{"id":7776,"date":"2021-11-11T11:30:02","date_gmt":"2021-11-11T09:30:02","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=7776"},"modified":"2021-11-11T13:40:10","modified_gmt":"2021-11-11T11:40:10","slug":"yksinhuoltajaisa-1800-luvun-luostarinmaella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/yksinhuoltajaisa-1800-luvun-luostarinmaella\/","title":{"rendered":"Yksinhuoltajais\u00e4 1800-luvun Luostarinm\u00e4ell\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Viikonloppuna vietet\u00e4\u00e4n is\u00e4np\u00e4iv\u00e4\u00e4, joten on paikallaan kurkistaa menneisyyden isyyteen ja perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Tarjolla ei ole ruusuista kuvaa isyyden iloista, vaan v\u00e4l\u00e4hdys siit\u00e4, millaista saattoi olla turkulaisen k\u00f6yh\u00e4n perheen el\u00e4m\u00e4 1800-luvun alkupuolella.<\/p>\n\n\n\n

Syksyll\u00e4 1842 Turun Luostarinm\u00e4en tontille 159\u2013160 muutti kolmekymppinen proomumies Carl Hagman lastensa kanssa. Perhe oli monin tavoin tyypillinen 1800-luvun alkupuolen perhe, vaikka se ei vastaakaan sit\u00e4 kuvaa, mik\u00e4 monilla on menneisyyden perheist\u00e4. Nykytermein Carl oli yksinhuoltajais\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n oli edellisen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt leskeksi jo toistamiseen ja oli vastuussa nelj\u00e4st\u00e4 4\u201311-vuotiaasta lapsesta.<\/p>\n\n\n\n

Kaksi nuorinta lasta olivat Carlin toisen vaimon ennen parin avioitumista saamat pojat. Lapsista toiseksi vanhin oli puolestaan Carlin ja t\u00e4m\u00e4n ensimm\u00e4isen vaimon yhteinen ja syntynyt parin kihlausaikana. Poika oli menett\u00e4nyt \u00e4itins\u00e4 vain vuoden ik\u00e4isen\u00e4, kun t\u00e4m\u00e4 oli kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1834 menehtynyt keuhkotautiin. Vanhin lapsista oli Carlin ensimm\u00e4isen vaimon tyt\u00e4r, joka oli ollut taapero parin avioituessa. Perheeseen kuului lis\u00e4ksi ensimm\u00e4isen vaimon 16-vuotias tyt\u00e4r, joka ei muuttanut muiden mukana, vaan l\u00e4hti piiaksi i\u00e4kk\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isneidin palvelukseen. Luostarinm\u00e4elle muuttivat my\u00f6s Carlin vanha leski\u00e4iti Helena Roos ja kaksoissisar Amalia kahden pienen poikansa kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\"Etualalla
N\u00e4kym\u00e4 Luostarinm\u00e4en pihoilta 159-160 vuonna 1912. Kuvaaja: H. J. Renvall. Turun museokeskuksen valokuva-arkisto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Yksinkertaisuuden, pysyvyyden ja tiiviin ydinperhemallin sijaan perheiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluivat muutos ja monimuotoisuus. Oli tavallista, ett\u00e4 avioliiton ulkopuolella lapsia saaneet naiset avioituivat ja saivat my\u00f6s aviolapsia eik\u00e4 vanhempien avioituminen vasta lapsen syntym\u00e4n j\u00e4lkeen ollut poikkeuksellista. Aviomies otti usein kasvatettavakseen vaimonsa edellisiss\u00e4 liitoissa tai yksin saamat lapset. Monet miehet joutuivat my\u00f6s yksin vastuuseen lapsista, sill\u00e4 esimerkiksi keuhkotuberkuloosi ja lapsivuodekuolemat veiv\u00e4t hautaan nuoria \u00e4itej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 tutuimmalta tuntuva piirre Hagmanin perheess\u00e4 on, ett\u00e4 samassa taloudessa asuivat my\u00f6s is\u00e4n \u00e4iti ja sisar. J\u00e4rjestely j\u00e4i lyhytaikaiseksi, mutta toi todenn\u00e4k\u00f6isesti turvaa niin \u00e4itins\u00e4 menett\u00e4neille lapsille kuin yksin perheest\u00e4\u00e4n vastuuseen j\u00e4\u00e4neelle is\u00e4lle. Ylisukupolvinen tuki on edelleen t\u00e4rke\u00e4 osa lapsiperheiden arkea ja mennein\u00e4 vuosisatoina sen merkitys lasten selviytymiselle aikuisik\u00e4\u00e4n on ollut suuri.<\/p>\n\n\n\n

Poikkeukselliseksi Hagmanin perheen tekee vain se, ett\u00e4 Carlin vaimot Helena ja Elisabeth Ahlqvist olivat sisaruksia. Carl oli kohdannut Helenan 1830-luvun alussa ja muuttanut avioiduttuaan asumaan appensa meritullivahtimestari Anders Ahlqvistin taloon, jossa asui my\u00f6s Helenan sisar. Carl ehti olla naimisissa vain vajaan vuoden, kun j\u00e4i yksin kolmen lapsen kanssa. Mik\u00e4\u00e4n l\u00e4hteiss\u00e4 ei viittaa Carlin ja Elisabethin suhteen syventyneen nopeasti. He muuttivat Helenan kuoleman j\u00e4lkeen eri talouksiin ja Elisabeth sai kaksi lasta, joiden is\u00e4\u00e4 ei ole merkitty kirkonkirjoihin. Uusioperhe muutti takaisin saman katon alle 1839.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Saverin Falkmanin piirros miehest\u00e4 ja lapsesta 1880-luvulla. Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Perheen taloudellinen tilanne ei ollut kaksinen lasten \u00e4itien kuoltua. Carl ty\u00f6skenteli avioituessaan kellosep\u00e4n kis\u00e4llin\u00e4, muttei saanut kelloista uraa, vaan p\u00e4\u00e4tyi proomumieheksi ja my\u00f6hemmin tiilitehtaan rengiksi. Perhe asui pieniss\u00e4 vuokrahuoneissa eiv\u00e4tk\u00e4 kotiolot olleet menetysten ja niukan toimeentulon keskell\u00e4 kovin vakaat. Is\u00e4n 1840-luvulla saamat juopumustuomiot saattoivat vaikuttaa siihen, ett\u00e4 vanhimmat pojat ottivat kotoa muuttaessaan mukaansa my\u00f6s sisaruksista pienimm\u00e4n, joka oli tuolloin h\u00e4din tuskin toisella kymmenell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vaikeisiin oloihin viittaa my\u00f6s se, ett\u00e4 Carl Hagman kuoli syksyll\u00e4 1857 Turun kuumelasaretissa ja hautajaiset maksoi k\u00f6yh\u00e4inhuolto. Yksin\u00e4inen kuolema sairaalassa ei ollut 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 tavallista edes k\u00f6yhiss\u00e4 perheiss\u00e4, ja osoittaa, ettei Carlilla el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 viimeisin\u00e4 aikoina ollut l\u00e4heisi\u00e4 tukenaan. Kaikesta huolimatta Carl, ehk\u00e4 yhdess\u00e4 \u00e4itins\u00e4 ja sisarensa kanssa, oli kuitenkin kyennyt tarjoamaan lapsille my\u00f6s hoivaa ja huolenpitoa, sill\u00e4 he kaikki kasvoivat aikuisiksi ja l\u00e4htiv\u00e4t tienaamaan oman elantonsa.<\/p>\n\n\n\n

\"Taina
Kuva: Maria Gr\u00f6nroos, Studio Liikkuva.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Taina Saarenp\u00e4\u00e4, FT<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on tutkinut menneisyyden perheit\u00e4 hankkeissa K\u00f6yhyyden ja osattomuuden kertomattomat kokemukset Turussa 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n <\/em>sek\u00e4 <\/em>Perheen j\u00e4ljill\u00e4. Sukupuoli ja perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa n. 1450\u20132000<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet ja kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Turun tuomiokirkkoseurakunnan ruotsalaisen seurakunnan rippikirjat, Kansallisarkisto, Digitaaliarkisto.<\/p>\n\n\n\n

Turun tuomiokirkkoseurakunnan ruotsalaisen seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelot, Kansallisarkisto, Digitaaliarkisto.<\/p>\n\n\n\n

Perheen j\u00e4ljill\u00e4. Perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400\u20132020. Johanna Ilmakunnas & Anu Lahtinen (toim.). Vastapaino, Helsinki 2021.<\/p>\n\n\n\n

Kirsi Vainio-Korhonen: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksity\u00f6l\u00e4iset 1800-luvun alun Suomessa. SKS, Helsinki 2018.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viikonloppuna vietet\u00e4\u00e4n is\u00e4np\u00e4iv\u00e4\u00e4, joten on paikallaan kurkistaa menneisyyden isyyteen ja perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Tarjolla ei ole ruusuista kuvaa isyyden iloista, vaan v\u00e4l\u00e4hdys siit\u00e4, millaista saattoi olla turkulaisen k\u00f6yh\u00e4n perheen el\u00e4m\u00e4 1800-luvun alkupuolella. Syksyll\u00e4 1842 Turun Luostarinm\u00e4en tontille 159\u2013160 muutti kolmekymppinen proomumies Carl Hagman lastensa kanssa. Perhe oli monin tavoin tyypillinen 1800-luvun alkupuolen perhe, vaikka se ei vastaakaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1067,"featured_media":7782,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63,388],"tags":[458,767,1449,1446,1098],"class_list":{"0":"post-7776","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"category-tutkimusaineistot","10":"tag-1800-luku","11":"tag-isanpaiva","12":"tag-koyhyys","13":"tag-luostarinmaki","14":"tag-perhehistoria","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7776","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1067"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7776"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7776\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7803,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7776\/revisions\/7803"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7782"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7776"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7776"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7776"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}