{"id":6864,"date":"2021-04-28T11:29:05","date_gmt":"2021-04-28T08:29:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=6864"},"modified":"2021-04-28T11:29:07","modified_gmt":"2021-04-28T08:29:07","slug":"onko-meita-pian-yli-kuusi-miljoonaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/onko-meita-pian-yli-kuusi-miljoonaa\/","title":{"rendered":"Onko meit\u00e4 pian yli kuusi miljoonaa?"},"content":{"rendered":"\n

Tilastokeskuksen ennakkolaskelman mukaan suomalaisia oli viime helmikuun lopulla 5 538 350<\/a> henke\u00e4. Jos vuonna 1981 laadittu v\u00e4est\u00f6ennuste olisi toteutunut, meit\u00e4 olisi kolmen eri ennustevaihtoehdon mukaan nyt 4,2, 4,3 tai 5,2 miljoonaa. Jopa rohkein arvio j\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti alle toteutuneen v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n. Vain runsas vuosikymmen sitten Suomen v\u00e4kiluvun oletettiin ylitt\u00e4v\u00e4n kuuden miljoonan rajan vuonna 2042, kun nyt v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n arvioidaan k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n laskuun vuoden 2031 paikkeilla p\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00e4 l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n kuuden miljoonan rajaa. Miksi v\u00e4est\u00f6ennusteet menev\u00e4t pieleen?<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4est\u00f6kehityst\u00e4 koskevat arviot eiv\u00e4t ole merkityksett\u00f6mi\u00e4, sill\u00e4 ne toimivat l\u00e4ht\u00f6kohtana yhteiskunnalliselle suunnittelulle ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolle. Esimerkiksi tulevien el\u00e4kkeiden tason kannalta vuosikymmenien p\u00e4\u00e4h\u00e4n ulottuvat laskelmat v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja erityisesti sen ik\u00e4rakenteesta ovat ratkaisevan t\u00e4rkeit\u00e4 muuttujia.<\/p>\n\n\n\n

Nykyaikaisin menetelmin laadittuja v\u00e4est\u00f6ennusteita on tehty Suomessa 1930-luvulta l\u00e4htien. Sittemmin ennusteita on tuotettu joka vuosikymmenell\u00e4, ja 1990-luvulta l\u00e4htien niit\u00e4 on tehty kolmen vuoden v\u00e4lein. Ensimm\u00e4isen, vuonna 1934 julkaistun ennusteen laatimisajankohtaa v\u00e4ritti syntyvyyden lasku, joka oli alkanut paria vuosikymment\u00e4 aikaisemmin. Tuolloin ei voitu n\u00e4hd\u00e4 sodan j\u00e4lkeist\u00e4 syntyvyyden voimakasta kasvua, mink\u00e4 vuoksi tulevien vuosikymmenten v\u00e4est\u00f6nkasvu arvioitiin toteutunutta pienemm\u00e4ksi. Pahiten syntyvyyden osalta erehdyttiin kuitenkin vuoden 1959 ennusteessa, jossa ei puolestaan osattu ennakoida syntyvyyden nopeaa laskua.<\/p>\n\n\n\n

\"Kuusi
Suomessa on laadittu v\u00e4est\u00f6ennusteita 1930-luvulta l\u00e4htien, ja ne kaikki ovat menneet enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n pieleen. T\u00e4m\u00e4 on luonnollista, sill\u00e4 v\u00e4est\u00f6kehitys ei koskaan jatku vuosikymmeni\u00e4 muuttumattomana. Kuva: Pekka Kyytinen, Siirtov\u00e4en synnytystuvan vauvoja Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4<\/em>. Museovirasto, Finna-kokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kaikissa ennusteissa 1970-luvulle asti kuolleisuuden oletettiin pysyv\u00e4n korkeampana kuin mit\u00e4 todellisuudessa tapahtui. Siksi yli 65-vuotiaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi vuosikymmenest\u00e4 toiseen oletuksia nopeammin. Varhaisissa ennusteissa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voitu ennakoida 1960-luvun suurta maastamuuttoa, kuten ei sen l\u00e4hes yht\u00e4 yll\u00e4tyksellist\u00e4 tyrehtymist\u00e4 (vuoden 1972 ennuste).<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hes kaikki ennusteet ovat arvioineet v\u00e4est\u00f6n kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4n toteutunutta pienemm\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 v\u00e4est\u00f6nmuutosta ohjanneet tekij\u00e4t, syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike, vaihtelivat voimakkaasti ja ennakoimattomasti ennusteiden laadintajaksoina. Etenkin elini\u00e4n piteneminen on systemaattisesti aliarvioitu. Vuoden 2001 ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2008 ollut 94 500 yli 85-vuotiasta, kun heit\u00e4 todellisuudessa oli 103 800. Ennusteen virhe on 9 prosenttia seitsem\u00e4ss\u00e4 vuodessa. Kertautuessaan virhe olisi aikamoinen vuonna 2040, minne asti ennuste ulottui.<\/p>\n\n\n\n

Ennusteet ovat aina menneeseen kehitykseen perustuvaa tulevan arvailua. Niiden ilment\u00e4m\u00e4 kehityskulku toteutuisi, mik\u00e4li v\u00e4est\u00f6kehitykseen vaikuttavat tekij\u00e4t pysyisiv\u00e4t muuttumattomina. Harvoin ihmiset kuitenkaan hankkivat lapsia, pident\u00e4v\u00e4t elinik\u00e4\u00e4ns\u00e4 huolehtimalla hyvinvoinnistaan tai vaihtavat asuinpaikkaa sen mukaisesti, kuin tilastomiehet ja -naiset ovat vuosia tai vuosikymmeni\u00e4 aikaisemmin olettaneet.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mika Kallioinen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian yliopistonlehtori.<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Ryyn\u00e4nen, Markku ja Notkola, Veikko, \u201dV\u00e4est\u00f6nkehitys ja sen ennustaminen\u201d. Teoksessa: Seppo Koskinen ym. (toim.), Suomen v\u00e4est\u00f6<\/em>. Gaudeamus, Helsinki 2007.<\/p>\n\n\n\n

Suomen virallinen tilasto, V\u00e4est\u00f6ennuste 2019. Tilastokeskus.
http:\/\/www.stat.fi\/til\/vaenn\/2019\/vaenn_2019_2019-09-30_tie_001_fi.html<\/a> [15.4.2021].<\/p>\n\n\n\n

Suomen virallinen tilasto, V\u00e4est\u00f6n ennakkotilasto 2021. Tilastokeskus. http:\/\/www.stat.fi\/til\/vamuu\/2021\/02\/ [15.4.2021].<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4est\u00f6ennusteet 1981\u20132020. Tilastollisia tiedonantoja Nro 70. Tilastokeskus, Helsinki 1983.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tilastokeskuksen ennakkolaskelman mukaan suomalaisia oli viime helmikuun lopulla 5 538 350 henke\u00e4. Jos vuonna 1981 laadittu v\u00e4est\u00f6ennuste olisi toteutunut, meit\u00e4 olisi kolmen eri ennustevaihtoehdon mukaan nyt 4,2, 4,3 tai 5,2 miljoonaa. Jopa rohkein arvio j\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti alle toteutuneen v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n. Vain runsas vuosikymmen sitten Suomen v\u00e4kiluvun oletettiin ylitt\u00e4v\u00e4n kuuden miljoonan rajan vuonna 2042, kun nyt v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n arvioidaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":2120,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[803,1512,1509,800],"class_list":{"0":"post-6864","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"tag-kuolleisuus","8":"tag-syntyvyys","9":"tag-vaestoennuste","10":"tag-vaestohistoria","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6864","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2120"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6864"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6864\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6894,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6864\/revisions\/6894"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6864"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6864"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6864"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}