{"id":7602,"date":"2021-10-06T15:37:22","date_gmt":"2021-10-06T12:37:22","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=7602"},"modified":"2021-11-03T12:59:22","modified_gmt":"2021-11-03T10:59:22","slug":"naistoimijuus-turun-1600-luvun-historiassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/naistoimijuus-turun-1600-luvun-historiassa\/","title":{"rendered":"Naistoimijuus Turun 1600-luvun historiassa"},"content":{"rendered":"\n

Olen aiemmin tutkinut turkulaisia 1600-luvun johtavan porvariston naisia v\u00e4it\u00f6skirjassani P\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4iset porvarskat<\/em> – Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623\u20131670<\/em> sek\u00e4 useissa julkaistuissa artikkeleissa. Suomen tai Turun 1600-luvun kaupunkilaisnaisista ei ole saatavissa kokonaisvaltaista esityst\u00e4, joka huomioisi kaikki naisten yhteiskuntaryhm\u00e4t, sill\u00e4 perinteisen n\u00e4kemyksen mukaan heist\u00e4 ei ole saatavissa tietoja, sill\u00e4 esimerkiksi veroluettelot vaikenevat heist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nyt t\u00e4llainen naisia koskeva kokonaisvaltainen tutkimus on p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4ni, sill\u00e4 kaupungin oikeusl\u00e4hteet osoittavat, etteiv\u00e4t naiset ole suinkaan kadonneet minnek\u00e4\u00e4n. Tutkimuksen yhteydess\u00e4 on jo selvinnyt, ett\u00e4 naisista on huomattavasti olettamaani laajempi l\u00e4hdeaineisto kaupungin raastuvan- ja k\u00e4mnerinoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoissa. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tutkimusta arvioin lopulliseksi naisia k\u00e4sittelevien oikeusjuttujen m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi vuosilta 1623\u20131712 noin 20 000.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteiden systemaattinen lukeminen on osoittanut, ett\u00e4 valtaporvariston naisten lis\u00e4ksi my\u00f6s muut kaupunkilaisnaiset olivat kaupunkiyhteis\u00f6n aktiivisia j\u00e4seni\u00e4. Kotimaankauppaa harjoittaneen suomalaisen porvariston ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isperheiden naiset osallistuivat miehens\u00e4 ammatinharjoitukseen, mutta harjoittivat taloudellista toimintaa my\u00f6s itsen\u00e4isesti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Anna K\u00f6nigsdotter sopi toukokuussa 1663 k\u00e4denly\u00f6nnill\u00e4 maksavansa miehens\u00e4 kis\u00e4llin Daniel F\u00e5gelt\u00e5ngin kahden taalarin velan Henrik Schachtille. KA z:182, Turun k\u00e4mnerinoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirja 29.5.1663, 169.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Esimerkiksi pistoolisepp\u00e4 Leonhard Fr\u00f6lichin vaimo Anna K\u00f6nigsdotter esiintyi siten vuodesta 1661 l\u00e4htien kymmeniss\u00e4 oikeusjutuissa. H\u00e4nen miehens\u00e4 l\u00e4hetti s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vaimonsa hoitamaan perheen talouteen liittyvi\u00e4 asioita oikeudessa, eik\u00e4 tullut itse paikalle kuin henkil\u00f6kohtaisiin asioihinsa liittyviss\u00e4 tapauksissa.<\/p>\n\n\n\n

Anna K\u00f6nigsdotter ker\u00e4si perheen saatavat, jotka olivat syntyneet lainanannosta tai miehen valmistamien pistoolien myymisest\u00e4. H\u00e4n lainasi ruuvipenkin miehens\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 varten, maksoi oikeuteen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ns\u00e4 valtuutetun palkkion ja perheen vuokran kahdesta tuvasta ja todisti itsell\u00e4\u00e4n vuokralaisena olleen naisen itsemurha-asiassa. H\u00e4n maalautti maalarimestarilla kangasta tapetiksi, puolusti kunniaansa oikeudessa, maksoi perheen kis\u00e4llin velan, korvasi miehens\u00e4 asiakkailleen aiheuttamia vahinkoja ja kiirehti t\u00e4m\u00e4n my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 olleita t\u00f6it\u00e4. Anna maksoi lis\u00e4ksi omia velkojaan, palkkasi itselleen ammattiasianajajia, takasi miehens\u00e4 kis\u00e4llin sakot ja t\u00e4m\u00e4n saapumisen tarvittaessa oikeuteen sek\u00e4 huolehti panttien ottamisesta ja niiden palauttamisesta saatuaan niist\u00e4 maksun.<\/p>\n\n\n\n

Alemman porvariston parissa oli tavallista, ett\u00e4 aviovaimo hoiti perheen asioita my\u00f6s kodin ulkopuolella. Perheiss\u00e4 taloudellinen toiminta oli jaettu meillekin tuttuun tapaan puolisoiden kesken niin, ett\u00e4 molemmat osapuolet puhalsivat yhteen hiileen perheen menestyksen takaamiseksi. Muun muassa Kirsi Vainio-Korhonen on osoittanut tutkimuksissaan samanlaisen toiminnan olleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 1700-luvulta eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Turku oli 1600-luvulla Ruotsin valtakunnan suurimpia kaupunkeja ja sen kartassa n\u00e4kyv\u00e4n tulliaidan ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4ll\u00e4 alueella asui vuosisadan puoliv\u00e4liss\u00e4 noin 5 000 ihmist\u00e4, joista puolet oli naisia. Olaus Gangiuksen kartta 1634. Turun museokeskus. Tekstit kirjoittajan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s kaupungissa palvelleiden piikojen asema oli sik\u00e4li varma, ett\u00e4 heill\u00e4 oli tiettyj\u00e4 oikeuksia antava pesti tukenaan. Piiat eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4neet avuttomina katsomaan, kun is\u00e4nt\u00e4 tai em\u00e4nt\u00e4 rikkoi heid\u00e4n oikeuksiaan. He kantoivat usein oikeudessa pestin pett\u00e4misest\u00e4 tai palkastaan, jonka is\u00e4nt\u00e4perhe halusi ev\u00e4t\u00e4 jonkin laiminly\u00f6nnin perusteella. Sadat piiat saivat my\u00f6s tutkimusajanjaksollani aviottoman lapsen. He toimivat aktiivisesti, jotta saivat lapsen is\u00e4n avioitumaan kanssaan tai maksamaan heille asianmukaisen korvauksen maineensa tahraamisesta.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteiden valossa turkulaiset 1600-luvun kaupunkilaisnaiset olivat taloudellisen vaikuttamisen keski\u00f6ss\u00e4, ja heid\u00e4n toimintansa oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 perheiden ja koko kaupungin menestymisen kannalta. He n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t aktiivisina yhteis\u00f6ns\u00e4 j\u00e4senin\u00e4, joilla oli oikeus toimia talouden eri aloilla. Kaupungin raadin alaisina heill\u00e4 oli oikeus sen suojelukseen ja laki soi heille varsin laajat toimintamahdollisuudet. Miesjohtoisesta yhteiskunnasta huolimatta naisten annettiin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaa henkil\u00f6kohtaista osaamistaan ja he saivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, miten halusivat toteuttaa itse\u00e4\u00e4n. My\u00f6s naisten oikeudellinen tietotaito osoittaa usein heid\u00e4n olleen tietoisia oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa omaan asemaansa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

FT Veli Pekka Toropainen on oppiaineen tutkija.<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: 1600-luku, Turku, naisten historia, taloudellinen tietotaito, oikeudellinen tietotaito.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen aiemmin tutkinut turkulaisia 1600-luvun johtavan porvariston naisia v\u00e4it\u00f6skirjassani P\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4iset porvarskat – Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623\u20131670 sek\u00e4 useissa julkaistuissa artikkeleissa. Suomen tai Turun 1600-luvun kaupunkilaisnaisista ei ole saatavissa kokonaisvaltaista esityst\u00e4, joka huomioisi kaikki naisten yhteiskuntaryhm\u00e4t, sill\u00e4 perinteisen n\u00e4kemyksen mukaan heist\u00e4 ei ole saatavissa tietoja, sill\u00e4 esimerkiksi veroluettelot vaikenevat heist\u00e4. Nyt t\u00e4llainen naisia […]<\/p>\n","protected":false},"author":3188,"featured_media":7614,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[464,684,1593,1590,189],"class_list":{"0":"post-7602","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1600-luku","10":"tag-naisten-historia","11":"tag-oikeudellinen-tietotaito","12":"tag-taloudellinen-tietotaito","13":"tag-turku","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7602","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3188"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7602"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7602\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7638,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7602\/revisions\/7638"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7614"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7602"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7602"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7602"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}