{"id":7329,"date":"2021-08-11T10:46:31","date_gmt":"2021-08-11T07:46:31","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=7329"},"modified":"2021-08-11T21:53:09","modified_gmt":"2021-08-11T18:53:09","slug":"venaja-kuva-suomen-historian-oppikirjoissa-1920-1940-luvuilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/venaja-kuva-suomen-historian-oppikirjoissa-1920-1940-luvuilla\/","title":{"rendered":"Ven\u00e4j\u00e4-kuva Suomen historian oppikirjoissa 1920\u20131940-luvuilla"},"content":{"rendered":"\n
\"Kirjan<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Koulujen historianopetuksella oli erityisesti itsen\u00e4isen Suomen ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 rooli is\u00e4nmaallisen hengen nostattajana ja maanpuolustustahdon her\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Oppikirjat olivat t\u00e4ss\u00e4 keskeisess\u00e4 asemassa, koska ne vaikuttivat sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4, asenteidensa ja j\u00e4sentyneisyytens\u00e4 kautta oppilaiden tapaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 menneisyytt\u00e4. Oppikirjojen sis\u00e4lt\u00f6 ei kerro totuutta siit\u00e4, mit\u00e4 luokkahuoneessa on opetustilanteessa kerrottu, joten niiden sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 tehtyj\u00e4 havaintoja ei tule sellaisina my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Opetustilanteesta irrallisina l\u00e4htein\u00e4 ne kuitenkin kertovat siit\u00e4, millaista n\u00e4k\u00f6kulmaa yhteiskunnassa on niiden ilmestymishetkell\u00e4 arvostettu niin paljon, ett\u00e4 ne on oppikirjaan otettu.<\/p>\n\n\n\n

Opetukselle annetut tavoitteet johtivat siihen, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isvastaisuudesta tuli hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 teema oppikirjoissa. Tutkin Suomen historian oppikirjojen v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4-kuvaa aineenopettajan pedagogisten opintojen seminaarity\u00f6ss\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021. Ty\u00f6ss\u00e4ni tarkastelin ensimm\u00e4isen sortokauden ja Nikolai Bobrikovin murhan k\u00e4sittely\u00e4 kahdeksassa 1920\u20131940-luvuilla ilmestyneess\u00e4 Suomen historian oppikirjassa. N\u00e4iden tapahtumien kautta muodostuva kuva Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 on hyvin synkk\u00e4 ja pelottava. Ven\u00e4j\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n maana, joka v\u00e4litt\u00e4\u00e4 vaan omasta edustaan ja on valmis toteuttamaan laittomia ja mielivaltaisia toimenpiteit\u00e4 valtansa vahvistamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

On mielenkiintoista, miten oppikirjoissa luodaan Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lille sotilaallista vastakkainasettelua rinnastamalla ensimm\u00e4isen sortokauden aikaiset j\u00e4nnitteet my\u00f6hempiin poliittisiin j\u00e4nnitteisiin. T\u00e4m\u00e4 ilmenee tavasta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen sortokauden tapahtumista erilaisia hy\u00f6kk\u00e4ys- ja taistelumetaforia. Sortotoimenpiteit\u00e4 kuvataan useissa oppikirjoissa iskuiksi ja hy\u00f6kk\u00e4yksiksi, jotka seurasivat toisiaan ja joilta suomalaisten tuli puolustautua. F.A. Heporauta kirjoittaa vuonna 1943 ilmestyneess\u00e4 oppikirjassaan Suomen kansan vaiheet muun maailman tapahtumien yhteydess\u00e4 <\/em>siit\u00e4, miten ven\u00e4l\u00e4iset eiv\u00e4t voineet toimeenpanna vuoden 1901 asevelvollisuuslakia suurimman osan suomalaisista j\u00e4\u00e4dess\u00e4 pois kutsunnoista. T\u00e4ll\u00e4 tavalla Heporauta luo kuvaa siit\u00e4, ett\u00e4 toimimalla yhdess\u00e4 suomalaiset kykeniv\u00e4t torjumaan Ven\u00e4j\u00e4n aiheuttaman uhan. On my\u00f6s huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, miten suuren huomion oppikirjoissa saavat juuri Suomen armeijaan kohdistuvat sortotoimet verrattuna muihin sortotoimenpiteisiin, kuten vaikka postimanifestiin tai hallinnon kieleen kohdistuneisiin muutoksiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sortovuodet Yrj\u00f6 Oran ja Eino Jutikkalan kertomina. Kuva on kirjasta Ora, Y. & Jutikkala, E. 1936. Suomen historia lukioluokkia varten. Helsinki: Otava.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Suomen lis\u00e4ksi Ven\u00e4j\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n oppikirjoissa uhaksi koko l\u00e4nsimaista kulttuuria kohtaan. Yrj\u00f6 Ora ja Eino Jutikkala kertovat vuonna 1936 ilmestyneess\u00e4 Suomen historia lukioluokkia varten <\/em>-teoksessa, miten ven\u00e4l\u00e4isen ajattelun mukaan l\u00e4nsi m\u00e4t\u00e4nee ja ett\u00e4 \u201dVen\u00e4j\u00e4n historiallisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli ihmiskunnan vapauttaminen t\u00e4m\u00e4n \u201ditsekk\u00e4\u00e4n\u201d kulttuurin vallasta\u201d. Ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mistoimien ideologisesta taustasta kertominen saa valtion vaikuttamaan erityisen pelottavalta, koska se korostaa valtion valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia koko Euroopan tapahtumiin.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4-kuvaa luodaan oppikirjoissa sek\u00e4 suoraan ett\u00e4 kiert\u00e4en, joten merkityst\u00e4 on sek\u00e4 sill\u00e4, mit\u00e4 sanotaan, ett\u00e4 sill\u00e4, mit\u00e4 ei sanota. Kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri Bobrikovin murhaa k\u00e4sittelev\u00e4t kohdat oppikirjoissa olivat lyhyit\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 ne tuominneet tekoa. Esimerkiksi K.O. Lindeqvistin Suomen historian oppikirjassa<\/em> vuodelta 1937 on havaittavissa selke\u00e4sti kirjoittajan salliva suhtautuminen poliittiseen murhaan: \u201dOn luonnollista, ett\u00e4 mieliala maassa oli levoton ja katkera, ja sen ilmauksena oli Bobrikovin murha, jonka er\u00e4s nuori virkamies Eugen Schauman pani toimeen v. 1904\u201d. Yhdistettyn\u00e4 oppikirjoissa oleviin ensimm\u00e4isen sortokauden julmuuksien kuvauksiin, voidaan neutraalienkin sanavalintojen katsoa kertovan Bobrikovin murhan hiljaisesta hyv\u00e4ksynn\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 \u201dtarkoitus pyhitt\u00e4\u00e4 keinot\u201d -tyylisest\u00e4 n\u00e4kemyksest\u00e4, jonka mukaan suomalaisten v\u00e4kivaltaiset vastatoimet pahaa ja ep\u00e4inhimillist\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 kohtaan olivat sallittuja.<\/p>\n\n\n\n

Oman lis\u00e4ns\u00e4 oppikirjojen ven\u00e4l\u00e4isvastaisuuteen tuovat niiden esipuheet, joissa kirjailijat saattoivat viel\u00e4 varsinaista oppikirjateksti\u00e4 suoremmin avata omia poliittisia ja yhteiskunnallisia intressej\u00e4\u00e4n. Einar W. Juva kunnioitti vuonna 1943 ilmestyneess\u00e4 Suomen historia lukioluokkia varten <\/em>-teoksen esipuheessa Laatokalla 1941 kaatuneen kollegansa Uolevi Harkolan muistoa sanoilla \u201dteen kunniaa Uolevi Harkolan, hyv\u00e4n ja taitavan opettajan sek\u00e4 urhoollisen sotilaan muistolle\u201d. Paljon t\u00e4t\u00e4 selke\u00e4mmin ei omaa mielipidett\u00e4\u00e4n maanpuolustushengest\u00e4 en\u00e4\u00e4 voi sanoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Karoliina Nurmio<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on politiikan ja historian opetuksen yhteyksist\u00e4 kiinnostunut humanististen tieteiden kandidaatti.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Arola, P. 2002. Maailma muuttui \u2013<\/a> muuttuiko opetus? Suomalaisen historian ja yhteiskuntaopin opetuksen vaiheita. Teoksessa L\u00f6fstr\u00f6m, J. Kohti tulevaa menneisyytt\u00e4 \u2013 Historiallis-yhteiskunnallinen kasvatus uudella vuosituhannella<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.<\/p>\n\n\n\n

Castr\u00e9n, M. 1992. Historianopetus muuttuvassa yhteiskunnassa. Teoksessa Castr\u00e9n, M., Ahonen, S., Arola, P., Elio, K. & Pilli, A. Historia koulussa<\/em>. Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\n\n\n\n

Pilli, A. 1988. Historiatiedon ja historian ymm\u00e4rt\u00e4misen luonne ja lapsen tapa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 historiaa<\/em>. Turku: Turun yliopisto.<\/p>\n\n\n\n

Rantala, J. 2017. Historian oppikirjoja sadan vuoden ajalta \u2013 luonteenkasvatuksesta kriittisyyteen. Teoksessa Hiidenmaa, P., L\u00f6yt\u00f6nen, M. & Ruuska H. (toim.) Oppikirja Suomea rakentamassa. <\/em>Helsinki: Suomen tietokirjailijat ry.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Koulujen historianopetuksella oli erityisesti itsen\u00e4isen Suomen ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 rooli is\u00e4nmaallisen hengen nostattajana ja maanpuolustustahdon her\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Oppikirjat olivat t\u00e4ss\u00e4 keskeisess\u00e4 asemassa, koska ne vaikuttivat sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4, asenteidensa ja j\u00e4sentyneisyytens\u00e4 kautta oppilaiden tapaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 menneisyytt\u00e4. Oppikirjojen sis\u00e4lt\u00f6 ei kerro totuutta siit\u00e4, mit\u00e4 luokkahuoneessa on opetustilanteessa kerrottu, joten niiden sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 tehtyj\u00e4 havaintoja ei tule sellaisina my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Opetustilanteesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":6420,"featured_media":7398,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[1560,1551,1557,18,1554],"class_list":{"0":"post-7329","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-1920-1940-luku","9":"tag-oppikirjat","10":"tag-sortovuodet","11":"tag-suomen-historia","12":"tag-venaja-kuva","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7329","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6420"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7329"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7329\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7395,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7329\/revisions\/7395"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7398"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7329"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7329"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7329"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}