{"id":7662,"date":"2021-11-03T12:46:58","date_gmt":"2021-11-03T10:46:58","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=7662"},"modified":"2021-11-03T12:46:59","modified_gmt":"2021-11-03T10:46:59","slug":"voiko-tutkija-olla-lentamatta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/voiko-tutkija-olla-lentamatta\/","title":{"rendered":"Voiko tutkija olla lent\u00e4m\u00e4tt\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n
\"Valkoisessa
Kyltti Nuorten ilmastolakko -tapahtumasta Helsingist\u00e4 15.3.2019. Kuva: Kansallismuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

\u201dLentomatkailuako? Min\u00e4 olen kokeillut sit\u00e4, mutta min\u00e4 olen luopunut siit\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 voisin ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n t\u00e4m\u00e4n Henry-Charles Mortimer M\u00e9gretin lausahduksen \u201dH\u00e4nen majesteettinsa tie\u201d -pakinasta, joka julkaistiin suomennettuna Autotalous-lehdess\u00e4 1.6.1933. Ranskalainen moottorijournalisti argumentoi auton olevan yksityiskonetta k\u00e4tev\u00e4mpi matkailuv\u00e4line, kun taas itse olen vaihtanut lentokoneet juniin ja laivoihin.<\/p>\n\n\n\n

Olen ilmastosyist\u00e4 ollut viisi vuotta lent\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vapaa-ajan matkoilla ja kohta nelj\u00e4 vuotta my\u00f6s ty\u00f6matkoilla. Se on tehnyt el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni hankalampaa, sill\u00e4 olen n\u00e4in\u00e4 vuosina asunut ja tehnyt t\u00f6it\u00e4 kolmessa eri Euroopan maassa ja lis\u00e4ksi k\u00e4ynyt muissakin maissa akateemisissa konferensseissa. Olen joutunut punnitsemaan tarkemmin, mihin kaikkeen oikein voin osallistua. Olen my\u00f6s kokenut hienoja hetki\u00e4: avannut makuuvaunun verhon ja katsonut auringossa kylpev\u00e4\u00e4 lumista tunturimaisemaa matkalla Kiirunaan, syventynyt t\u00f6ihini samalla, kun Saksa j\u00e4lleen kerran vilist\u00e4\u00e4 ikkunan takana ja kuunnellut yst\u00e4v\u00e4n v\u00e4it\u00f6st\u00e4 et\u00e4yhteydell\u00e4 junassa Firenzen ja Rooman v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Usein tuntuu silti sosiaalisesti hiukan tukalalta puhua lent\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. Se on kuin olisi ehdoin tahdoin ilonpilaaja, se ik\u00e4v\u00e4 tiukkapipo, joka on sokerilakossa syntt\u00e4rijuhlilla ja ostolakossa hulluilla p\u00e4ivill\u00e4. Miten lent\u00e4misest\u00e4 on tullut niin olennainen osa el\u00e4m\u00e4\u00e4, ett\u00e4 siit\u00e4 kielt\u00e4ytyminen tuntuu radikaalilta?<\/p>\n\n\n\n

1930-luvulta on hyv\u00e4 aloittaa: Vuosikymmenen alussa koko maailmassa vasta noin 6000 ihmist\u00e4 vuodessa matkusti lent\u00e4m\u00e4ll\u00e4, mutta ennen toisen maailmansodan syttymist\u00e4 jo 1,2 miljoonaa. Sotavarustelu johti lentoteknologian nopeaan kehittymiseen maailmansotien v\u00e4lill\u00e4 ja toisen maailmansodan aikana, Suomessakin sen parissa ahkeroitiin jo 1920-luvulta alkaen Valtion lentokonetehtaassa. Sodan j\u00e4lkeen lento-osaamista siirrettiin siviilimatkailun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Lentomatkailusta tuli yksi niist\u00e4 monista kulutuksen osa-alueita, joiden kasvuk\u00e4yr\u00e4 1950-luvulta nykyhetkeen muistuttaa j\u00e4\u00e4kiekkomailan varresta kohoavaa lapaa.<\/p>\n\n\n\n

Kulutuksen kiihtyminen on pohjannut erityisesti fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Modernin tekniikan oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 vapauttaa ihminen ajan ja paikan kahleista, mutta se alkoikin muokata aikaa ja paikkaa ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 voimalla. Antroposeenin k\u00e4sitett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuvaamaan sit\u00e4, miten ihmisen vaikutus ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 on saavuttanut geologisen, koko maapallon olosuhteita muokkaavan mittakaavan. T\u00e4m\u00e4 vaikutus on kasvanut eksponentiaalisesti erityisesti toisen maailmansodan j\u00e4lkeen, mihin viitataan termill\u00e4 \u201dsuuri kiihdytys\u201d (great acceleration).<\/p>\n\n\n\n

\"P\u00e4iv\u00e4kotilaisten
Tikanpojat-esikouluryhm\u00e4n tekem\u00e4 juliste Helsingin Herttoniemess\u00e4 16.1.2019. Kuva: K<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sosiologi Hartmut Rosa on esitt\u00e4nyt juuri kiihdytt\u00e4misen olevan olennainen modernia yhteiskuntaa muokkaava voima. H\u00e4nen mukaansa tekninen ja sosiaalinen muutos sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4n tahdin kiihtyminen ovat punoutuneet yhteen tavalla, joka pakottaa jatkuvaan nopeutumiseen ja samalla kutistaa kaiken mit\u00e4 teemme vain nykyhetkess\u00e4 tapahtuvaksi, koska tulevaisuus on muuttunut ennustamattomaksi. Ihmiskuntana olemme kuin kiitoradalla kiihdytt\u00e4v\u00e4n lentokoneen kyydiss\u00e4, matkalla kohti tuntematonta.<\/p>\n\n\n\n

Lentojen p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat vain pieni osa kaikista hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. L\u00e4hes 90 prosenttia maailman nykyisest\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ei edes matkaile lent\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Sen sijaan kaltaiseni keskiluokkaisen l\u00e4nsimaisen tietoty\u00f6l\u00e4isen p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 lent\u00e4minen aiheuttaa suuren osan. Yksil\u00f6iden valintoja ja henkil\u00f6kohtaista hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 on perustellusti kritisoitu riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 tai jopa harhaanjohtavina ratkaisuina globaaliin ilmastokriisiin, mutta voisivatko yliopistot ja muu akatemia yhteis\u00f6n\u00e4 ottaa vastuuta siit\u00e4, mill\u00e4 hiilihinnalla tutkimusty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n

\"Tikun
Kansainv\u00e4lisen ilmastoviikon ilmastolakko Helsingiss\u00e4 27.9.2019. Kuva: Hannu H\u00e4kkinen\/Museovirasto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6 mittautti t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 hiilijalanj\u00e4lkens\u00e4, totesi sen koostuvan puoliksi tutkijoiden ty\u00f6matkalennoista ja pohti keinoja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi. Oman kokemukseni perusteella tutkijan on mahdollista olla lent\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tai ainakin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 lent\u00e4mist\u00e4\u00e4n reilusti, mutta aivan helppoa se ei ole. P\u00e4\u00e4osin kaikki kansainv\u00e4liset hankkeet, verkostot, konferenssit ja vierailut perustuvat oletukseen siit\u00e4, ett\u00e4 tutkijat ilman muuta lent\u00e4v\u00e4t useita kertoja vuodessa.<\/p>\n\n\n\n

Mobiliteettitutkija John Urryn k\u00e4site \u201dautoilun j\u00e4rjestelm\u00e4\u201d (system of automobility) kuvaa sit\u00e4, miten autoilusta on tullut vallitseva liikkumisen j\u00e4rjestelm\u00e4, joka laajentuessaan on muokannut koko yhteiskunnan ajan- ja tilank\u00e4yt\u00f6n itsest\u00e4\u00e4n riippuvaisiksi. My\u00f6s lentomatkailu on kietonut meit\u00e4 samalla tavoin itseens\u00e4. Kuten mobiliteettien tutkimus korostaa, liikkuminen ei ole neutraalia paikasta toiseen siirtymist\u00e4 vaan liikkumisen tavat ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t muokkaavat olennaisesti paikkoja, identiteettej\u00e4 ja sosiaalista toimintaa. Lent\u00e4minen on monimutkainen liikkumisen sommitelma, jonka osia meist\u00e4 on tullut.<\/p>\n\n\n\n

Lent\u00e4miseen perustuvassa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 yhden hengen lentolakkoni tuntuu v\u00e4lill\u00e4 vain absurdilta tavalta tehd\u00e4 omasta ja l\u00e4heisteni el\u00e4m\u00e4st\u00e4 vaivalloisempaa. Ilmastokriisin keskell\u00e4 on kuitenkin tarpeen kyseenalaistaa erityisen suurip\u00e4\u00e4st\u00f6isi\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4isyyksi\u00e4 my\u00f6s teoin. Historiantutkimus osoittaa, ett\u00e4 se mit\u00e4 kulloinkin pidet\u00e4\u00e4n normaalina ja itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4n\u00e4 on muuttuvaista ja monien kehityskulkujen summa. T\u00e4m\u00e4 tieto voisi antaa perspektiivi\u00e4 t\u00e4m\u00e4nhetkisille toimillemme.<\/p>\n\n\n\n

Uusmaterialistinen teoreetikko Jane Bennett on esitt\u00e4nyt yksil\u00f6iden eettisen vastuun piilev\u00e4n siin\u00e4, ett\u00e4 pyrkisimme irrottautumaan sommitelmista, joiden kehityskulku vaikuttaa selv\u00e4sti haitalliselta. T\u00e4m\u00e4 ei silti mill\u00e4\u00e4n tavoin poista tarvetta vaikuttaa yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Tutkija voi olla lent\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mutta viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 olisi, ett\u00e4 rakentaisimme yhdess\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n tieteenteon olosuhteita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tiina M\u00e4nnist\u00f6-Funk<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on tekniikan historian dosentti ja akatemiatutkija hankkeessa Kevyt enemmist\u00f6: Motorisoimaton liikenne, suomalaisten elinymp\u00e4rist\u00f6t ja tilallinen tasa-arvo vuosina 1950\u20131990 (2021\u20132026).<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Bennett, Jane (2010). Vibrant Matter. A Political Ecology of Things<\/em>. Duke University Press.<\/p>\n\n\n\n

G\u00f6ssling, Stefan & Humpe, Andreas (2020). The global scale, distribution and growth of aviation: Implications for climate change. Global Environmental Change<\/em> 65.<\/p>\n\n\n\n

Hamilton, Clive, Gemenne, Fran\u00e7ois & Bonneuil, Christophe, toim. (2015). The Anthropocene and the Global Environmental Crisis: Rethinking Modernity in a new Epoch<\/em>, Routledge.<\/p>\n\n\n\n

Niemist\u00f6, Johanna et al. (2019). Lentomatkustuksen p\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/em>. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen raportteja 2\/2019.<\/p>\n\n\n\n

Rosa, Hartmut (2005). Beschleunigung. Die Ver\u00e4nderung der Zeitstrukturen in der Moderne. Suhrkamp.<\/p>\n\n\n\n

Ruuskanen, Esa, & Valkonen, Jarno (2021). Suomalaisen kulutuksen suuri siirtym\u00e4. teoksessa Esa Ruuskanen, Paula Sch\u00f6nach & Kari V\u00e4yrynen (toim.), Suomen ymp\u00e4rist\u00f6historia 1700-luvulta nykyaikaan<\/em>. Vastapaino, 295\u2013334.<\/p>\n\n\n\n

Urry, John (2004). The \u201dSystem\u201d of Automobility. Theory, Culture & Society<\/em> 21, 25\u201339.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dLentomatkailuako? Min\u00e4 olen kokeillut sit\u00e4, mutta min\u00e4 olen luopunut siit\u00e4.\u201d Ehk\u00e4 voisin ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n t\u00e4m\u00e4n Henry-Charles Mortimer M\u00e9gretin lausahduksen \u201dH\u00e4nen majesteettinsa tie\u201d -pakinasta, joka julkaistiin suomennettuna Autotalous-lehdess\u00e4 1.6.1933. Ranskalainen moottorijournalisti argumentoi auton olevan yksityiskonetta k\u00e4tev\u00e4mpi matkailuv\u00e4line, kun taas itse olen vaihtanut lentokoneet juniin ja laivoihin. Olen ilmastosyist\u00e4 ollut viisi vuotta lent\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vapaa-ajan matkoilla ja kohta nelj\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":32634,"featured_media":7668,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[1176,1599,1251,141],"class_list":{"0":"post-7662","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-ilmastonmuutos","10":"tag-liikenne","11":"tag-liikkuminen","12":"tag-tutkimus","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7662","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32634"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7662"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7662\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7698,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7662\/revisions\/7698"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7668"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7662"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7662"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7662"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}