{"id":696,"date":"2017-02-22T12:09:45","date_gmt":"2017-02-22T12:09:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=696"},"modified":"2017-02-22T14:51:04","modified_gmt":"2017-02-22T14:51:04","slug":"suomen-ruotsalainen-historia-ja-miksi-minusta-tuli-historiantutkija","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/suomen-ruotsalainen-historia-ja-miksi-minusta-tuli-historiantutkija\/","title":{"rendered":"Suomen ruotsalainen historia ja miksi minusta tuli historiantutkija"},"content":{"rendered":"

Sadan vuoden ik\u00e4inen itsen\u00e4inen Suomi valitsi valtiomuodokseen tasavallan, jonka valtionp\u00e4\u00e4miehen\u00e4 toimii presidentti.\u00a0 Aina vuoteen 1994 p\u00e4\u00e4miehen valinnan tekiv\u00e4t yleisill\u00e4 vaaleilla valitut 300 valitsijamiest\u00e4, jotka kokoontuivat joka kuudes vuosi helmikuun 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 valitsemaan maalle presidentin.<\/p>\n

Miksi nuori tasavalta p\u00e4\u00e4tyi valitsemaan p\u00e4\u00e4miehens\u00e4 juuri helmikuun puoliv\u00e4liss\u00e4? Kuukauden ja p\u00e4iv\u00e4n valinta ei ollut sattumaa. P\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 oli suuri symbolinen arvo suomalaisten valtiolliselle toimijuudelle ja erityisesti sen pitk\u00e4lle historialle. Helmikuun 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1362 It\u00e4maan eli Suomen edustajat saivat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa olla mukana valitsemassa Ruotsin kuningasta l\u00e4hell\u00e4 Uppsalaa sijainneilla Moran kivill\u00e4.<\/p>\n

Suomen ruotsalainen historia n\u00e4kyy my\u00f6s vakiintuneissa liputusp\u00e4iviss\u00e4mme. Niit\u00e4 on kolmetoista ja ne ovat kaikki niin sanottuja kalenterijuhlap\u00e4ivi\u00e4. Yksi niist\u00e4 on Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolfin kuolinp\u00e4iv\u00e4 6. marraskuuta, jolloin vietet\u00e4\u00e4n ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Miksi tasavaltaisessa Suomessa liputetaan 1600-luvulla kuolleen ruotsalaisen hallitsijan muistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4? T\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme meid\u00e4n t\u00e4ytyy siirty\u00e4 autonomian aikaan.<\/p>\n

<\/a>

Kohtaus Zacharias Topeliuksen n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 ”Regina von Emmeritz” Kansallisteatterissa. (Museovirasto)<\/p><\/div>\n

Kustaa II Adolf oli autonomisessa Suomessa suosittu ja hyv\u00e4maineinen hahmo. Vuonna 1894 Suomessa juhlittiin Kustaa II Adolfin syntym\u00e4n 300-vuotista muistoa lukuisin juhlin. Helsingin yliopiston juhlasalissa j\u00e4rjestetty p\u00e4\u00e4juhla oli \u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n my\u00f6ten t\u00e4ynn\u00e4 innostunutta yleis\u00f6\u00e4. Maan teattereissa py\u00f6ri riemuitseville katsomoille juhlan\u00e4yt\u00f6ksin\u00e4 Zacharias Topeliuksen historiallinen n\u00e4ytelm\u00e4 Regina von Emmeritz<\/em>. Nimihenkil\u00f6 on nuori katolinen saksalaisruhtinatar, joka suunnittelee is\u00e4ns\u00e4 linnan valloittaneen Kustaa II Adolfin murhaa, mutta rakastuukin t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Suositun kuninkaan 250-vuotista kuolinp\u00e4iv\u00e4\u00e4 juhlittiin puolestaan suurin menoin vuonna 1882 Saksan L\u00fctzeniss\u00e4. Juhlaan osallistunut suomalainen valtuuskunta ojensi tunnuslipun, jonka teksti korosti Suomen kunniakasta kumppanuutta sankarikuninkaan toimissa. Ven\u00e4l\u00e4inen kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri oli kielt\u00e4nyt lipun rahoittamiseksi tarkoitetun rahankeruun, mutta salli \u201dep\u00e4virallisen\u201d delegaation matkan Saksaan.<\/p>\n

Suomen historian professori Zacharias Topeliuksen 1800-luvulla valtavan suosion saaneessa V\u00e4lsk\u00e4rin kertomuksia –<\/em>teossarjassa Ruotsin aika ja etenkin Kustaa II Adolfin vaiheet piirtyv\u00e4t esiin aikakautena, jolloin Suomi oli edell\u00e4 mainitun tunnuslipun sanoin Ruotsin kunniakas kumppani. My\u00f6s suomenkielinen aikalaiskritiikki piti kirjasarjaa ennen kaikkea is\u00e4nmaallisena teoksena, joka opetti \u201dtuntemaan kansamme ja maamme entisi\u00e4 vaiheita\u201d.<\/p>\n

Miksi Kustaa II Adolf ja Ruotsin aika olivat niin kovassa kurssissa 1800-luvun lopun Suomessa? Kustaa II Adolf oli protestanttista uskonvapautta puolustanut sankarikuningas, joka oli hallitsijantoimissaan ollut lain ja oikeuden puolustaja. H\u00e4nen aikanaan luotiin perusta Suomen modernille siviilihallinnolle ja oikeuslaitokselle. T\u00e4t\u00e4 suomalaiset mieluusti alleviivasivat keisariajan sortotoimien keskell\u00e4. Kun Suomen ruotsinkieliset etsiv\u00e4t kalenterista sopivaa ajankohtaa ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4lle, osui vuonna 1907 tehty valinta luontevasti suositun ruotsalaishallitsijan kuolinp\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n Suomen ruotsalainen historia on monien kiistojen kohteena. T\u00e4st\u00e4 huolimatta Ruotsin aika ja ruotsin kieli ovat erottamaton osa suomalaista identiteetti\u00e4. Ilman ruotsin kielt\u00e4, emme pysty lukemaan oman maamme pitk\u00e4n historian l\u00e4hteit\u00e4. Vailla ymm\u00e4rryst\u00e4 Ruotsin ajasta emme ymm\u00e4rr\u00e4 nykyisen Suomen alueella asuneiden ihmisten poliittisen ja kulttuurisen toimijuuden pitk\u00e4\u00e4 historiaa jo Ruotsin valtakunnan yhteydess\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4lsk\u00e4rin kertomukset<\/em> tekiv\u00e4t my\u00f6s minusta Ruotsin ajan historian tutkijan. \u00c4itini luki minulle teossarjaa \u00e4\u00e4neen, kun olin kansakouluik\u00e4inen. J\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 ja mukaansatempaava tarina vei mukanaan ja sytytti elinik\u00e4isen kiinnostuksen juuri Suomen 1600- ja 1700-luvun historiaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kirsi Vainio-Korhonen
\nSuomen historian professori<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sadan vuoden ik\u00e4inen itsen\u00e4inen Suomi valitsi valtiomuodokseen tasavallan, jonka valtionp\u00e4\u00e4miehen\u00e4 toimii presidentti.\u00a0 Aina vuoteen 1994 p\u00e4\u00e4miehen valinnan tekiv\u00e4t yleisill\u00e4 vaaleilla valitut 300 valitsijamiest\u00e4, jotka kokoontuivat joka kuudes vuosi helmikuun 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 valitsemaan maalle presidentin. Miksi nuori tasavalta p\u00e4\u00e4tyi valitsemaan p\u00e4\u00e4miehens\u00e4 juuri helmikuun puoliv\u00e4liss\u00e4? Kuukauden ja p\u00e4iv\u00e4n valinta ei ollut sattumaa. P\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 oli suuri symbolinen arvo […]<\/p>\n","protected":false},"author":3147,"featured_media":339,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[54,48,60,18,51,57],"class_list":{"0":"post-696","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-identiteetti","9":"tag-kustaa-ii-adolf","10":"tag-ruotsin-historia","11":"tag-suomen-historia","12":"tag-topelius","13":"tag-vaalit","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/696","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3147"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=696"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/696\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":714,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/696\/revisions\/714"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/339"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=696"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=696"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=696"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}