{"id":7587,"date":"2021-09-30T11:41:42","date_gmt":"2021-09-30T08:41:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=7587"},"modified":"2021-09-30T15:01:54","modified_gmt":"2021-09-30T12:01:54","slug":"eras-haaksirikko-joulukuussa-1832","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/eras-haaksirikko-joulukuussa-1832\/","title":{"rendered":"Er\u00e4s haaksirikko joulukuussa 1832"},"content":{"rendered":"\n

Joulukuussa 1832 toista lastaan odottava 24-vuotias luostarinm\u00e4kel\u00e4inen Fredrica S\u00f6derlund sai suru-uutisen: h\u00e4nen puolisonsa, 25-vuotias muurarinkis\u00e4lli Carl Nummelin oli hukkunut Ahvenanmaalla Bomarsundin l\u00e4heisyydess\u00e4. Nummelin oli yksi kuudesta turkulaisesta muurarinkis\u00e4llist\u00e4, jotka olivat olleet huvipurjehduksella ja joutuneet onnettomuuteen palatessaan T\u00f6ft\u00f6n saarelta Bomarsundiin. Heid\u00e4n aluksensa kenties kaatui tai ajautui karille, mink\u00e4 seurauksena hukkui 13 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Etualalla
Piirroskuva Bomarsundista vuodelta 1845. J. Knutson.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Nummelin oli syntynyt Turussa vuonna 1807 ja mennyt 21-vuotiaana naimisiin piikana ty\u00f6skennelleen Fredrica S\u00f6derlundin kanssa. S\u00f6derlund oli kotoisin Luostarinm\u00e4elt\u00e4 tontilta 173, jonka omistivat h\u00e4nen vanhempansa ja joka tunnetaan nykyisin Merimiehenpihana. Sinne pariskunta my\u00f6s asettui asumaan esikoisensa Edla Fredrican synnytty\u00e4 elokuussa 1830. S\u00f6derlundien suku asuikin tontilla Luostarinm\u00e4en museokorttelin, silloisen Luostarinm\u00e4en k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismuseon, avaamiseen asti.<\/p>\n\n\n\n

Joulukuu on kummallinen aika huvipurjehdukselle hyisell\u00e4 merell\u00e4 Ahvenanmaalla kaukana kotoa, ja ajankohta yhdess\u00e4 suuren onnettomuuden kanssa on omiaan her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n historiantutkijan kiinnostuksen tapausta kohtaan. Mit\u00e4 Nummelin oikein teki muiden muurarinkis\u00e4llien kanssa Ahvenanmaalla tuohon aikaan?<\/p>\n\n\n\n

Vastaus arvoitukseen piilee hukkuneiden turkulaisten ammateissa. N\u00e4m\u00e4 muurarinkis\u00e4llit osallistuivat mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin Ahvenanmaalla sijainneen Bomarsundin linnoituksen rakennust\u00f6ihin. Aikanaan vaikuttavan linnoituksen rauniot kohoavat yh\u00e4 Ahvenanmaalla Sundsv\u00e4genin varrella, mutta siit\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 muurinp\u00e4tki\u00e4 ja kasvillisuuteen peittyneit\u00e4 tiili- ja kivikasoja. Vuodesta 1809 vuoteen 1854 Bomarsundin linnoitus ja sen yhteydess\u00e4 sijainnut varuskuntakaupunki olivat kuitenkin Ahvenanmaan t\u00e4rke\u00e4 keskus, jonka oli tarkoitus suojella alueen meriv\u00e4yli\u00e4 sek\u00e4 puolustautua maalta ja merelt\u00e4 tulevia hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 vastaan. Linnoitusty\u00f6t aloitettiin vuonna 1832, ja my\u00f6s Carl Nummelinin on t\u00e4ytynyt l\u00e4hte\u00e4 rakennust\u00f6ihin aikaisintaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1832, sill\u00e4 h\u00e4nen ja Fredrica S\u00f6derlundin toinen lapsi syntyi helmikuussa 1833. Linnoitusty\u00f6t olivat edelleen kesken, kun Krimin sota syttyi, ja sen yhteydess\u00e4 Bomarsundiin hy\u00f6k\u00e4ttiin vuonna 1854. Taistelussa noin 12 000 brittil\u00e4ist\u00e4 ja ranskalaista sotilasta hy\u00f6kk\u00e4si linnoitukseen, joka antautui muutaman p\u00e4iv\u00e4n taisteluiden j\u00e4lkeen. Tappio merkitsi Bomarsundin linnoituksen tuhoa.<\/p>\n\n\n\n

\"P\u00e4tk\u00e4
Bomarsundin raunioita kuvattuna toukokuussa 2021. Kuva: Noora Viljamaa.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Bomarsundin rakennust\u00f6iss\u00e4 oli mukana noin tuhat rangaistusvankia, mutta muut tiedot rakentajista ovat j\u00e4\u00e4neet historian h\u00e4m\u00e4riin. Onneton useita turkulaisia perheit\u00e4 kohdannut joulukuinen onnettomuus kuitenkin tuo esiin ihan tavalliset linnoitusta rakentaneet muurarit. Lis\u00e4ksi se k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 katseen n\u00e4iden rakentajien perheisiin ja l\u00e4heisiin. Onnettomuudessa hukkuneiden muurarinkis\u00e4llien \u00e4killisen kuoleman on t\u00e4ytynyt olla todella kova taloudellinen isku heid\u00e4n perheilleen, sill\u00e4 1800-luvulla perheen elannon tienaaminen oli aviomiehen teht\u00e4v\u00e4. Isossa rakennusurakassa, joka oli h\u00e4din tuskin ehtinyt alkaa, oli mahdollisesti ollut kiinni perheen useamman vuoden tienestit. Yht\u00e4 suuri taakka lienee ollut perheenj\u00e4senen kuolemasta aiheutunut suru, ja erityisesti raskaana olleen Fredrica S\u00f6derlundin tilanteen on t\u00e4ytynyt olla vaikea. Mit\u00e4 ilmeisimmin h\u00e4n sai kuitenkin perheelt\u00e4\u00e4n tukea, sill\u00e4 h\u00e4n asui samassa pihapiiriss\u00e4 vanhempiensa ja l\u00e4hes kaikkien sisarustensa ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 kanssa. Suvun antamasta henkisest\u00e4 ja taloudellisesta tuesta kertoo se, ettei S\u00f6derlund solminut uutta avioliittoa ja ett\u00e4 molemmat h\u00e4nen lapsensa p\u00e4\u00e4siv\u00e4t aloittamaan koulunk\u00e4ynnin vuonna 1820 Turkuun perustetussa erityisesti k\u00f6yhille ty\u00f6l\u00e4islapsille tarkoitetussa Bell\u2012Lancasterkoulussa.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden muurarinkis\u00e4llien osuus Bomarsundin rakentamisessa on j\u00e4\u00e4nyt historiankirjojen ulkopuolelle, ja heid\u00e4n kohtalonsa n\u00e4kyv\u00e4t ainoastaan rippikirjamerkinn\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 kuoleman syit\u00e4 ja olosuhteita valaisevissa merkinn\u00f6iss\u00e4 kuolleiden ja haudattujen luetteloissa. Niiden niukatkin merkinn\u00e4t, historiantutkijalle korvaamattoman t\u00e4rke\u00e4t johtolangat, paljastavat kuitenkin isoja asioita, kun ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yhden tutkijan t\u00e4rkeimmist\u00e4 ty\u00f6kaluista: kontekstin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Noora Viljamaa<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava, joka tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa seksity\u00f6l\u00e4isten lasten k\u00f6yhyyskokemuksista 1800-luvun alkupuolen Turussa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n

Bomarsund. Imperiumin etuvartio. Ahvenanmaan maakuntahallituksen Museovirasto, Maarianhamina 2004. Verkossa saatavissa: http:\/\/www.ahvenanmaa.fi\/images\/Bomarsund_fin.pdf<\/a> (Haettu 28.5.2021.)<\/p>\n\n\n\n

Turun suomalaisen seurakunnan rippikirja 1832\u20121841 (I Aa1:60, II\u2012IV, Luostarikortteli ja Kupittaa), Kansallisarkisto Turku.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisen seurakunnan kuolleiden ja haudattujen luettelot 1829\u20121844 (I F1:12), Kansallisarkisto Digitaaliarkisto.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joulukuussa 1832 toista lastaan odottava 24-vuotias luostarinm\u00e4kel\u00e4inen Fredrica S\u00f6derlund sai suru-uutisen: h\u00e4nen puolisonsa, 25-vuotias muurarinkis\u00e4lli Carl Nummelin oli hukkunut Ahvenanmaalla Bomarsundin l\u00e4heisyydess\u00e4. Nummelin oli yksi kuudesta turkulaisesta muurarinkis\u00e4llist\u00e4, jotka olivat olleet huvipurjehduksella ja joutuneet onnettomuuteen palatessaan T\u00f6ft\u00f6n saarelta Bomarsundiin. Heid\u00e4n aluksensa kenties kaatui tai ajautui karille, mink\u00e4 seurauksena hukkui 13 henkil\u00f6\u00e4. Nummelin oli syntynyt Turussa […]<\/p>\n","protected":false},"author":3553,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[1581,1584,1587,1446],"class_list":{"0":"post-7587","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"category-tutkimusaineistot","8":"tag-ahvenanmaa","9":"tag-bomarsund","10":"tag-krimin-sota","11":"tag-luostarinmaki","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7587","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3553"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7587"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7587\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7626,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7587\/revisions\/7626"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7587"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7587"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7587"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}