hetykset tehtiin kuriirien v\u00e4lityksell\u00e4 ja usein kirjeet kulkivat paikkakunnalta toiselle matkaavien tuttavien mukana.<\/p>\n\n\n\n

Gabriel Wegelius omisti Pelkolan kartanon Hattulassa ja ty\u00f6skenteli J\u00e4ms\u00e4n tuomiokunnan kihlakunnantuomarina vuosina 1847\u20131861. Tuomarin tuli asua kihlakuntansa alueella ja niinp\u00e4 Wegelius hankki itselleen Koukanniemen tilan Kuhmoisista. Lakis\u00e4\u00e4teisi\u00e4 k\u00e4r\u00e4ji\u00e4 istuttiin kolmesti vuodessa, syksyll\u00e4, talvella ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tarpeen vaatiessa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 k\u00e4r\u00e4ji\u00e4. J\u00e4ms\u00e4n kihlakunnassa k\u00e4r\u00e4ji\u00e4 istuttiin kolmessa k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunnassa, J\u00e4ms\u00e4ss\u00e4, L\u00e4ngelm\u00e4ell\u00e4 ja Padasjoella. Juttuja oli k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 useita satoja ja k\u00e4r\u00e4j\u00e4t saattoivat kest\u00e4\u00e4 kerralla monta viikkoa. K\u00e4r\u00e4jien j\u00e4rjest\u00e4minen tuotti tuomareille paljon t\u00f6it\u00e4, sill\u00e4 oikeuden jakamisen lis\u00e4ksi heid\u00e4n oli hoidettava kaikki siit\u00e4 koituneet paperity\u00f6t sek\u00e4 osallistuttava k\u00e4r\u00e4j\u00e4kappojen kokoamiseen. Seurauksena t\u00e4st\u00e4 oli se, ett\u00e4 Pelkolan is\u00e4nt\u00e4 ehti vuoden aikana oleilla kotitilallaan Hattulassa vain muutamien kes\u00e4kuukausien ajan. K\u00e4r\u00e4j\u00e4kapat tarkoittivat k\u00e4r\u00e4jien j\u00e4rjest\u00e4miseen ker\u00e4ttyj\u00e4 veroja, jotka muodostivat suurelta osin tuomarin palkan. Viel\u00e4 1850-luvulla suuri osa n\u00e4ist\u00e4 veroista maksettiin luontaistuotteina, kuten viljana, voina tai talina.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ote kartasta W\u00e4g karta \u00f6fver Finland 1850, G.O. Wasenius. Karttaan on merkitty Pelkola ja Koukanniemi. Kuva: Doria, Public Domain, k\u00e4sittely Elsa Hietala.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kotitilalla Pelkolassa asioiden hoidosta vastasi Wegeliuksen vaimo Emma. Emma Catharina Wirzenius oli Gabriel Wegeliuksen toinen vaimo, jonka vastuulle j\u00e4i vain reilu vuosi h\u00e4iden j\u00e4lkeen tilan ja pariskunnan pienen tytt\u00e4ren lis\u00e4ksi viisi miehen ensimm\u00e4isest\u00e4 liitosta syntynytt\u00e4 lasta. Tiivist\u00e4 yhteytt\u00e4 aviopuolisoiden v\u00e4lill\u00e4 yll\u00e4pidettiin kirjeenvaihdolla. Gabriel Wegeliuksen Pelkolaan l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 kirjeit\u00e4 on s\u00e4ilynyt noin 300 kappaletta. Kirjeiss\u00e4 hoidetaan asioita kaikilta el\u00e4m\u00e4n osa-alueilta, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n taloudenhoitoon liittyv\u00e4t aiheet ovat niiss\u00e4 suuressa roolissa. Kirjeist\u00e4 voi muun muassa lukea, miten t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa maatalouden hoito s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isvirkamiehen perheess\u00e4 oli, kuka talouden eri osa-alueista vastasi ja miten t\u00f6it\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tehtiin.<\/p>\n\n\n\n

\"Valkoinen

Pelkolan kartano. Kuva: Elsa Hietala.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Perinteisesti maatilan ty\u00f6t ja vastuualueet oli jaettu sukupuolen mukaan. Is\u00e4nn\u00e4n vastuulla olivat peltoon ja mets\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t ty\u00f6t, em\u00e4nn\u00e4n koti- ja karjatalous. Herraskartanoissa maatalouden t\u00f6it\u00e4 johtivat pehtoorit ja renkivoudit, mutta 1850-luvulla oli tavallista, ett\u00e4 kartanon omistajat ottivat aktiivisesti osaa t\u00f6iden suunnitteluun sek\u00e4 vastasivat niihin liittyvist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Pelkolan kartanon is\u00e4nt\u00e4 saneli kirjeiss\u00e4\u00e4n kotiin yksityiskohtaiset ohjeet lannan ajamisesta navetasta ja levitt\u00e4misest\u00e4 pellolle, uudismaan muokkauksesta ja kylv\u00f6ist\u00e4. H\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si mets\u00e4palstat, joista ker\u00e4ttiin hakoja eli kuivikkeena ja \u201dlannan jatkeena\u201d k\u00e4ytettyj\u00e4 havupuiden oksia, kaadettiin puita tai poltettiin hiilt\u00e4 sep\u00e4n tarpeiksi.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKaikki ojista kaivettu multa pit\u00e4\u00e4 ajaa Jakkariin ja kasata sitten ensimm\u00e4iseksi aloitetulille saroille ladon ymp\u00e4rille kodin puolelle valtaojaa\u2026\u201d <\/em>(Gabriel Wegelius Emma Wegeliukselle 13.11.1858)<\/p>\n\n\n\n

Karjaan liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset olivat ensisijaisesti em\u00e4nn\u00e4n k\u00e4siss\u00e4. Gabriel Wegelius kysyi vaimoltaan neuvoa el\u00e4inten hoidossa ja erityisesti niiden lahtiin liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4. H\u00e4n kyll\u00e4 esitti mielipiteens\u00e4 kannustamalla toistuvasti s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isyyteen rehujen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, mutta muisti lis\u00e4t\u00e4 lauseen loppuun: \u201dtee niin kuin parhaaksi n\u00e4et<\/em>\u201d.<\/p>\n\n\n\n

\u201dOlen huolissani lahdista, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on lahdattavaksi vain yksi suuri el\u00e4in ja nelj\u00e4 pient\u00e4 lammasta Koisalosta. Olisikohan parasta saada Skyt\u00e4n el\u00e4imet Pelkolaan ja lahdata niist\u00e4? P\u00e4\u00e4t\u00e4 ja tee kuten haluat.\u201d <\/em>(Gabriel Wegelius Emma Wegeliukselle, ilman p\u00e4iv\u00e4yst\u00e4)<\/p>\n\n\n\n

Poikkeustilanteissa perinteisist\u00e4 s\u00e4\u00e4tyyn ja sukupuoleen liittyvist\u00e4 rooleista jouduttiin joustamaan, t\u00f6iden oli pakko edisty\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4, vaikka puoliso ei ollut nopeasti tavoitettavissa. Is\u00e4nn\u00e4n piti ratkoa riitelevien piikojen ongelmia ja em\u00e4nn\u00e4n edustaa k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 tai tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 omistuksessa olevien tilojen vuokraajista. Et\u00e4isyydest\u00e4 huolimatta asioiden hoito onnistui, mutta ik\u00e4v\u00e4, v\u00e4litt\u00e4minen ja huoli olivat silti jatkuvasti l\u00e4sn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201dOlisipa ihanaa, jos sin\u00e4 ja lapset olisitte t\u00e4\u00e4ll\u00e4 \u2013 v\u00e4lill\u00e4 ik\u00e4v\u00f6in niin sanoinkuvaamattoman paljon yksin\u00e4isyydess\u00e4ni \u2013 jos minulla ei olisi virkaty\u00f6t\u00e4ni ja talouttani t\u00e4\u00e4ll\u00e4 menehtyisin varmasti ik\u00e4v\u00e4\u00e4n.\u201d <\/em>(Gabriel Wegelius Emma Wegeliukselle 22.4. ilman vuotta)<\/p>\n\n\n\n

Gabriel Wegelius kertoo kirjeiss\u00e4\u00e4n valvoneensa \u00f6it\u00e4\u00e4n murehtien perheens\u00e4 vointia tai n\u00e4hneens\u00e4 unta kotia kohdanneista onnettomuuksista. Vanha sanonta \u201dPoissa silmist\u00e4, poissa mielest\u00e4<\/em>\u201d ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 toteutunut \u2013 sek\u00e4 henkil\u00f6kohtainen el\u00e4m\u00e4 ett\u00e4 kartanon taloudenhoito onnistuivat Wegeliusten perheess\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4, toisista huolta pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 \u2013 v\u00e4limatkankin p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Kirjoittaja<\/figure>\n\n\n\n

Elsa Hietala<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n Pelkolan kartanon arkiston kirjeet<\/em>. Alkuper\u00e4iset kirjeet on kirjoitettu ruotsiksi ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ovat kirjoittajan tekemi\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto, H\u00e4meenlinna: Pelkolan kartanon arkisto, Gabriel Wegeliuksen kirjeet Emma Wegeliukselle.<\/p>\n\n\n\n

Holmberg, H\u00e5kon 1959. Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit<\/em>. Helsinki.<\/p>\n\n\n\n

Leino-Kaukiainen, Pirkko 2011. Postin kulku Suomessa. Teoksessa Leskel\u00e4-K\u00e4rki, Maarit & Lahtinen, Anu & Vainio-Korhonen Kirsi (toim.) 2011. Kirjeet ja historiantutkimus<\/em>. SKS, Saarij\u00e4rvi<\/p>\n\n\n\n

Leskel\u00e4-K\u00e4rki, Maarit & Lahtinen, Anu & Vainio-Korhonen Kirsi (toim.) 2011. Kirjeet ja historiantutkimus<\/em>. SKS, Saarij\u00e4rvi.<\/p>\n\n\n\n

Jutikkala, Eino & Nikander, Gabriel 1946. Suomen kartanot ja suurtilat<\/em> III.<\/p>\n\n\n\n

Suvanto, Seppo 1965. Kuhmoisten historia<\/em>. Lahti.<\/p>\n\n\n\n

Wirilander, Kaarlo 1974. Herrasv\u00e4ke\u00e4. Suomen s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ist\u00f6 1721\u20131870<\/em>. SHS, Helsinki.<\/p>\n\n\n\n

\u00d6stman, Ann-Catrin 2000. Mj\u00f6lk och jord. Om kvinnlighet, manlighet och arbete i ett \u00f6sterbottniskt<\/em><\/p>\n\n\n\n

jordbrukssamh\u00e4lle ca 1870\u20131940. <\/em>\u00c5bo Akademi, \u00c5bo.<\/p>\n\n\n\n

\u00d6stman, Ann-Catrin 2004. Mekanisoinnin ensimm\u00e4inen aalto. Teoksessa: Peltonen, Matti (toim.) Suomen maatalouden historia<\/em> II: Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle. SKS, Helsinki.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vallitsevissa olosuhteissa, jossa kontakteja l\u00e4heisten kanssa, matkustamista ja jopa liikkumista paikkakunnalta toiselle on jouduttu rajoittamaan, voi omalla tavallaan samaistua 150 vuoden takaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, jossa pitkien v\u00e4limatkojen kulkeminen oli hankalaa ja hidasta ja l\u00e4heisten tapaamisten v\u00e4lill\u00e4 saattoi kulua pitki\u00e4 aikoja. Kun fyysinen kohtaaminen ei ollut mahdollista, hoidettiin paljon asioita et\u00e4n\u00e4. Tieto piti v\u00e4litt\u00e4\u00e4 paikkakunnalta toiselle l\u00e4hetettyjen […]<\/p>\n","protected":false},"author":18146,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[458,1482,1470,1473,363,1479],"class_list":{"0":"post-6561","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"tag-1800-luku","8":"tag-johtaminen","9":"tag-kartano","10":"tag-kirjeet","11":"tag-maatalous","12":"tag-tiedonkulku","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6561","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18146"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6561"}],"version-history":[{"count":37,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6561\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6693,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6561\/revisions\/6693"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6561"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6561"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6561"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}