{"id":7848,"date":"2021-12-09T10:31:25","date_gmt":"2021-12-09T08:31:25","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=7848"},"modified":"2021-12-09T10:46:02","modified_gmt":"2021-12-09T08:46:02","slug":"ihmisoikeuksien-puolustaja-suomen-asialla-ludovic-trarieux","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/ihmisoikeuksien-puolustaja-suomen-asialla-ludovic-trarieux\/","title":{"rendered":"Ihmisoikeuksien puolustaja Suomen asialla: Ludovic Trarieux"},"content":{"rendered":"\n

Sunnuntai-iltana 2. hein\u00e4kuuta 1899 ranskalainen senaattori Ludovic Trarieux matkusti pikajunalla Pietarista Helsinkiin. Yhdess\u00e4 eurooppalaisista tiedemiehist\u00e4 ja juristeista koostuneen l\u00e4hetyst\u00f6n kanssa h\u00e4n oli yritt\u00e4nyt vied\u00e4 keisari Nikolai II:lle Pro Finlandiana tunnettua yli tuhannen eurooppalaisen tiede-, taide- ja kulttuurivaikuttajan adressia, jolla tuettiin puolen miljoonan suomalaisen samana kev\u00e4\u00e4n\u00e4 allekirjoittamaa helmikuun manifestia vastustanutta kansalaisadressia. Trarieux\u2019n lis\u00e4ksi kansainv\u00e4liseen l\u00e4hetyst\u00f6\u00f6n kuuluivat italialainen rikosoikeuden professori Emilio Brusa, alankomaalainen oikeusfilosofian professori Willem van der Vlugt, tanskalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Carl Martin Norman-Hansen, norjalainen geologian professori Waldemar Christopher Br\u00f8gger ja suomalaissyntyinen ruotsalainen geologi ja tutkimusretkeilij\u00e4 Adolf Erik Nordenski\u00f6ld. Kun Trarieux\u2019n johtama l\u00e4hetyst\u00f6 seuraavana aamuna v\u00e4h\u00e4n yhdeks\u00e4n j\u00e4lkeen astui ulos junasta Helsingin rautatieasemalla, vastassa oli laaja joukko kansalaisia ja laulajia. Mukana olivat my\u00f6s valtioneuvos Carl Gustaf Estlander, professori Werner S\u00f6derhjelm, konsuli Eug\u00e8ne Wolff ja professori Otto Engstr\u00f6m. N\u00e4ist\u00e4 kaksi viimeist\u00e4 oli osallistunut muutama kuukausi aiemmin suureen l\u00e4hetyst\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kansainv\u00e4linen l\u00e4hetyst\u00f6 Suomessa 1899. Vasemmalta Br\u00f8gger, van der Vlugt, Norman-Hansen, Trarieux, Brusa ja Nordenski\u00f6ld. Painettu valokuva, Weilin & G\u00f6\u00f6s. Museovirasto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Keisari ei ollut ottanut kuuden miehen l\u00e4hetyst\u00f6\u00e4 vastaan sen enemp\u00e4\u00e4 kuin aiemmin suomalaisten suurta l\u00e4hetyst\u00f6\u00e4. Silti vastaanotto Helsingiss\u00e4 oli maanantaiaamuna juhlallinen. Pidettiin puheita, esitettiin is\u00e4nmaallisia lauluja. Trarieux oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hetyst\u00f6 oli saavuttanut p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4, sill\u00e4 se oli onnistunut kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota Suomen asiaan valtakunnallisessa ja kansainv\u00e4lisess\u00e4 julkisuudessa<\/a>. Miehet viettiv\u00e4t viel\u00e4 joitakin tunteja Helsingiss\u00e4 ja heille tarjottiin aamiainen Kaivohuoneella, jossa heit\u00e4 kiitettiin puhein ja maljoin, ennen kuin he samana iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jatkoivat matkansa Turkuun ja sielt\u00e4 h\u00f6yrylaivalla Tukholmaan ja eteenp\u00e4in kohti kotejaan.<\/p>\n\n\n\n

Kuka oli Trarieux, ja miksi juuri h\u00e4n oli valikoitunut kulttuuriadressin viej\u00e4ksi?<\/p>\n\n\n\n

Ludovic Trarieux (1840\u20131904) oli bordeauxlainen asianajaja ja liberaali, joka oli vuosina 1879\u20131881 toiminut maltillisten tasavaltalaisten kansanedustajana. Vuonna 1888 h\u00e4net oli valittu Ranskan senaattiin, jossa h\u00e4n istui aina kuolemaansa asti. Tammikuusta lokakuuhun 1895 h\u00e4n oli kolmannen tasavallan oikeusministeri. Asema oli mielenkiintoinen, sill\u00e4 edellisen\u00e4 talvena oli alkanut tapahtumasarja, josta lopulta tuli Ranskan yhteiskuntaa syv\u00e4llisesti jakanut kriisi ja jonka k\u00e4\u00e4nteit\u00e4 seurattiin eurooppalaisessa lehdist\u00f6ss\u00e4 1900-luvun ensimm\u00e4iseen vuosikymmeneen asti, nimitt\u00e4in Dreyfusin tapaus.<\/p>\n\n\n\n

\"Piirroskuvassa
Alfred Dreyfusilt\u00e4 riistet\u00e4\u00e4n sotilasarvo 5.1.1895. Vain muutama viikko my\u00f6hemmin Trarieux nousi oikeusministeriksi, mutta h\u00e4n ei edes siin\u00e4 asemassa pystynyt auttamaan syytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tuomittua. Dreyfusin tapauksen saama mediahuomio osoitti, ett\u00e4 avoimuus, julkisuus ja kollektiivinen j\u00e4rjest\u00e4ytyminen olivat parhaita keinoja edist\u00e4\u00e4 vapautta ja ihmisoikeuksia. Ranskan kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Joulukuussa 1894 Ranskan armeijan kapteeni Alfred Dreyfus (1859\u20131935) oli tuomittu sotaoikeudessa karkotukseen ja pakkoty\u00f6h\u00f6n salaisten asiankirjojen luovuttamisesta viholliselle. T\u00e4m\u00e4 olisi voinut j\u00e4\u00e4d\u00e4 pikku-uutiseksi, mutta Dreyfus oli juutalainen, mik\u00e4 innoitti rasistista ja kansallismielist\u00e4 lehdist\u00f6\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n lokakampanjaa h\u00e4nt\u00e4 vastaan. Dreyfus itse vannoi olevansa syyt\u00f6n. T\u00e4st\u00e4 vakuuttui pian my\u00f6s oikeusministeri Trarieux. Kokeneena asianajajana t\u00e4m\u00e4 arveli, ettei sotaoikeudessa kaikki ollut mennyt aivan s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan. Ministerin\u00e4 h\u00e4n ei kuitenkaan pystynyt puuttumaan armeijan ja oikeuslaitosten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Seuraavina vuosina alkoi k\u00e4yd\u00e4 yh\u00e4 selke\u00e4mmin ilmi, ett\u00e4 todellinen syyllinen olikin er\u00e4s majuri Esterhazy ja Dreyfus oli tuomittu virheellisin perustein, mutta tapaus l\u00f6i syv\u00e4n kuilun jo valmiiksi jakautuneeseen yhteiskuntaan. Dreyfusille l\u00f6ytyi tukijoita ennen kaikkea \u00e4lymyst\u00f6st\u00e4, tasavaltalaisista liberaaleista ja vasemmistosta. Heihin kuului maailmankuulu realistinen romaanikirjailija \u00c9mile Zola (1840\u20131902), jonka 13. tammikuuta 1898 Aurore<\/em>-lehdess\u00e4 julkaisema armeijaa, oikeuslaitosta ja valtiojohtoa jyrk\u00e4sti kritisoinut J\u2019accuse\u2026!<\/a><\/em> kaikui Helsinkiin ja Pietariin asti. Zola pyrki kirjoituksellaan kokeilemaan yhteiskunnallisten vapauksien rajoja ja samalla nostamaan uudelleen esille Dreyfusin kohtalon. Zolaa vastaan nostettiin nopeasti syyte, ja oikeudessa h\u00e4nen puolestaan todisti muun muassa Ludovic Trarieux. Siit\u00e4 huolimatta Zola tuomittiin sakkoihin ja kolmen vuoden vankeuteen.<\/p>\n\n\n\n

Liberaalina tasavaltalaisena Trarieux oli vankka vuoden 1789 ihmis- ja kansalaisoikeuksien puolustaja. Dreyfusin ja Zolan tapaukset saivat h\u00e4net vakuuttumaan siit\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6nvapauksien ja ihmisoikeuksien vaaliminen vaatii kollektiivista j\u00e4rjest\u00e4ytymist\u00e4. Helmikuussa 1898 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siksi perustaa Ihmisoikeuksien liiton (Ligue des droits de l\u2019homme<\/a><\/em>), jonka ensimm\u00e4isen\u00e4 puheenjohtajana h\u00e4n pysyi aina vuoteen 1903 asti. Liittoon tulivat mukaan muiden muassa \u00c9cole Normale Sup\u00e9rieuren<\/a> kirjastonhoitaja, sosialisti Lucien Herr sek\u00e4 lehtimies Francis de Pressens\u00e9, jotka molemmat my\u00f6s kuuluivat suomalaisten perustuslaillisten kontakteihin Pariisissa siin\u00e4 vaiheessa, kun alkuvuodesta 1899 alettiin suunnitella kulttuuriadressia. Kuuluisat Ranskaa ja koko Eurooppaa kuohuttaneet tapaukset olivat osoittaneet Trarieux\u2019lle poliitikkona ja asianajajana, miten t\u00e4rke\u00e4 oli yleisen mielipiteen herkist\u00e4minen, mik\u00e4li jokin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 haluttiin saavuttaa. Toinen asia, jonka h\u00e4n ymm\u00e4rsi, oli kansainv\u00e4listen foorumien hy\u00f6dynt\u00e4minen. Alkuvuodesta 1899 h\u00e4nt\u00e4 kiinnosti siksi erityisesti Haagin rauhankonferenssi, jossa my\u00f6s Suomen kohtalo oli esill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kulttuuriadressiin kertyi Ranskasta usean sivun verran allekirjoituksia, niiden joukossa mm. \u00c9mile Zola, Anatole France ja Charles Seignobos. Ensimm\u00e4isen\u00e4 allekirjoitti kuuluisa historioitsija ja akateemikko Ernest Lavisse. Trarieux\u2019n allekirjoitus alhaalla vasemmalla. Kansallisarkisto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Trarieux\u2019n asemaa ja asennetta Pro Finlandian l\u00e4hetyst\u00f6n puheenjohtajana kes\u00e4ll\u00e4 1899 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 pohjalta. Samoin on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 varsinkin Ranskan tasavallasta katsottuna mutta my\u00f6s suomalaisten perustuslaillisten n\u00e4k\u00f6kulmasta Suomen tulevaisuus vapaana kansalaisyhteiskuntana liittyi olennaisesti ihmisoikeuksiin, kansalaisten oikeudelliseen tasa-arvoon ja poliittisiin vapauksiin. Suomen perustuslaillisten aatteilla oli laajempi eurooppalainen konteksti, johon kuului radikaalia verkostoitumista ja mielipidevaikuttamista. Suomen itsen\u00e4istymisen esihistoria voidaankin n\u00e4hd\u00e4 osaksi eurooppalaisten demokratioiden pitk\u00e4\u00e4 syntyprosessia, joka sin\u00e4ns\u00e4 on er\u00e4\u00e4nlaista riste\u00e4v\u00e4\u00e4 historiaa, histoire crois\u00e9e<\/em>, jossa samanaikaiset kehityskulut ja tahdonvoimat kohtasivat ja vaikuttivat toisiinsa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi hyvin my\u00f6s parikymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin, kun Suomi lopulta irtautui Ven\u00e4j\u00e4n imperiumista ja itsen\u00e4istyi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Charlotta Wolff<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian professori.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Hunt, Lynn, Inventing Human Rights. A History<\/em>, New York & London, Norton, 2007.<\/p>\n\n\n\n

Kajanne, Ville, Suomen puolesta, Euroopan edest\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan? Kansainv\u00e4linen vuorovaikutus ja yhteisty\u00f6 vuoden 1899 kulttuuriadressissa<\/em>, Helsinki, Suomen Tiedeseura, 2020.<\/p>\n\n\n\n

Wolff, Charlotta, Edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4t. Nelj\u00e4n suurkauppiassuvun tarina modernisoituvasta Suomesta<\/em>, Helsinki, Gaudeamus, 2020.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sunnuntai-iltana 2. hein\u00e4kuuta 1899 ranskalainen senaattori Ludovic Trarieux matkusti pikajunalla Pietarista Helsinkiin. Yhdess\u00e4 eurooppalaisista tiedemiehist\u00e4 ja juristeista koostuneen l\u00e4hetyst\u00f6n kanssa h\u00e4n oli yritt\u00e4nyt vied\u00e4 keisari Nikolai II:lle Pro Finlandiana tunnettua yli tuhannen eurooppalaisen tiede-, taide- ja kulttuurivaikuttajan adressia, jolla tuettiin puolen miljoonan suomalaisen samana kev\u00e4\u00e4n\u00e4 allekirjoittamaa helmikuun manifestia vastustanutta kansalaisadressia. Trarieux\u2019n lis\u00e4ksi kansainv\u00e4liseen l\u00e4hetyst\u00f6\u00f6n kuuluivat […]<\/p>\n","protected":false},"author":6554,"featured_media":7854,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[1620,1619,1618,604],"class_list":{"0":"post-7848","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-ihmisoikeudet","9":"tag-kulttuuriadressi","10":"tag-suuri-adressi","11":"tag-tasa-arvo","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7848","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6554"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7848"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7848\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7865,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7848\/revisions\/7865"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7854"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7848"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7848"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7848"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}