{"id":7470,"date":"2021-09-21T10:33:16","date_gmt":"2021-09-21T07:33:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=7470"},"modified":"2021-09-21T10:34:29","modified_gmt":"2021-09-21T07:34:29","slug":"kavelyretki-historiaan-tutkittu-tieto-paikallisyhteisossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kavelyretki-historiaan-tutkittu-tieto-paikallisyhteisossa\/","title":{"rendered":"K\u00e4velyretki historiaan \u2013 tutkittu tieto paikallisyhteis\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Viime aikoina l\u00e4hinn\u00e4 Twitteriss\u00e4 on vellonut keskustelu siit\u00e4, mit\u00e4 konkreettista hy\u00f6ty\u00e4 tutkimuksesta on. Edes pahimmat kriitikot eiv\u00e4t ole l\u00f6yt\u00e4neet kritisoitavaa Suomen historian tutkimuksen rahoittamisesta kotimaisin verovaroin. Historiantutkimusta arvostetaan ja siit\u00e4 ollaan kiinnostuneita. Koin t\u00e4m\u00e4n omakohtaisesti viime hein\u00e4kuussa, kun j\u00e4rjestin yhdess\u00e4 Parikkalan kalevalaiset naiset ry:n ja paikallishistoria-aktiivin, toimittaja Lege Pajari-Kososen kanssa ensimm\u00e4isen historiak\u00e4velyn Parikkalassa.<\/p>\n\n\n\n

Historiamatkailulla on mahdollisuus mielipideilmaston muokkaukseen. Nykyp\u00e4iv\u00e4n valeuutisten velloessa on entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pystymme yhteiskuntana ja erityisesti historian ammattilaisyhteis\u00f6n\u00e4 tunnistamaan menneisyytt\u00e4 koskevan tiedon ja valetiedon sek\u00e4 ja avaamaan sit\u00e4, miten k\u00e4sitykset menneisyydest\u00e4 ovat muovautuneet. Historiamatkailulla on t\u00e4ss\u00e4 oma sarkansa kynnett\u00e4v\u00e4n\u00e4. Stephen Wearing, Deborah Stevenson ja Tamara Young teos Tourist Cultures: Identity, Place and the Traveller <\/em>(2010) nostaa esille nykyisen totuuden j\u00e4lkeisen ajan ongelmat turismiteollisuudessa, jossa \u201dep\u00e4aidoilla\u201d rakennuksilla ja paikoilla vaikutetaan ihmisten menneisyystietoisuuteen. Samaan aikaan autenttisuuden pyrkimys l\u00f6ytyy my\u00f6s monen turistin toiverepusta: halutaan kokea alkuper\u00e4isi\u00e4, v\u00e4\u00e4rent\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 paikkoja ja alueen arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Saimme k\u00e4velylle rahoitusta Etel\u00e4-Karjalan maakuntaliitolta, joka katsoi hankkeemme matkailuelinkeinoa ja paikallista kulttuuria ja hyvinvointia lis\u00e4\u00e4v\u00e4ksi. Korona-aika on kurittanut kulttuurialan toimijoita kovalla k\u00e4dell\u00e4, joten oli hienoa saada rahallista tunnustusta p\u00e4\u00e4osin vapaaehtoisvoimin toteutetulle historiak\u00e4velylle.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4velyreitti oli reilun kilometrin pituinen ja ulottui nykyiselt\u00e4 Parikkalan kunnantalolta, joka on entinen suojeluskuntatalo, kirkolle, jossa kiersimme kirkkoa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ll\u00e4 hautausmaalla ja p\u00e4\u00e4timme k\u00e4velyn entisen kunnantuvan pihaan. Matkan varrelle j\u00e4i kunnan vanha keskustaajama. Helteisest\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4 huolimatta kolmella samanlaisella k\u00e4velykerralla reitille osallistui noin sata historiasta kiinnostunutta kuulijaa. T\u00e4m\u00e4 oli j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t ilahduttanut ja jopa h\u00e4mment\u00e4nyt saavutus, sill\u00e4 kunnassa on alle 5 000 asukasta, joista miltei 41 prosenttia on yli 64-vuotiaita.<\/p>\n\n\n\n

\"Kapea
K\u00e4velyreitti kulki Helenansaareen johtavaa koivukujaa pitkin. Kuva: Arto H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, Etel\u00e4-Karjalan museo\/EKM.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Historiamatkailu on nosteessa, ja tutkittua tietoa on saatavilla eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. Opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4 aiheesta tehd\u00e4\u00e4n esimerkiksi Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelmassa tai ammattikorkeakouluissa ymp\u00e4ri maan. V\u00e4it\u00f6skirjatasoista tutkimusta historiamatkailusta sen sijaan on vaikeampi l\u00f6yt\u00e4\u00e4, etenkin, jos etsii suomalaisia kohteita koskevaa tietoa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n hallituskauden tavoitteena Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n osalta on edist\u00e4\u00e4 kulttuurimatkailun ja kulttuurireittien kehitt\u00e4mist\u00e4<\/a>.\u00a0Kulttuurimatkailu on Business Finlandin alaisuudessa toimivan Culture Finland -organisaation mukaan yksi nopeiten kasvavista matkailun osa-alueista.<\/a> Historiantutkijoiden ja -opiskelijoiden osaamista kannattaa kuunnella, sill\u00e4 heill\u00e4 on paljon sellaista tietoa, jota eri toimijatahot voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 hankkeissaan. Kulttuurimatkailukohteita ja -reittej\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t usein vapaaehtoiset, joilla ei ole osaamista eik\u00e4 voimavaroja suurimittaiseen kaupalliseen toimintaan, mutta yhteisty\u00f6 opiskelijoiden kanssa voisi tarjota toimivan kanavan yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 kohteista saatavilla olevaa tietoa.<\/p>\n\n\n\n

\"Hiekkatien
K\u00e4velyreitti p\u00e4\u00e4ttyi vanhan kunnantuvan, nykyisen k\u00e4sity\u00f6keskuksen pihaan. Tupa rakennettiin rovasti R\u00f6nnholmin aikana 1830-luvulla. Kuva: Aarne A. Mikonsaari, Etel\u00e4-Karjalan museo\/EKM.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tutkittuun historialliseen tietoon perustuvat matkailureitit tai -kohteet voisivat olla vastaus t\u00e4h\u00e4n autenttisuuden pyrkimykseen. Sen sijaan, ett\u00e4 jokaisessa kyl\u00e4ss\u00e4 on \u201dkeskiaika\u201dmarkkinat, voitaisiin mietti\u00e4 paikan omia vahvuuksia. Monilla paikkakunnilla j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n hautausmaak\u00e4velyj\u00e4, tai k\u00e4velyreitit voivat olla arkkitehtuuriin ja rakentamiseen liittyvi\u00e4 kierroksia, joissa k\u00e4vely johdattaa paikkakunnan merkitt\u00e4vien rakennusten tai monumenttien luo. Historiantutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monenlaisissa paikallisissa tapahtumissa.<\/p>\n\n\n\n

Etel\u00e4-Karjalan maakuntarahaston rahoittamassa hankkeessa tutkimustavoitteena oli vahvistaa paikallista historiatiet\u00e4myst\u00e4. Lis\u00e4ksi halusin hankkeellani tukea menneisyydest\u00e4 ponnistavaa paikallisidentiteetti\u00e4, joka ei rakentuisi menetykselle ja sodalle, kuten useimmiten rajan pinnassa tehdyiss\u00e4 historiahankkeissa on ollut tapana. Sen sijaan ajatuksena oli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 kaikkea muuta omaleimaista ja innovatiivista paikkakunnalla on ollut ja on edelleen.<\/p>\n\n\n\n

On yhteiskunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 mit\u00e4 me tied\u00e4mme ja muistamme menneisyydest\u00e4. Jos rajan pinnassa esill\u00e4 on vain toinen maailmansota, sen merkitys ihmisten historiakuvan muovaajana ja identiteetin rakennuspalikkana korostuu v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Niin traumaattinen ja kokonaisvaltainen kuin sota kokemuksena It\u00e4-Suomen asukkaille olikin, ovat toisen maailmansodan vuodet vain pieni katkelma historian helminauhassa. Samalla tapaa esille nostettavaksi ansaitsisivat nousta vaikkapa yhteisin ponnistuksin tehdyt saavutukset, kuten kirkon rakentaminen, j\u00e4rven lasku tai j\u00e4lleenrakennus sodan j\u00e4lkeen. Niist\u00e4 kaikista on j\u00e4lki\u00e4 k\u00e4velyreittimme maastossa, mutta harva osaa niit\u00e4 katsoa, ellei erikseen n\u00e4ytet\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 historiantutkijalla voisi olla annettavaa sek\u00e4 paikkakunnan omille asukkaille ett\u00e4 matkailijoille, jotka tulevat etsim\u00e4\u00e4n autenttista kokemusta kirkonkyl\u00e4n kaduilta ja kujilta. Samalla paikkakunnan asukkaita ei katsottaisi en\u00e4\u00e4 sodan ja uuden rajanvedon uhreina, vaan oman paikallisyhteis\u00f6n aktiivisina toimijoina, joilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteensa my\u00f6s menneisyydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ulla Ij\u00e4s<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on FT ja dosentti, joka tutkii Parikkalan papin perhett\u00e4 hankkeessa Parikkalan papin perhe. Anton Ulrik R\u00f6nnholmin sosiaaliset verkostot (2021)<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta<\/p>\n\n\n\n

Lauri Viinikkala & Laura Yli-Sepp\u00e4l\u00e4, Lis\u00e4tty todellisuus ja museon moniulotteinen muisti. Esimerkkin\u00e4 Luostarinm\u00e4ki<\/em>-seikkailu. Topi Artukka, Jarkko Keskinen, Taina Saarenp\u00e4\u00e4 (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa<\/em>. Sigillum, Turku 2018, 31\u201343.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime aikoina l\u00e4hinn\u00e4 Twitteriss\u00e4 on vellonut keskustelu siit\u00e4, mit\u00e4 konkreettista hy\u00f6ty\u00e4 tutkimuksesta on. Edes pahimmat kriitikot eiv\u00e4t ole l\u00f6yt\u00e4neet kritisoitavaa Suomen historian tutkimuksen rahoittamisesta kotimaisin verovaroin. Historiantutkimusta arvostetaan ja siit\u00e4 ollaan kiinnostuneita. Koin t\u00e4m\u00e4n omakohtaisesti viime hein\u00e4kuussa, kun j\u00e4rjestin yhdess\u00e4 Parikkalan kalevalaiset naiset ry:n ja paikallishistoria-aktiivin, toimittaja Lege Pajari-Kososen kanssa ensimm\u00e4isen historiak\u00e4velyn Parikkalassa. Historiamatkailulla on […]<\/p>\n","protected":false},"author":4007,"featured_media":7482,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[1572,1575,1578],"class_list":{"0":"post-7470","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-historiakavely","9":"tag-historiamatkailu","10":"tag-historian-popularisointi","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7470","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4007"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7470"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7470\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7563,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7470\/revisions\/7563"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7482"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7470"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7470"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7470"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}