{"id":7407,"date":"2021-08-25T11:23:19","date_gmt":"2021-08-25T08:23:19","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=7407"},"modified":"2021-08-25T11:23:21","modified_gmt":"2021-08-25T08:23:21","slug":"constance-ullner-elainsuojelija-sadan-vuoden-takaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/constance-ullner-elainsuojelija-sadan-vuoden-takaa\/","title":{"rendered":"Constance Ullner \u2013 el\u00e4insuojelija sadan vuoden takaa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"

Constance Ullner lapsena 1860-luvun loppupuolella Tukholmassa. Gust. Joop & Comp. Museovirasto, Historian kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Suomalaisen el\u00e4insuojelun historia ei ole yleisesti tunnettua. Kun olen kertonut tekev\u00e4ni pro gradu -tutkielmani 1800- ja 1900-lukujen taitteen el\u00e4insuojeluliikkeest\u00e4, yleisin kuulemani vastaus on: \u201dAi, oliko jo silloin sellaista?\u201d T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa tarkastelen henkil\u00f6\u00e4, joka ansaitsisi tulla muistetuksi suomalaisen el\u00e4insuojelun historiasta puhuttaessa. Kyseess\u00e4 on vuosikymmeni\u00e4 Helsingin el\u00e4insuojeluyhdistyksess\u00e4 vaikuttanut Constance Ullner (1856\u20131926). Ullner ansaitsi elantonsa postikonttorin hoitajana, mutta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4neen kaiken vapaa-aikansa el\u00e4insuojeluty\u00f6h\u00f6n. Ruotsinkieliseen yl\u00e4luokkaiseen perheeseen syntynyt Ullner oppi kotiopettajattarien avulla sek\u00e4 ranskan ett\u00e4 englannin kielen. My\u00f6hemmin h\u00e4n hy\u00f6dynsi hyv\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista asemaansa, sosiaalisia suhteitaan ja kielitaitoaan el\u00e4insuojeluty\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Constance Ullner piti runsaasti el\u00e4insuojeluaiheisia esitelmi\u00e4 muun muassa kouluissa, seurojen tilaisuuksissa ja sairaaloissa. Lis\u00e4ksi h\u00e4n vieraili el\u00e4insuojelukokouksissa ja -kongresseissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kokouksista Ullner toi uusia ideoita suomalaiseen el\u00e4insuojeluun: esimerkiksi kansainv\u00e4lisen el\u00e4inten p\u00e4iv\u00e4n viett\u00e4minen on kulkeutunut naisen mukana vuoden 1900 kansainv\u00e4lisest\u00e4 el\u00e4insuojelukongressista Pariisista. Maailman el\u00e4inten p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n edelleen joka vuosi 4. lokakuuta.<\/p>\n\n\n\n

Helsingin el\u00e4insuojeluyhdistys perustettiin vuonna 1874, ja Ullner oli alusta l\u00e4htien sen keskeisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4. Vuodesta 1901 l\u00e4htien h\u00e4n toimi yhdistyksen varapuheenjohtajana ja my\u00f6hemmin puheenjohtajana, aina kuolemaansa asti. H\u00e4n oli my\u00f6s muissa el\u00e4insuojeluyhdistyksiss\u00e4 aktiivisesti mukana niin paikallisella, kansallisella kuin kansainv\u00e4lisell\u00e4kin tasolla. Ullner toimitti yhdistysten \u00e4\u00e4nenkannattajina toimineita lehti\u00e4 ja kirjoitti niihin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Tekstit k\u00e4sitteliv\u00e4t usein ihmisten ja el\u00e4inten v\u00e4list\u00e4 suhdetta ja ihmisen aiheuttamaa k\u00e4rsimyst\u00e4 el\u00e4imille. El\u00e4inten kokemuksille altis edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 kirjoitti k\u00e4rsimyksest\u00e4, jota h\u00e4n oli todistanut hevosmarkkinoilla, el\u00e4inten rautatiekuljetuksissa, hevoskilpailuissa ja kaupunkien kaduilla. Lis\u00e4ksi h\u00e4n kantoi huolta muun muassa vanhojen koirien lopettamisesta sek\u00e4 pikkulintujen ja muiden luonnonel\u00e4inten ammuskelusta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Siri Brander ja Constance Ullner (seisoo) koirien kanssa noin vuonna 1910. Museovirasto, Historian kuvakokoelma<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Ullner on monessa mieless\u00e4 tyypillinen esimerkki vuosisadan vaihteen el\u00e4insuojelijasta. H\u00e4n oli yl\u00e4luokkainen, vakavarainen kaupunkilainen, jonka ei juuri tarvinnut huolehtia toimeentulostaan. Joidenkin tutkijoiden mukaan el\u00e4insuojeluaate syntyi, koska Ullnerin tapaiset ihmiset olivat vieraantuneet el\u00e4imist\u00e4 ja perustivat el\u00e4inkuvansa romanttisiin ja idealistisiin k\u00e4sityksiin. Tuoreemmassa tutkimuksessa on huomioitu, ett\u00e4 vaikka kaupunkilaiset eiv\u00e4t olleet samalla tavalla tekemisiss\u00e4 el\u00e4inten kanssa kuin maalla asuvat, eiv\u00e4t el\u00e4imet olleet kaupungeissa suinkaan vieras n\u00e4ky. Kaupungit nimitt\u00e4in vilisiv\u00e4t muun muassa kuorma- ja ajohevosia, kaupungin laitamilla eleli kanoja ja sikoja, ja esimerkiksi Helsingiss\u00e4 teurasel\u00e4imi\u00e4 kuljetettiin jalan kantakaupungin halki.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4imist\u00e4 vieraantumisen sijaan Ullnerin ja muiden kaupunkilaisten uudenlaista el\u00e4insuhdetta selitt\u00e4\u00e4 pikemmin heid\u00e4n toimeentulonsa riippumattomuus el\u00e4imist\u00e4. Se nimitt\u00e4in mahdollisti el\u00e4imen arvon, tarkoituksen ja mielen arvioinnin uudella tavalla. T\u00e4llaisessa tilanteessa el\u00e4imen kanssa oli jopa mahdollista yst\u00e4vysty\u00e4. Ullner kirjoitti vuonna 1916 El\u00e4insuojelus<\/em>-lehdess\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\u201dS\u00e4\u00e4lintunne tukahutetaan useimmiten, jos se joutuu ristiriitaan taloudellisten etujen kanssa. Miksik\u00e4? Koska edesvastuuntunne el\u00e4imi\u00e4 kohtaan ei viel\u00e4 ol [sic] eloon her\u00e4nnyt.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\"\"

Rouva C. Ullner suojatteineen. Kuva ja kuvateksti El\u00e4insuojeluskalenteri<\/em> -lehdest\u00e4 vuodelta 1911.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

El\u00e4imist\u00e4 tuli Ullnerin mukaan ottaa vastuu. H\u00e4n kirjoitti, ett\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n silloin kun syttyy sota tai el\u00e4imet sairastuvat kulkutautiin, kaikki my\u00f6t\u00e4tunto el\u00e4imi\u00e4 kohtaan katoaa ja ihminen alkaa ajatella vain omaa etuaan. Ullner koki, ett\u00e4 el\u00e4imille kuuluisi samat oikeudet kuin ihmisillekin ja toivoi muutoksia ihmisten el\u00e4imi\u00e4 kohtaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n valtaan. Oikeutta kaikille <\/em>-lehden kirjoituksessaan vuodelta 1895 h\u00e4n toteaa: \u201d\u00c4lk\u00e4\u00e4mme ajatelko ihmist\u00e4 k\u00e4skij\u00e4n\u00e4 ja el\u00e4int\u00e4 orjana, vaan ajatelkaamme niit\u00e4 yhten\u00e4 perhekuntana, jossa ihmisell\u00e4 on perheenis\u00e4n asema ja el\u00e4imill\u00e4 holhouksen alaisten lasten.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Ullnerin n\u00e4kemykset olivat hyvin samanlaisia kuin t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n el\u00e4inoikeusaktivisteilla. El\u00e4inoikeusajattelu eroaa el\u00e4insuojelusta siin\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4insuojelu pyrkii v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4inten kokemaa k\u00e4rsimyst\u00e4, kun el\u00e4inoikeusajattelussa kyseenalaistetaan kokonaisvaltaisemmin ihmisen oikeus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 el\u00e4imi\u00e4. El\u00e4inoikeusajattelua voidaan siis katsoa olleen Suomessa jo yli sata vuotta sitten, p\u00e4\u00e4asiassa tosin heid\u00e4n joukossaan, joiden elanto ei ollut riippuvainen raskaasta el\u00e4inten kanssa teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4. Vaikuttaa siis luontevalta, ett\u00e4 el\u00e4inoikeuskeskustelu vakiinnuttaa paikkansa osana yhteiskunnallista keskustelua samalla, kun agraariyhteiskunta vaipuu yh\u00e4 kaukaisempiin muistoihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sara Vatanen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on el\u00e4inhistoriasta innostuva kulttuurihistorian maisterivaiheen opiskelija, joka tekee pro gradu -ty\u00f6t\u00e4\u00e4n suomalaisesta 1800- ja 1900-lukujen vaihteen el\u00e4insuojelusta. Oli historia-aineiden harjoittelijana kes\u00e4ll\u00e4 2021.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4insuojelus<\/em> 1916<\/p>\n\n\n\n

Oikeutta kaikille<\/em> 1895<\/p>\n\n\n\n

Nieminen, Hannu: Sata vuotta el\u00e4inten puolesta. Kertomus Suomen El\u00e4insuojeluyhdistyksen toiminnasta 1901\u00ad\u20132001<\/em>. Suomen el\u00e4insuojeluyhdistys, Helsinki 2001.<\/p>\n\n\n\n

Pohls, Maritta: Ullner, Constance (1856\u20131926). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. <\/em>Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997\u2013 [viitattu 18.6.2021]. https:\/\/kansallisbiografia.fi\/kansallisbiografia\/henkilo\/4485<\/a><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomalaisen el\u00e4insuojelun historia ei ole yleisesti tunnettua. Kun olen kertonut tekev\u00e4ni pro gradu -tutkielmani 1800- ja 1900-lukujen taitteen el\u00e4insuojeluliikkeest\u00e4, yleisin kuulemani vastaus on: \u201dAi, oliko jo silloin sellaista?\u201d T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa tarkastelen henkil\u00f6\u00e4, joka ansaitsisi tulla muistetuksi suomalaisen el\u00e4insuojelun historiasta puhuttaessa. Kyseess\u00e4 on vuosikymmeni\u00e4 Helsingin el\u00e4insuojeluyhdistyksess\u00e4 vaikuttanut Constance Ullner (1856\u20131926). Ullner ansaitsi elantonsa postikonttorin hoitajana, mutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":4994,"featured_media":7419,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[1566,1569,1563,1170],"class_list":{"0":"post-7407","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-constance-ullner","10":"tag-elainhistoria","11":"tag-elainsuojelu","12":"tag-elaintutkimus","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7407","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4994"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7407"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7407\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7455,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7407\/revisions\/7455"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7419"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7407"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7407"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7407"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}