{"id":7873,"date":"2022-01-12T12:42:38","date_gmt":"2022-01-12T10:42:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=7873"},"modified":"2022-01-12T12:42:40","modified_gmt":"2022-01-12T10:42:40","slug":"kartelleja-nousee-esiin-aina-vain","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kartelleja-nousee-esiin-aina-vain\/","title":{"rendered":"Kartelleja nousee esiin aina vain"},"content":{"rendered":"\n

Euroopan komissio teki viime vuoden lokakuussa yll\u00e4tystarkastukset <\/a>suomalaisten mets\u00e4j\u00e4ttien UPM:n, Stora Enson sek\u00e4 Mets\u00e4 Fibren toimitiloihin. Komissio ep\u00e4ili yhti\u00f6it\u00e4 Euroopan unionin kilpailulains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vastaisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 sellun tuotannossa. Tarkastuksia tehtiin samanaikaisesti my\u00f6s useissa muissa unionin j\u00e4senmaissa. Kartellit kiellettiin Suomessa vuonna 1993. Sen j\u00e4lkeen on kuitenkin paljastunut kymmeni\u00e4 lainvastaisia kilpailunrajoituksia, uusimpana tutkinnan kohteeksi joutunut sellukartelli. Miksi kielletty yhteisty\u00f6 yh\u00e4 houkuttelee yrityksi\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Kartellissa yritt\u00e4j\u00e4t tai yritykset sopivat keskin\u00e4isen kilpailun rajoittamisesta esimerkiksi pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yll\u00e4 v\u00e4himm\u00e4ishintaa tai tuottamalla rajatun osuuden kapasiteetistaan sit\u00e4 vastaan, ett\u00e4 muut tekev\u00e4t vastavuoroisesti samoin. Osapuolille t\u00e4m\u00e4 on hy\u00f6dyllist\u00e4, sill\u00e4 kilpailun puuttuminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 painetta alentaa kustannuksia tai parantaa tuotteiden ja palveluiden laatua. Usein palkintona on parempi kannattavuus kuin vapaasti kilpailtaessa olisi mahdollista saavuttaa.<\/p>\n\n\n\n

Suomen modernin taloushistorian leimallisimpia ilmi\u00f6it\u00e4 on liiketoiminnan vahva kartellisoituminen. Ensimm\u00e4iset kartellit syntyiv\u00e4t 1870- ja 1880-luvulla vientiin suuntautuneessa mets\u00e4teollisuudessa. Kilpailun rajoittamisesta sopimuksin muodostui 1900-luvun kuluessa syv\u00e4\u00e4n juurtunut maan tapa. On laskettu, ett\u00e4 Suomen tehdasteollisuuden toimialoista jopa noin 90 prosentissa vallitsi jossain vaiheessa valtakunnallinen kartelli.<\/p>\n\n\n\n

\"Joen
Aurajoen rannalla 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 toimintansa k\u00e4ynnist\u00e4nyt Barkerin puuvillatahdas liittyi vuosisadan vaihteessa maan kattaneeseen puuvillateollisuuden kartelliin. Tekstiiliteollisuuden ohella useimmat muutkin toimialat kartellisoituivat 1900-luvun kuluessa. Turun museokeskus.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Voiko yli vuosisadan aikana vakiintunut malli yh\u00e4 ohjata yrityksi\u00e4, vaikka kartelliin osallistuessaan yritysjohtajat tiet\u00e4v\u00e4t toimivansa vastoin lakia? N\u00e4in saattoi hyvin olla vuosituhannen vaihteessa otsikoihin p\u00e4\u00e4tyneiss\u00e4 kilpailunrajoituksissa, joihin osallistui monia teollisuuden lippulaivoja kuten Outokumpu, Kone, Lemmink\u00e4inen, UPM, Stora Enso, Mets\u00e4liitto, M-Real ja Ahlstr\u00f6m. On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ettei sukupolvia jatkunut ja monia etuja tuottanut tapa rajoittaa kilpailua h\u00e4vinnyt k\u00e4den k\u00e4\u00e4nteess\u00e4. Ilmi\u00f6n yleisyydest\u00e4 kertoo kilpailuviraston ylijohtajan Matti Purasjoen arvio, jonka mukaan maan 500 suurimmasta yrityksest\u00e4 enin osa oli ollut vuoteen 2004 menness\u00e4 viraston kilpailujutuissa joko valittajana tai vastaajana (Talousel\u00e4m\u00e4 14.6.2004).<\/p>\n\n\n\n

Yhti\u00f6it\u00e4 eiv\u00e4t t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuitenkaan johda samat ihmiset kuin vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin talousel\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t eliv\u00e4t ja ty\u00f6skenteliv\u00e4t viel\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa kilpailun rajoittaminen oli luonnollinen osa liiketoimintaa, eik\u00e4 opitusta mallista ollut helppo p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti. Nykyinen johtajasukupolvi on sen sijaan kasvanut v\u00e4h\u00e4isen s\u00e4\u00e4ntelyn ja vapaan kilpailun maailmassa. Liiketoiminnan kulttuuri on muuttunut parissa vuosikymmeness\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Yritysten n\u00e4k\u00f6kulmasta kartelleissa on kyse kylm\u00e4st\u00e4 kustannuslaskennasta. Houkutus kiellettyyn yhteisty\u00f6h\u00f6n on edelleen suuri, jos siten on mahdollista kasvattaa taloudellisia voittoja, kiinnij\u00e4\u00e4misen riski oli hallittavissa ja mahdolliset sanktiotkin pienet. Seuraamusmaksujen uhka ainakin on mit\u00e4t\u00f6n. Esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa toimineesta niin kutsutusta puukartellista tuomitut maksut olivat m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n promillen osia mets\u00e4konsernien liikevaihdosta.<\/p>\n\n\n\n

Periaatteessa kartellien pelkoa paljastumisesta on lis\u00e4nnyt vuonna 2004 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu leniency- eli sakkovapautusj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa kartellin ensimm\u00e4inen ilmiantaja voi v\u00e4ltty\u00e4 seuraamusmaksuilta. Se on t\u00e4rke\u00e4 lis\u00e4 kilpailuviranomaisten ty\u00f6kaluvalikoimaan etenkin siksi, ett\u00e4 salaisista kartelleista on muutoin vaikeaa hankkia n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Edell\u00e4 mainittu puukartellikin paljastui UPM:n kiirehditty\u00e4 oma-aloitteisesti paljastamaan hintayhteisty\u00f6n heti, kun j\u00e4rjestelm\u00e4 oli tullut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kartellien j\u00e4senet ovat kuitenkin hy\u00f6dynt\u00e4neet sakkovapautusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n, ehk\u00e4p\u00e4 osin seuraamusmaksujen ja kiinnij\u00e4\u00e4misen riskin pienuuden vuoksi. Ei ole suuri yll\u00e4tys, jos jatkossakin saamme lukea uusista kartellipaljastuksista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mika Kallioinen <\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian yliopistonlehtori.<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Euroopan komissio teki viime vuoden lokakuussa yll\u00e4tystarkastukset suomalaisten mets\u00e4j\u00e4ttien UPM:n, Stora Enson sek\u00e4 Mets\u00e4 Fibren toimitiloihin. Komissio ep\u00e4ili yhti\u00f6it\u00e4 Euroopan unionin kilpailulains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vastaisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 sellun tuotannossa. Tarkastuksia tehtiin samanaikaisesti my\u00f6s useissa muissa unionin j\u00e4senmaissa. Kartellit kiellettiin Suomessa vuonna 1993. Sen j\u00e4lkeen on kuitenkin paljastunut kymmeni\u00e4 lainvastaisia kilpailunrajoituksia, uusimpana tutkinnan kohteeksi joutunut sellukartelli. Miksi kielletty yhteisty\u00f6 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2120,"featured_media":7874,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[869,87,1365,99],"class_list":{"0":"post-7873","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-kartelli","9":"tag-taloushistoria","10":"tag-teollistuminen","11":"tag-yrityshistoria","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7873","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2120"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7873"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7873\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7879,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7873\/revisions\/7879"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7874"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7873"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7873"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7873"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}