{"id":738,"date":"2017-02-28T13:17:59","date_gmt":"2017-02-28T13:17:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=738"},"modified":"2017-02-28T13:23:00","modified_gmt":"2017-02-28T13:23:00","slug":"hillolla-vai-mantelilla-vaiko-sittenkin-kenties-maidolla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/hillolla-vai-mantelilla-vaiko-sittenkin-kenties-maidolla\/","title":{"rendered":"Hillolla vai mantelilla? Vaiko sittenkin kenties maidolla?"},"content":{"rendered":"

Mainosjuliste vuodelta 1951 (Ty\u00f6v\u00e4en arkisto)<\/p><\/div>\n

Laskiaisen aikaan Suomessa ja Ruotsissa on tapana sy\u00f6d\u00e4 laskiaispullia, jotka t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kermavaahdolla ja sy\u00f6j\u00e4n mielihaluista riippuen joko hillolla tai mantelimassalla. T\u00e4ytteiden valintaan liittyy ikuisuuden, eli arviolta ainakin kaksikymment\u00e4 vuotta, kest\u00e4nyt kiista siit\u00e4, kumpi t\u00e4ytteist\u00e4 on oikea. Asiaa perustellaan maulla, sopivuudella sek\u00e4 ennen kaikkea historialla ja autenttisuudella. Joidenkin mielest\u00e4 asialla ei ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4, mutta heid\u00e4n \u00e4\u00e4nens\u00e4 vaiennetaan keskusteluissa tehokkaasti.<\/p>\n

Laskiaispullakiistan leimutessa vuosittaista loimuaan koen sopivaksi kertoa, ett\u00e4 on olemassa my\u00f6s kolmas tapa sy\u00f6d\u00e4 tuota kausiherkkujen aatelia. Laskiaispullan voi nimitt\u00e4in nauttia my\u00f6s l\u00e4mpim\u00e4n maidon kera. Tapa ei tietenk\u00e4\u00e4n ole t\u00e4ysin puolueeton laskiaispullaottelussa, sill\u00e4 kyseinen versio sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s mantelimassat\u00e4ytteen. Maidolla nautittaessa laskiaispullan arvo kuitenkin kohoaa kokoushuoneherkusta erityist\u00e4 huomiota kerj\u00e4\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4lkiruokanautinnoksi, jonka eteen on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 hieman vaivaa ja kunnioitusta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

L\u00e4mpim\u00e4n maidon kera sy\u00f6t\u00e4v\u00e4lle laskiaispullalle ei ole suomenkielist\u00e4 nimityst\u00e4, mutta ruotsiksi herkkua kutsutaan nimell\u00e4 hetv\u00e4gg<\/em>. Tapa oli yleinen viel\u00e4 1900-luvun alussa, mutta toisen maailmansodan j\u00e4lkeen hetv\u00e4gg katoaa keittokirjoista. Samalla se hiljalleen h\u00e4vi\u00e4\u00e4 suosiossa mantelimassalla t\u00e4ytetylle laskiaispullalle. Pullien yleistyess\u00e4 1900-luvulla maan konditorioissa l\u00f6ysi my\u00f6s kermavaahto tiens\u00e4 ensin mantelimassan ja sitten hillon kuorrutteeksi. Nousukkaat hillopullat taas yleistyiv\u00e4t 1900-luvun lopulla.<\/p>\n

Hetv\u00e4ggin juuret juontavat Saksaan, jossa sit\u00e4 sy\u00f6tiin laskiaisena ennen paastoa. Ruoka tunnettiin kuumaa pullaa tarkoittavalla nimell\u00e4 Hei\u03b2wecken tai Hetweck, mist\u00e4 sana my\u00f6s ruotsin kieleen johdettiin. Hetv\u00e4gg tunnettiin Ruotsissa ylempien yhteiskuntaluokkien herkkuna jo 1600-luvulla, mutta varsinaisesti se levisi valtakunnan muihin kolkkiin kuten Suomeen vasta 1700-luvulla. Suosion kasvua edesauttoivat aikakauden keittokirjat, joissa hetv\u00e4gg esiintyi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti 1700- ja 1800-luvuilla.<\/p>\n

 
\nAikakauden tunnetuimmassa keittokirjassa eli Cajsa Wargin Hjelpreda i hush\u00e5llningen f\u00f6r unga fruentimmer<\/em> vuodelta 1755 sis\u00e4lsi reseptin mantelilla t\u00e4ytetyst\u00e4 hetv\u00e4ggist\u00e4<\/a>.\u00a0 Cajsa Wargin p\u00e4ivien j\u00e4lkeen hetv\u00e4ggin reseptit hiljalleen yksinkertaistuivat. 1900-luvun alussa laskiaispullan ja hetv\u00e4ggin eroa oli vaikea en\u00e4\u00e4 tarkkaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4. Vuosisatojen aikana hetv\u00e4gg oli muuttunut itsen\u00e4isest\u00e4 reseptist\u00e4 tavaksi sy\u00f6d\u00e4 mantelilla t\u00e4ytetty\u00e4 laskiaispullaa kuuman maidon kera.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ilmoitus Helsingfors Tidningar -sanomalehdess\u00e4 17.2.1844<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Suomessa hetv\u00e4gg oli ennen kaikkea kaupunkilainen ilmi\u00f6, joka levisi maaseudulle vasta 1900-luvun alussa. Hetv\u00e4ggin urbaania suosiota edesauttoivat yhten\u00e4inen s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskulttuuri sek\u00e4 kaupungeissa sijainneet konditoriat. Kaupallisen laskiaispullan taru alkaa 1800-luvulla, jolloin mantelilla t\u00e4ytettyj\u00e4 pullia sy\u00f6tiin laskiaistiistaina.<\/p>\n

Cajsa Wargin keittokirjassa laskiaispullassa oli mukana mantelia, mutta t\u00e4ytteen\u00e4 se yleistyi vasta 1800-luvun aikana, joskin mantelimassaa myytiin my\u00f6s erikseen pullaan laitettavaksi. Kun nyky\u00e4\u00e4n kysyt\u00e4\u00e4n ”<\/em>hillolla vai mantelimassalla?”<\/em>, oli ennen tapana kysy\u00e4 ”<\/em>fyllda eller ofyllda?”<\/em>.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Topi Artukka
\nKirjoittaja on Suomen historian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, jonka perheess\u00e4 on aina sy\u00f6ty laskiaispullaa mantelimassalla t\u00e4ytettyn\u00e4 kera kuuman maidon<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laskiaisen aikaan Suomessa ja Ruotsissa on tapana sy\u00f6d\u00e4 laskiaispullia, jotka t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kermavaahdolla ja sy\u00f6j\u00e4n mielihaluista riippuen joko hillolla tai mantelimassalla. T\u00e4ytteiden valintaan liittyy ikuisuuden, eli arviolta ainakin kaksikymment\u00e4 vuotta, kest\u00e4nyt kiista siit\u00e4, kumpi t\u00e4ytteist\u00e4 on oikea. Asiaa perustellaan maulla, sopivuudella sek\u00e4 ennen kaikkea historialla ja autenttisuudella. Joidenkin mielest\u00e4 asialla ei ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4, mutta heid\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":757,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[72,75,78,18,81],"class_list":{"0":"post-738","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"tag-laskiainen","8":"tag-laskiaispulla","9":"tag-saatylaiskulttuuri","10":"tag-suomen-historia","11":"tag-tapakulttuuri","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/738","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/757"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=738"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/738\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":804,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/738\/revisions\/804"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=738"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=738"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=738"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}