{"id":6834,"date":"2021-04-21T10:51:11","date_gmt":"2021-04-21T07:51:11","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=6834"},"modified":"2021-04-21T10:51:13","modified_gmt":"2021-04-21T07:51:13","slug":"kirjaimin-koristeltu-neulehame-ja-keskustelu-lukutaidosta-1800-luvun-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kirjaimin-koristeltu-neulehame-ja-keskustelu-lukutaidosta-1800-luvun-suomessa\/","title":{"rendered":"Kirjaimin koristeltu neulehame ja keskustelu lukutaidosta 1800-luvun Suomessa"},"content":{"rendered":"\n<p>Kansallismuseo julkaisi sosiaalisen median kanavillaan maaliskuussa 2021 kuvan villasta ja hiuksista kudotusta hameesta, jonka oli valmistanut huittislainen Siina Rinne. Kuvaan liitetyss\u00e4 tekstiss\u00e4 Kansallismuseo kertoi muun muassa, ett\u00e4 oli harvinaista, ett\u00e4 1870-luvulla ripille p\u00e4\u00e4ssyt rengin tyt\u00e4r Siina Rinne osasi lukea ja kirjoittaa. Sosiaalisen median alustoilla syntyi keskustelua 1800-luvun lopun ihmisten lukutaidosta. Twitteriss\u00e4 Kansallismuseon kirjoittaa: \u201d1800-luvun alussa noin puolet Suomen asukkaista osasi lukea, harvempi kirjoittaa.\u201d (Kansallismuseon twitter-tili 11.3.2021 vastauksena postaukseeni 10.3.2021)<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-gallery columns-2 is-cropped wp-block-gallery-1 is-layout-flex wp-block-gallery-is-layout-flex\"><ul class=\"blocks-gallery-grid\"><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"795\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/Siinan-neulehame-1-795x1024.jpg\" alt=\"\" data-id=\"6837\" data-full-url=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/Siinan-neulehame-1.jpg\" data-link=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?attachment_id=6837\" class=\"wp-image-6837\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/Siinan-neulehame-1-795x1024.jpg 795w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/Siinan-neulehame-1-233x300.jpg 233w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/Siinan-neulehame-1-768x989.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/Siinan-neulehame-1.jpg 932w\" sizes=\"auto, (max-width: 795px) 100vw, 795px\" \/><\/figure><\/li><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"752\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/Siinan-neulehame-2-752x1024.jpg\" alt=\"\" data-id=\"6840\" data-full-url=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/Siinan-neulehame-2.jpg\" data-link=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?attachment_id=6840\" class=\"wp-image-6840\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/Siinan-neulehame-2-752x1024.jpg 752w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/Siinan-neulehame-2-220x300.jpg 220w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/Siinan-neulehame-2-768x1046.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/Siinan-neulehame-2.jpg 881w\" sizes=\"auto, (max-width: 752px) 100vw, 752px\" \/><\/figure><\/li><\/ul><figcaption class=\"blocks-gallery-caption\">Siinan kutoma hame. Kuva: Kansallismuseo, Kansatieteelliset kokoelmat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kansallismuseo ei miss\u00e4\u00e4n vaiheessa kertonut, mist\u00e4 tieto on per\u00e4isin. On ongelmallista verrata Siinan elinajan eli 1800-luvun loppupuolen lukutaitoisuutta vuosisadan alkupuolen lukutaitoisuuteen. Vuosisadan aikana kansanopetus kinkereineen ja lukusineen sek\u00e4 kansankielell\u00e4 saatavilla oleva kirjallisuus lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t melkoisesti. Systemaattisia tilastoja kansan luku- ja kirjoitustaidosta on vasta 1880-luvulta l\u00e4htien. Tuolloin suoritetun v\u00e4est\u00f6nlaskun yhteydess\u00e4 ker\u00e4tyist\u00e4 tiedoista k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 80 prosenttia yli 10-vuotiaista suomalaisista osasi lukea. Kirjoitustaito sen sijaan oli vain noin kahdeksasosalla kansasta.<\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s tutkijat ovat esitt\u00e4neet kansan lukutaidosta toisenlaisia v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 kuin Kansallismuseo. Heli Valtosen tuoreen tutkimuksen mukaan lukutaitoisia oli vuonna 1810 suomessa noin 80 prosenttia yli 15- vuotiaista ja vuonna 1880 likimain kaikki aikuiset osasivat lukea. Sofia Kotilainen on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 jo 1750-luvulla puolet kansasta osasi lukea \u2013 eli puoli vuosisataa aiemmin kuin Kansallismuseon tietoihin perustuvassa v\u00e4itteess\u00e4. Kun tied\u00e4mme, ett\u00e4 lukutaito levisi nopeasti 1800-luvun aikana, niin tuntuu erityisen oudolta, ett\u00e4 rengin tytt\u00e4ren lukutaito olisi ollut harvinaista 1800-luvun lopulla.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4itett\u00e4 kansan lukutaidon laajemmasta ja syvemm\u00e4st\u00e4 osaamisesta 1800-luvun loppupuolella tukee my\u00f6s tekeill\u00e4 oleva tutkimukseni \u201dParikkalan papin perhe\u201d, jonka puitteissa olen perehtynyt it\u00e4suomalaisen Parikkalan seurakunnan pit\u00e4j\u00e4kokousp\u00f6yt\u00e4kirjoihin ja lehtikirjoitteluun 1800-luvulla. Jo 1820-luvulla pit\u00e4j\u00e4\u00e4n puuhattiin koulutaloa, jossa pit\u00e4j\u00e4n koulumestari antaisi opetusta lapsille.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1849<em> Suometar<\/em> -sanomalehti raportoi, ett\u00e4 Parikkalan pit\u00e4j\u00e4n talonpojat ja virkamiehet olivat kustantaneet pojilleen opettajan, joka oli opettanut poikia oppikirjoinaan \u201dBoreniuksen Luwunlaskennon oppi, Kilpisen Euklideen Alkeet, Suomen historia ja Suomen tilasto\u201d. Vaikka koulussa oli s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ispoikien lis\u00e4ksi vain viitisen talonpojan poikaa, oli koulun toiminta osoitus rahvaan poikien mahdollisuudesta hankkia aktiivinen luku- ja kirjoitustaito. Toki on huomattava, ett\u00e4 t\u00e4llainen koulu ei parantanut Siinan kaltaisten rengin tyt\u00e4rten lukutaitoa, mutta nosti kansan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 luku- ja kirjoitustaitoisuutta. Vuonna 1856 ruotsinkielinen <em>Wiborg <\/em>ja suomenkielinen <em>Sanan Lenn\u00e4tin <\/em>-sanomalehti julkaisivat pitk\u00e4n artikkelin Viipurin talousseuran kokouksesta, johon ilmeisesti kirkkoherra R\u00f6nnholm oli raportoinut Parikkalan lukutaidosta. Artikkelissa kerrottiin, ett\u00e4 aiemmin lukutaito oli ollut sellaisella tolalla, ett\u00e4 lukijat eiv\u00e4t olleet ymm\u00e4rt\u00e4neet lukemaansa ja lukeminen oli tapahtunut vain pakon edess\u00e4. Nyt kun pit\u00e4j\u00e4\u00e4n oli saatu tilattua suomenkielisi\u00e4 sanomalehti\u00e4 ja sinne oli perustettu kirjasto, johon oli saatu suomenkielisi\u00e4 kirjoja, oli lukuhalu lis\u00e4\u00e4ntynyt. N\u00e4in ollen voi olettaa, ett\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti yh\u00e4 suurempi osa pit\u00e4j\u00e4l\u00e4isist\u00e4 oli lukutaitoisia ja osaltaan nosti koko maan lukutaitoisten suhteellista osuutta.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"752\" height=\"185\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/Suometar1849-10-19.jpg\" alt=\"Katkelma sanomalehti Suomettaresta. Teksti: &quot;Niinkuin erinomainen ajanmerkki lienee mainittavana, ett\u00e4 muutamat talonpojat n\u00e4ill\u00e4 tienoin ovat ruvenneet kustantamaan varsinaista opettajaa pojillensa, nimitt\u00e4in kirjoituksessa, luvunlaskussa j. n. e. Paremmin kuin mik\u00e4\u00e4n puhe, n\u00e4ytt\u00e4nee siis t\u00e4m\u00e4, ett\u00e4 kansakoulujen laitos olisi sangen tarpeellinen ja toivottu asia maamiehillemme.&quot;\" class=\"wp-image-6849\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/Suometar1849-10-19.jpg 752w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/Suometar1849-10-19-300x74.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 752px) 100vw, 752px\" \/><figcaption>Suometar 19.10.1849.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Lukutaitoa tutkittaessa on eroteltu luku- ja kirjoitustaito sek\u00e4 lukutaidon erilaiset tasot. Ruotsin valtakunnassa luterilainen kirkko oli valjastettu kansanopetusta antamaan ja jokaisen, joka halusi l\u00e4p\u00e4ist\u00e4 rippikoulun, tuli hankkia lukutaito. Yleens\u00e4 kyse oli tosin ulkoluvusta, jolloin lukija ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4nyt lukemaansa, vaan pystyi osittain ulkomuistista palauttamaan mieleens\u00e4 tietyt uskonnolliset tekstinkohdat. T\u00e4llaiseen lukutaitoon R\u00f6nnholmin raporttikin viittaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Lukeminen oli usein toistuvaa samojen tekstikatkelmien lukemista \u00e4\u00e4neen joukolle kuuntelijoita, mist\u00e4 tutkijat ovat k\u00e4ytt\u00e4neet termi\u00e4 intensiivinen lukeminen. Vasta 1800-luvun loppupuolella, kun saatavilla alkoi olla kansankielist\u00e4 teksti\u00e4, lukeminen muuttui ajanvietteeksi. Heikki Kokko on laskenut, ett\u00e4 1860-luvulla suomenkielisi\u00e4 sanomalehti\u00e4 luki noin kymmenen prosenttia lukutaitoisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Parikkalassa suomenkielisen lehdist\u00f6n ja kirjallisuuden levi\u00e4minen 1800-luvun puoliv\u00e4lin tienoilla n\u00e4kyi kyl\u00e4kirjaston perustamisessa vuonna 1848. Kirjastossa oli saatavilla suomenkielisi\u00e4 kirjoja ja sanomalehti\u00e4. Sofia Kotilaisen mukaan eri puolilla Suomea oli paikallisia kyl\u00e4kirjastoa jo 90 vuonna 1860, eli lukuharrastus oli mahdollista my\u00f6s maaseudulla.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/LappeenKiertokouluRikkilassa.jpg\" alt=\"Mustavalkoinen ryhm\u00e4kuva yhdeks\u00e4st\u00e4 pienest\u00e4 lapsesta, jotka seisovat ulkona lumessa poseeraamassa kuvaajalle hirsitalon edess\u00e4. Kuvassa oikealla seisoo lasten opettaja.\" class=\"wp-image-6846\" width=\"600\" height=\"416\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/LappeenKiertokouluRikkilassa.jpg 800w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/LappeenKiertokouluRikkilassa-300x208.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/04\/LappeenKiertokouluRikkilassa-768x533.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><figcaption>Kiertokoululaisia Lappeenrannan Rinkil\u00e4ss\u00e4. Kuva: Lappeenrannan museot.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Kansan kirjoitustaitoa on lukutaitoa hankalampi saada selville, sill\u00e4 kirkko ei tilastoinut sit\u00e4. Arviot kirjoitustaitoisten m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 vaihtelevat, ja lukujen vertailu on erilaisten tilastointitapojen vuoksi hankalaa. Arvion mukaan 1830-luvulla maaseudulla asuneista miehist\u00e4 vain viisi prosenttia ja 1870-luvun alussa alle kymmenen prosenttia osasi kirjoittaa. It\u00e4-Suomessa kirjoitustaito oli viel\u00e4 harvinaisempaa, vain parin prosentin luokkaa. Kirjoitustaito oli my\u00f6s hyvin sukupuolittunutta, ja vasta kansakoululaitos 1920-luvulta alkaen yhdess\u00e4 muuttoliikkeen synnytt\u00e4m\u00e4n kirjeenkirjoitustarpeen kanssa lis\u00e4siv\u00e4t rahvaan kirjoitustaitoa ja -tarpeita. Vuonna 1900, kun Siina sai hameensa valmiiksi, vajaa puolet suomalaisista oli kirjoitustaitoisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Siinan hiushameessa on teksti &#8221;Kuningas ja kerj\u00e4l\u00e4inen kuoltuaan on yht\u00e4l\u00e4inen. Mahti ei mene maan sis\u00e4\u00e4n vaikka mahtavat menev\u00e4t.\u201d Kirjainten neulominen tai virkkaaminen ei edellyt\u00e4 lukutaitoa eik\u00e4 aktiivista kirjoitustaitoa, vaan kyky\u00e4 laskea ja sommitella kuvioita. Neuleeseen teht\u00e4vi\u00e4 kirjaimia voi l\u00e4hesty\u00e4 kuvioina, jotka on toteutettu laskemalla silmukoita. Lukutaitoa enemm\u00e4n kirjainten j\u00e4ljent\u00e4minen vaatii laskutaitoa ja muotojen hahmottamista samaan tapaan kuin mink\u00e4 tahansa kuvion neulominen tai virkkaaminen. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, etteik\u00f6 Siina olisi voinut olla luku- ja kirjoitustaitoinen. Kirjaimin koristeltu hame ei kuitenkaan sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n kerro mit\u00e4\u00e4n tekij\u00e4ns\u00e4 luku- ja kirjoitustaidosta. Vaikka Siinalla olisi ollut molemmat taidot, eiv\u00e4t ne en\u00e4\u00e4 hameen valmistuessa olisi olleet kovinkaan harvinaisia.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"180\" height=\"240\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2017\/10\/Ulla-Ij\u00e4s_kuva.jpg\" alt=\"Ulla Ij\u00e4ksen kasvokuva.\" class=\"wp-image-1620\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Ulla Ij\u00e4s<\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja on FT ja dosentti, joka tutkii Parikkalan papin perhett\u00e4 hankkeessa Parikkalan papin perhe. Anton Ulrik R\u00f6nnholmin sosiaaliset verkostot (2021)<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kirjallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Ulla Ij\u00e4s, Parikkalan ja l\u00e4hialueen kirjastot ennen Suomen itsen\u00e4istymist\u00e4. <em>Kadonnutta aikaa<\/em> -blogi, 27.9.2019. Luettavissa verkko-osoitteesta <a href=\"http:\/\/kadonnuttaaikaa.blogspot.com\/2019\/09\/parikkalan-ja-lahialueen-kirjastot.html\">http:\/\/kadonnuttaaikaa.blogspot.com\/2019\/09\/parikkalan-ja-lahialueen-kirjastot.html<\/a> (luettu 12.4.2021)<\/p>\n\n\n\n<p>Kirsi Keravuori, <em>\u201dRakkaat poikaset!\u201d Simon ja Wilhelmina Jansson perhekirjeet egodokumentteina (1858\u20131887).<\/em> Akateeminen v\u00e4it\u00f6skirja, Turun yliopiston julkaisuja Sarja C, osa 411, Turku 2015.<\/p>\n\n\n\n<p>Heikki Kokko, Suomenkielisen julkisuuden nousu 1850-luvulla ja sen yhteiskunnallinen merkitys. <em>Historiallinen Aikakauskirja<\/em> 117:1, 2019, 5\u201321.<\/p>\n\n\n\n<p>Sofia Kotilainen, <em>Literary Skills as Local Intagible Capital. <\/em><em>The History of a Rural Lending Library c. 1860\u20131920<\/em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2016.<\/p>\n\n\n\n<p>Esko M. Laine &amp; Tuija Laine, Kirkollinen kansanopetus. Teoksessa Jussi Hanska &amp; Kirsi Vainio-Korhonen (toim.), <em>Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle<\/em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2010, 258\u2013306.<\/p>\n\n\n\n<p>Pirkko Leino-Kaukiainen, Suomalaisten kirjalliset taidot autonomian kaudella. <em>Historiallinen Aikakauskirja<\/em> 105:4, 2007, 420\u2013438.<\/p>\n\n\n\n<p>Heli Valtonen, Koulutus ja sosiaalinen liike. Teoksessa Piia Einonen &amp; Miikka Voutilainen (toim.), <em>Suomen sodan j\u00e4lkeen. 1800-luvun alun yhteiskuntahistoria<\/em>. Vastapaino, Tampere 2020, 349\u2013374.<\/p>\nJAA ARTIKKELI:    <a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Facebook\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F6834&#038;t=Kirjaimin%20koristeltu%20neulehame%20ja%20keskustelu%20lukutaidosta%201800-luvun%20Suomessa&#038;s=100&#038;p&#091;url&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F6834&#038;p&#091;images&#093;&#091;0&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F101%2F2021%2F04%2FSiinan-neulehame-1.jpg&#038;p&#091;title&#093;=Kirjaimin%20koristeltu%20neulehame%20ja%20keskustelu%20lukutaidosta%201800-luvun%20Suomessa\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Share on Facebook\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Twitter\" href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F6834&#038;text=Hey%20check%20this%20out\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Share on Twitter\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-pinterest nolightbox\" data-provider=\"pinterest\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Pin it with Pinterest\" href=\"https:\/\/pinterest.com\/pin\/create\/button\/?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F6834&#038;media=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F101%2F2021%2F04%2FSiinan-neulehame-1.jpg&#038;description=Kirjaimin%20koristeltu%20neulehame%20ja%20keskustelu%20lukutaidosta%201800-luvun%20Suomessa\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"pinterest\" title=\"Pin it with Pinterest\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/pinterest.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-linkedin nolightbox\" data-provider=\"linkedin\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Linkedin\" href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/shareArticle?mini=true&#038;url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F6834&#038;title=Kirjaimin%20koristeltu%20neulehame%20ja%20keskustelu%20lukutaidosta%201800-luvun%20Suomessa\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"linkedin\" title=\"Share on Linkedin\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/linkedin.png\" \/><\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kansallismuseo julkaisi sosiaalisen median kanavillaan maaliskuussa 2021 kuvan villasta ja hiuksista kudotusta hameesta, jonka oli valmistanut huittislainen Siina Rinne. Kuvaan liitetyss\u00e4 tekstiss\u00e4 Kansallismuseo kertoi muun muassa, ett\u00e4 oli harvinaista, ett\u00e4 1870-luvulla ripille p\u00e4\u00e4ssyt rengin tyt\u00e4r Siina Rinne osasi lukea ja kirjoittaa. Sosiaalisen median alustoilla syntyi keskustelua 1800-luvun lopun ihmisten lukutaidosta. Twitteriss\u00e4 Kansallismuseon kirjoittaa: \u201d1800-luvun alussa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":4007,"featured_media":6837,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[458,1506,1503],"class_list":{"0":"post-6834","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1800-luku","10":"tag-kirjoitustaito","11":"tag-lukutaito","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6834","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4007"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6834"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6834\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6855,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6834\/revisions\/6855"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6837"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6834"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6834"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6834"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}