{"id":7644,"date":"2021-10-28T11:47:22","date_gmt":"2021-10-28T08:47:22","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=7644"},"modified":"2021-10-28T11:47:24","modified_gmt":"2021-10-28T08:47:24","slug":"luotettava-maatalouden-tyontekija","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/luotettava-maatalouden-tyontekija\/","title":{"rendered":"Luotettava maatalouden ty\u00f6ntekij\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

\u201dT\u00e4n\u00e4\u00e4n sanoin irti talvella palkkaamani navettapiian, joka ei minun ja Reginan huomautuksista huolimatta pit\u00e4nyt maitoastioita puhtaina eik\u00e4 muistanut juottaa vasikoita, vaan kerran toisensa j\u00e4lkeen ne tulivat kipeiksi mahastaan ilman velli\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

\u201dTallipoika Kalle sai alennuksen ty\u00f6rengiksi, sill\u00e4 h\u00e4n ei suostunut tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4 pyysin \u2013 teetin kopion tallin avaimesta, jotta saatoin kulkea tallissa h\u00e4nen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n ja kyselin sen j\u00e4lkeen tallissa tekem\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 t\u00f6ist\u00e4 ja sain aina vastaukseksi, ett\u00e4 h\u00e4n oli tehnyt sen joko aamulla aikaisin tai illalla my\u00f6h\u00e4\u00e4n kysymysajankohdasta riippuen, sill\u00e4 h\u00e4n ei tiennyt avaimestani.\u201d<\/em> Uno Wegelius Emma Wegeliukselle 4.5.1875.<\/p>\n\n\n\n

Pelkolan kartanon em\u00e4nt\u00e4 Emma Wegelius j\u00e4tti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1875 poikansa Unon kuukausiksi vastuuseen Hattulassa sijaitsevan tilan hoidosta ollessaan Turussa hoitamassa sairasta tyt\u00e4rt\u00e4\u00e4n Olgaa. H\u00e4n pyysi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti poikaansa kirjoittamaan varmistaakseen, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 oli ty\u00f6t hallussa ja j\u00e4rjestys tilalla s\u00e4ilyi. Uno tuntui nuorena ja innokkaana is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 ottaneen erityiseen tarkkailuunsa ty\u00f6ntekij\u00f6iden rehellisyyden ja ahkeruuden. Samalla h\u00e4n joutui jatkuvasti vastaanottamaan tyytym\u00e4tt\u00f6mien alaisten nurinaa ja kapinointia, jonka k\u00e4sittelyyn h\u00e4n oli tottumaton.<\/p>\n\n\n\n

\"Harmaisiin
Akseli Gallen-Kallelan teos Kekki-renki. Kansallisgallerian tekij\u00e4noikeusvapaa kuva.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Maatalouden ty\u00f6t olivat viel\u00e4 1800-luvun lopulla hyvin ty\u00f6voimavaltaisia \u2013 suurtiloilla t\u00f6it\u00e4 tekiv\u00e4t palkatut piiat ja rengit, muonamiehet ja sovittuina ty\u00f6p\u00e4ivin\u00e4 my\u00f6s maatilojen vuokraviljelij\u00e4t, torpparit. Ty\u00f6ntekij\u00e4n ja ty\u00f6nantajan v\u00e4lill\u00e4 sopimus ty\u00f6suhteesta tehtiin vuodeksi kerrallaan, monet ty\u00f6ntekij\u00e4t vaihtoivat vuoden j\u00e4lkeen toiseen taloon, m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti harvemmat pysyiv\u00e4t samassa ty\u00f6paikassa pidemp\u00e4\u00e4n. Keskeist\u00e4 uutta ty\u00f6suhdetta luodessa oli luottamus, joka rakentui ennen kaikkea henkil\u00f6n maineeseen.<\/p>\n\n\n\n

1800-luvun j\u00e4lkipuolella moni asia yhteiskunnassa oli muuttumassa \u2013 eritysesti maaseudun tilattoman v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi nopeasti ja ihmiset alkoivat hakeutua t\u00f6ihin kaupunkeihin ja siell\u00e4 nousevan teollisuuden piiriin. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden oikeuksia ajava liikehdint\u00e4 ulotti pian vaikutuksensa my\u00f6s maaseudun ty\u00f6v\u00e4keen ja t\u00e4m\u00e4 verraten huonoilla ty\u00f6ehdoilla ty\u00f6skentelev\u00e4 v\u00e4est\u00f6nosa alkoi oirehtia ty\u00f6nantajan suuntaan monella eri tavalla.<\/p>\n\n\n\n

\"Hirsirakennuksen
Pelkolan kartanon Ayrshire-lehm\u00e4 1900-luvun alussa kuvattuna. Pelkolan kartanon arkisto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Wegeliuksen suvun kirjeenvaihtoa tutkiessa k\u00e4y hyvin selv\u00e4sti esille, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja alustalasia oli ty\u00f6nantajan n\u00e4k\u00f6kulmasta olemassa sek\u00e4 luotettavia ett\u00e4 ep\u00e4luotettavia. Kirjeist\u00e4 heijastuu ajalle tyypillinen, vanhan s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnan muovaama ajatusmaailma, jossa alaiset olivat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ep\u00e4luotettavia pyrkien hy\u00f6tym\u00e4\u00e4n ty\u00f6nantajansa sinisilm\u00e4isyydest\u00e4 ep\u00e4rehellisin keinoin \u2013 luotettavat ty\u00f6ntekij\u00e4t olivat poikkeuksia. Kartanoa 1833\u20141861 is\u00e4nn\u00f6inyt Gabriel Wegelius oli huolissaan kartanon metsist\u00e4, \u201d\u2026sill\u00e4 seudulla ei ole yht\u00e4\u00e4n miest\u00e4, joka ei tilaisuuden tullen varastaisi mets\u00e4st\u00e4\u201d. Niin ik\u00e4\u00e4n arvokkaan viljan kanssa piti olla hyvin tarkkana ja kylv\u00f6miehi\u00e4 sek\u00e4 aittaa korjaavaa renkivoutia vartioida, etteiv\u00e4t he varastaisi ty\u00f6t\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n. Kaikki el\u00e4imi\u00e4, rehuja tai ty\u00f6kaluja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t rakennukset piti lukita ja avaimia s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 varmassa tallessa. Vilja- ja tavarakuljetuksia valittiin suorittamaan vain \u201dluotettavia\u201d renkej\u00e4 ja torppareita. Suuri osa maatalousty\u00f6ntekij\u00f6iden palkoista maksettiin erilaisina luontaistuotteina ja -etuina. Ty\u00f6ntekij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta pieni \u201dkuormasta vieminen\u201d saattoi olla vain n\u00e4iden etujen venytt\u00e4mist\u00e4, ei vakavaa ep\u00e4rehellisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Luottamuksen rikkominen ei aina tarkoittanut tavaran varastamista vaan hyvin usein my\u00f6s oman ajan ottamista ty\u00f6ajalla oltaessa ja t\u00f6iden laiminly\u00f6mist\u00e4. Asetelma on tuttu modernisoituvan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkimuksesta teollisuuden puolella. T\u00e4st\u00e4 oli kyse my\u00f6s alun sitaateissa. Kysymys on hyvin universaalista ilmi\u00f6st\u00e4, reaktiosta sosiaalisen eriarvoisuuden luomaan j\u00e4nnitteeseen. Maaseudun ty\u00f6olojen ep\u00e4kohtien valossa ty\u00f6ntekij\u00f6iden kapinamieliala oli aikanaan perusteltavissa ja j\u00e4lkik\u00e4teen ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 omien oikeuksien ajamisena. Ty\u00f6nantajan n\u00e4k\u00f6kulmasta tilanne oli kuitenkin valitettava \u2013 kyseisiss\u00e4 esimerkeiss\u00e4 t\u00f6iden laiminly\u00f6nti tehtiin lis\u00e4ksi el\u00e4inten hyvinvoinnin kustannuksella. Tuohon aikaan aatteet el\u00e4inten oikeuksien puolustamisesta olivat vasta orastamassa, el\u00e4inten tietoista huonoa hoitoa ei kuitenkaan katsottu hyv\u00e4ll\u00e4. Maanviljelij\u00e4lle el\u00e4inten hyvinvointi tarkoitti ennen kaikkea niiden parempaa tuottoa ja huonosti hoidetut el\u00e4imet menetettyj\u00e4 taloudellisia resursseja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Elsa Hietala<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n Pelkolan kartanon arkiston kirjeet<\/em>. Alkuper\u00e4iset kirjeet on kirjoitettu ruotsiksi ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ovat kirjoittajan tekemi\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Wegelius-suvun kirjeenvaihto. Pelkolan kartanon arkisto. KA, H\u00e4meenlinna.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus:<\/p>\n\n\n\n

Harnesk, B\u00f6rje 1990. Legofolk \u2013 Dr\u00e4ngar, pigor och b\u00f6nder i 1700- och 1800-talens Sverige. Acta universitatis Umensis, Ume\u00e5 Studies in Humanities 96. Ume\u00e5.<\/p>\n\n\n\n

Keskinen, Jarkko & Ter\u00e4s, Kari 2008. Luottamus, sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma, historia. Historia mirabilis 5. Jyv\u00e4skyl\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Peltonen, Matti 1992. Talolliset ja torpparit \u2013 Vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Historiallisia tutkimuksia 164. SHS, Helsinki.<\/p>\n\n\n\n

Rahikainen, Marjatta & Vainio-Korhonen, Kirsi (toim.) 2006. Ty\u00f6teli\u00e4s ja uskollinen \u2013 Naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. SKS:n toimituksia 1092. SKS, Helsinki.<\/p>\n\n\n\n

Ter\u00e4s, Kari 2001. Arjessa ja liikkeess\u00e4 \u2013 Verkoston\u00e4k\u00f6kulma modernisoituviin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n suhteisiin 1880\u00ad\u00ad1920. Bibliotheca historica 66. SKS, Helsinki.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dT\u00e4n\u00e4\u00e4n sanoin irti talvella palkkaamani navettapiian, joka ei minun ja Reginan huomautuksista huolimatta pit\u00e4nyt maitoastioita puhtaina eik\u00e4 muistanut juottaa vasikoita, vaan kerran toisensa j\u00e4lkeen ne tulivat kipeiksi mahastaan ilman velli\u00e4.\u201d \u201dTallipoika Kalle sai alennuksen ty\u00f6rengiksi, sill\u00e4 h\u00e4n ei suostunut tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4 pyysin \u2013 teetin kopion tallin avaimesta, jotta saatoin kulkea tallissa h\u00e4nen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n ja kyselin […]<\/p>\n","protected":false},"author":18146,"featured_media":7647,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[1470,770,1596],"class_list":{"0":"post-7644","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-kartano","10":"tag-luottamus","11":"tag-maanviljely","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7644","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18146"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7644"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7644\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7659,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7644\/revisions\/7659"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7647"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7644"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7644"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7644"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}