{"id":6699,"date":"2021-04-07T11:51:16","date_gmt":"2021-04-07T08:51:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=6699"},"modified":"2021-04-07T12:09:24","modified_gmt":"2021-04-07T09:09:24","slug":"cajsa-wahllundin-ravintola-ja-sattuman-oikku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/cajsa-wahllundin-ravintola-ja-sattuman-oikku\/","title":{"rendered":"Cajsa Wahllundin ravintola ja sattuman oikku"},"content":{"rendered":"\n

Historiantutkijan ty\u00f6 perustuu yleens\u00e4 vakiintuneisiin tutkimusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin ja alalla yhteisesti hyv\u00e4ksyttyihin ty\u00f6kaluihin, kuten l\u00e4hdekritiikkiin. P\u00e4\u00e4stess\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isl\u00e4hteiden \u00e4\u00e4relle tutkijaa ohjaavat erilaiset ennakkotiedot ja -oletukset sek\u00e4 niiden pohjalta tehdyt valinnat aineiston, n\u00e4k\u00f6kulman ja kysymysten suhteen. Optimitapauksessa tutkijalla on siis selke\u00e4 n\u00e4kemys ja menetelm\u00e4t tutkimusty\u00f6t\u00e4 varten. Joskus kuitenkin my\u00f6s sattumalla on merkitt\u00e4v\u00e4 tutkimusta ohjaava voima. Kuin vahingossa tutkija l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uudenlaisia ristiinkytkent\u00f6j\u00e4, jotka ilman sattuman voimaa j\u00e4isiv\u00e4t muuten n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Itsell\u00e4ni t\u00e4llainen ilahduttava sattuma k\u00e4vi t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Viimeistelin v\u00e4it\u00f6skirjaani ja etsin internetin taikaikkunoista sopivia kuvitusaiheita kirjaani varten. Aikani ajelehdittuani satuin huomaamaan kuvatulvassa tutun maalauksen, jonka olin n\u00e4hnyt lukuisia kertoja aikaisemmin. Jokin kuvassa ja etenkin kuvayhteydess\u00e4 ei kuitenkaan t\u00e4sm\u00e4nnyt. Kiinnostukseni her\u00e4si ja ryhdyin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiaa.<\/p>\n\n\n\n

\"Piirroskuvassa
Kuva: Martti Puhakka \/ Turun museokeskus<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Tutussa kuvassa ryhm\u00e4 s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ismiehi\u00e4 \u2013 kenties tuomareita, kauppiaita ja valtion virkamiehi\u00e4 \u2013 istuvat viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 varsin riemullista iltaa ravintolan salongissa tai kabinetissa. Tyhjentyneiden pullojen ja punssimaljan \u00e4\u00e4rell\u00e4 yst\u00e4vyys kukoistaa, mutta samalla k\u00e4yt\u00f6stavat hiljalleen unohtuvat. Karikatyyrisen kuvan sis\u00e4lt\u00e4mist\u00e4 vihjeist\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen ilta on hiljalleen huipentumassa, ja joillekin vauhti on ollut jo liian kova.<\/p>\n\n\n\n

Juopottelevista miehist\u00e4 kertovan kuvan tekij\u00e4 on tuntematon, mutta kuvan alla oleva teksti sijoittaa sen Turkuun. Kuvan mukaan tapahtumapaikkana on 1800-luvun Suomen kenties tunnetuimman ravintoloitsijan, mamselli Cajsa Wahllundin kellariravintola. Vuodeksi on ilmoitettu 1813, jolloin Wahllundin em\u00e4nn\u00f6i Turun k\u00f6yh\u00e4intalossa sijainnutta ravintolaa. Kuvaa on pidetty suomalaisena ja tyypillisen\u00e4, vaikkakin satiirisena esimerkkin\u00e4 turkulaisten s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten juomakulttuurista. On mahdollista, ett\u00e4 kuva on Suomessa painettu, mutta kukaan ei varsinaisesti ole kyseenalaistanut sit\u00e4 onko kuvan aihe alun perin ollenkaan suomalainen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on hyv\u00e4 paljastaa, ett\u00e4 internetin sy\u00f6vereist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni painokuva on t\u00e4sm\u00e4lleen sama kuin mik\u00e4 sijaitsee Turun museokeskuksessa. Vain v\u00e4ritys ja piirrosj\u00e4lki paljastavat, ett\u00e4 toinen kuva on kopio toisesta. British Museumin kokoelmissa sijaitseva etsaus ei kuitenkaan ole englantilainen, vaan ranskalainen, sill\u00e4 kuvan tekij\u00e4ksi on kirjattu tuntematon ranskalainen sotavanki (mik\u00e4 voi tietysti olla tyystin keksitty attribuutio ja tehokeino) ja julkaisijaksi ranskalainen kustantaja Aaron Martinet. Kuvassa pilkataan satiirin keinoin englantilaista ruokailu- ja seurustelukulttuuria ja se on osa laajempaa kuvakokoelmaa. Kuvan painovuodeksi on ilmoitettu 1814. Voisiko kyse olla siit\u00e4, ett\u00e4 turkulainen kuva-aihe olisi levinnyt Manner-Eurooppaan ja osaksi maiden v\u00e4list\u00e4 pilkantekoa?<\/p>\n\n\n\n

\"Samanlainen
Ranskalaiselle sotavangille attribuoitu, k\u00e4sinv\u00e4rj\u00e4tty etsaus vuodelta 1814. Kuva: The British Museum<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Tehdess\u00e4ni lis\u00e4selvityksi\u00e4 l\u00f6ysin viel\u00e4 kolmannen version kyseisest\u00e4 kuvasta, t\u00e4ll\u00e4 kertaa Pariisin Mus\u00e9e Carnavalet\u2019n kokoelmista. Painokuvan tekij\u00e4\u00e4 ei Pariisissakaan tunneta, vaan siin\u00e4 on sama maininta ranskalaisesta sotavangista kuin Lontoossa sijaitsevassa versiossa. Pariisissa sijaitseva kuva on ajoitettu vuosien 1805 ja 1815 v\u00e4lille. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis silt\u00e4, ett\u00e4 alkuper\u00e4isest\u00e4 kuvasta on tehty useita versioita, jotka ovat sitten levinneet Euroopassa matkailijoiden, taidemyyjien ja kauppiaiden v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Samanlainen
Kuva: Mus\u00e9e Carnavalet, Histoire de Paris.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Vastaavanlaiset satiiriset pilakuvat ja karikatyyrit olivat suosittuja Euroopassa 1700-luvun j\u00e4lkipuoliskolla ja 1800-luvun alussa. Niiden avulla paitsi toistettiin olemassa olleita stereotypioita my\u00f6s tuotettiin uusia. Eritt\u00e4in yleisi\u00e4 satiirin aiheita olivat eliitin el\u00e4m\u00e4ntavat tanssiaisineen, illallisineen ja seurusteluineen samoin kuin sota ja politiikka. Monessa etsauksessa my\u00f6s tehtiin pilkkaa eliitin jatkuvasta tarpeesta etsi\u00e4 uusia muotisuuntauksia ja erottautua muusta v\u00e4est\u00f6st\u00e4, mutta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n eliitteihin kohdistuneeksi kritiikiksi niit\u00e4 ei voi pelkist\u00e4\u00e4. Osansa saivat my\u00f6s muut sosiaaliryhm\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Aikakauden painokuvat olivat yleens\u00e4 joko kirjojen kuvitusta tai irrallisia etsauksia, joita myytiin osana laajempia temaattisia kokonaisuuksia. Kuvia oli saatavilla kirjakaupoista, taidev\u00e4litt\u00e4jilt\u00e4 sek\u00e4 isommissa kaupungeissa my\u00f6s erillisist\u00e4 painokuvien v\u00e4litt\u00e4miseen erikoistuneista liikkeist\u00e4. Suositut kuvat my\u00f6s levisiv\u00e4t laajasti ymp\u00e4ri Eurooppaa. Samalla kuvista tehtiin my\u00f6s uudelleentulkintoja ja kopioita, kuten t\u00e4m\u00e4n blogin esimerkkitapauksessa.<\/p>\n\n\n\n

Mamsellin Wahllundin ravintolaa kuvaavan etsauksen j\u00e4lki\u00e4 mets\u00e4st\u00e4ess\u00e4ni ja v\u00e4it\u00f6skirjani kuvitusta suunnitellessani tein havainnon siit\u00e4, ettei etsauksen kuva-aihe ole ollenkaan uniikki. P\u00e4invastoin digitaalisista kuvapalveluista paljastui lukuisia 1800-luvun taitteeseen sijoittuvia vastaavanlaisia painokuvia, joissa ryhm\u00e4 miehi\u00e4, yleens\u00e4 s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isi\u00e4, juopottelee p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4. Usein teoksissa on mukana virtsaava tai oksentava mies kuin turmellusta alleviivatakseen. Aihepiiri on selv\u00e4sti kiehtonut aikakauden tekij\u00f6it\u00e4 ja yleis\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n