{"id":7868,"date":"2021-12-21T11:18:28","date_gmt":"2021-12-21T09:18:28","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=7868"},"modified":"2021-12-21T11:18:29","modified_gmt":"2021-12-21T09:18:29","slug":"pilkkanimi-ei-ole-sanamagiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/pilkkanimi-ei-ole-sanamagiaa\/","title":{"rendered":"Pilkkanimi ei ole sanamagiaa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
William Blake: Babylonin portto. Teos on vuodelta 1809. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kohteliaat tavat tulivat Euroopassa muotiin 1700-luvulla. Ne helpottivat eri kansallisuutta olevien ja jopa eriuskoisten ihmisten keskin\u00e4ist\u00e4 kanssak\u00e4ymist\u00e4. Ventovierailtakin oli sopivaa odottaa tiettyjen tapakoodien hallintaa.<\/p>\n\n\n\n

Samalla eurooppalainen sivistyneist\u00f6 oppi kohteliaisuuden avulla selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n vieraiden asioiden ja muukalaisten kohtaamisesta ja suvaitsemaan ihmisi\u00e4, joilla oli erilainen el\u00e4m\u00e4ntapa ja arvot kuin heill\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n. Jopa eriuskoisten ihmisten \u2013 erityisesti kristittyjen ja juutalaisten \u2013 kanssak\u00e4yminen helpottui, mik\u00e4 ei aina ollut etenk\u00e4\u00e4n 1700-luvun kirkonmiesten mieleen.<\/p>\n\n\n\n

Kohteliaat tavat sallivat my\u00f6s sen, ett\u00e4 toisilleen vieraat ihmiset kykeniv\u00e4t kiihtym\u00e4tt\u00e4 kuuntelemaan toisiaan ja kuulemaan my\u00f6s sellaisia puheenvuoroja, mit\u00e4 he eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olisi halunneet kuulla. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoittanut sit\u00e4, ett\u00e4 olisi ollut soveliasta viljell\u00e4 pilkkanimi\u00e4 osana kohteliasta keskustelua.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaista somekeskustelua kohautti muutama viikko sitten Marja Sannikka –<\/em>ohjelmassa k\u00e4yty rasismikeskustelu. \u00a0Ohjelmaan liittyen Esko Valtaoja julkaisi Turun Sanomissa<\/em> 30.11.2021 kolumnin rasististen sanojen sanamagiasta eli kiertoilmausten k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Rasistisessa pilkassa ei kuitenkaan ole kyse sanamagiasta vaan yksinkertaisesti h\u00e4p\u00e4isev\u00e4st\u00e4 puheesta. Haukkuma- tai pilkkanimien tarkoitus on halventaa kohdettaan tai osoittaa muita kielteisi\u00e4 tunteita t\u00e4t\u00e4 kohtaan. Pilkkanimet eiv\u00e4t ole sama asia kuin uskonnollisista syist\u00e4 k\u00e4ytetyt kiertoilmaisut vaikkapa karhu-sanasta.<\/p>\n\n\n\n

Pilkkasanojen historia on yht\u00e4 pitk\u00e4 kuin puhuvan ihmisen historia. Historiantutkija Marjatta Rahikainen on todennut, etteiv\u00e4t huono-osaiset \u201del\u00e4m\u00e4n syrj\u00e4tit\u201d ole koskaan s\u00e4\u00e4tyneet pilkanteolta ja lis\u00e4nimilt\u00e4. Osa n\u00e4ist\u00e4 haukkumanimist\u00e4 on ollut harmittomampia mutta osa todella h\u00e4ijyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Itse tutkin Suomen vanhempaa historiaa. 1600- tai 1700-luvulla \u201dhuora\u201d tai \u201dhuoripukki\u201d olivat karkeimpia naiseen tai mieheen kohdistuneita nimittelyj\u00e4. Ne sis\u00e4lsiv\u00e4t haukkumamieless\u00e4 singotun oletuksen avioliiton ulkopuolisesta sukupuoliel\u00e4m\u00e4st\u00e4, joka naimisissa olevien tekem\u00e4st\u00e4 aviorikoksesta tai naimattomien harjoittamasta salavuoteudesta. Kovimmillaan toteen n\u00e4ytetty huoruussyyte toi kuolemantuomion, joten huoriksi tai huoripukeiksi pilkattujen kunniaa per\u00e4ttiin usein tuomioistuimia my\u00f6ten.<\/p>\n\n\n\n

Yksinomaan seksity\u00f6ntekij\u00e4\u00e4n viittaava haukkumasana oli \u201dportto\u201d. Nimitys periytyi Vanhasta Testamentista, jossa esiintyneest\u00e4, punaiseen ja kultaan pukeutuneesta Babylonin portosta oli muodostunut sek\u00e4 uskonnollisen ett\u00e4 maallisen kuvaston haureuden perikuva.<\/p>\n\n\n\n

\"Maalaus
Kirppuja itsest\u00e4\u00e4n poimiva nainen. Pehr Hillestr\u00f6min maalaus noin vuodelta 1800. Nationalmuseum, Ruotsi. Public domain.<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Viel\u00e4 1700-luvulla huora, huoripukki ja portto olivat k\u00e4ypi\u00e4 sanoja lakiteksteiss\u00e4kin. Sata vuotta my\u00f6hemmin viranomaiset alkoivat kuitenkin siivota kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n t\u00e4lt\u00e4 osin. Turkulaisia seksity\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 1830-luvulla tutkineet ja tuominneet poliisit eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 viljelleet teksteiss\u00e4\u00e4n pilkkasanoja.<\/p>\n\n\n\n

Muut aikalaiset eiv\u00e4t kuitenkaan p\u00e4\u00e4st\u00e4neet seksity\u00f6st\u00e4 ep\u00e4iltyj\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 suhteessa yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4ll\u00e4. Kaupunkilaisten ivan ja nimittelyn kohteeksi joutunutta saatettiin kutsua Musta-Maijaksi tai Kirppu-Kaisaksi. Syrj\u00e4ytyneisyyteen yhdistynyt \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen k\u00f6yhyys ja ep\u00e4siisteys kirppuineen ja muine sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isineen oli arkea, kun vaatteiden huolto ja jopa peseytyminen oli haastavaa.<\/p>\n\n\n\n

Jos tiet\u00e4\u00e4 pilkkanimen syyst\u00e4 tai toisesta loukkaavaan kanssaihmist\u00e4, sanan k\u00e4ytt\u00f6 ei ole oikein. Jos olisin haastattelutilanteessa, jossa mies esitt\u00e4isi vaikkapa huora- ja porttosanoja sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 kommentteja, kokisin sanojen k\u00e4yt\u00f6n vaivaannuttavana ja loukkaavana, vaikka niit\u00e4 ei olisi suunnattu minulle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirsi Vainio-Korhonen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian professori<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Kirsi Vainio-Korhonen: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksity\u00f6l\u00e4iset 1800-luvun alun Suomessa. SKS 2018.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Blogikirjoitus perustuu Turun Sanomissa 17.12.2021 julkaistuun kolumniin<\/a>.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kohteliaat tavat tulivat Euroopassa muotiin 1700-luvulla. Ne helpottivat eri kansallisuutta olevien ja jopa eriuskoisten ihmisten keskin\u00e4ist\u00e4 kanssak\u00e4ymist\u00e4. Ventovierailtakin oli sopivaa odottaa tiettyjen tapakoodien hallintaa. Samalla eurooppalainen sivistyneist\u00f6 oppi kohteliaisuuden avulla selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n vieraiden asioiden ja muukalaisten kohtaamisesta ja suvaitsemaan ihmisi\u00e4, joilla oli erilainen el\u00e4m\u00e4ntapa ja arvot kuin heill\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n. Jopa eriuskoisten ihmisten \u2013 erityisesti kristittyjen ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":3147,"featured_media":7870,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[528,1621,645],"class_list":{"0":"post-7868","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-kieli","9":"tag-pilkkanimet","10":"tag-vahemmistot","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7868","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3147"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7868"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7868\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7871,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7868\/revisions\/7871"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7870"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7868"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7868"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7868"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}