{"id":7887,"date":"2022-01-27T11:57:01","date_gmt":"2022-01-27T09:57:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=7887"},"modified":"2022-01-27T11:57:03","modified_gmt":"2022-01-27T09:57:03","slug":"ensimmaisia-kunnallisvaaleja-sisallissodan-jalkeisissa-poikkeusoloissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/ensimmaisia-kunnallisvaaleja-sisallissodan-jalkeisissa-poikkeusoloissa\/","title":{"rendered":"Ensimm\u00e4isi\u00e4 kunnallisvaaleja sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeisiss\u00e4 poikkeusoloissa"},"content":{"rendered":"\n

Vuonna 1865 annettiin asetus kunnallishallinnosta maalla. Se s\u00e4\u00e4ti kunkin maalaiskunnan ylimm\u00e4ksi p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4ksi kuntakokouksen, johon kaikilla t\u00e4ysi-ik\u00e4isill\u00e4 ja t\u00e4ysivaltaisilla kunnan asukkailla oli oikeus osallistua. \u00c4\u00e4nioikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi itse kunkin vero\u00e4yrien mukaan siten, ett\u00e4 enemm\u00e4n veroa maksavilla oli enemm\u00e4n \u00e4\u00e4ni\u00e4 kuin muilla. Vuonna 1917 vahvistetut uudet kunnallislait lakkauttivat t\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4n ja s\u00e4\u00e4tiv\u00e4t maalaiskunnan ylimm\u00e4ksi p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4ksi vaaleilla valittavan kunnanvaltuuston, jossa \u00e4\u00e4nioikeus oli kaikilla 21 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neill\u00e4 kuntalaisilla lukuun ottamatta niit\u00e4, jotka jonkin vakavan rikoksen johdosta oli tuomittu menett\u00e4m\u00e4\u00e4n kansalaisluottamuksensa. \u00c4\u00e4nioikeus oli paitsi yleinen my\u00f6s yht\u00e4l\u00e4inen kuten eduskuntavaaleissakin, joten kullakin \u00e4\u00e4nioikeutetulla oli vain yksi \u00e4\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset uuden j\u00e4rjestelm\u00e4n mukaiset kunnallisvaalit oli tarkoitus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 joulukuussa 1918, mutta sis\u00e4llissodan vuoksi ne jouduttiin joissakin kunnissa siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n vuoden 1919 puolelle. Er\u00e4s n\u00e4ist\u00e4 oli Turun ja Porin l\u00e4\u00e4nin pohjoisosassa sijainnut H\u00e4meenkyr\u00f6. \u00a0Se oli sis\u00e4llissodan aikana ollut paikallisten punakaartien t\u00e4ydellisess\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallassa. Kunnan asukkaista punakaartilaisia oli eri arvioiden mukaan ollut noin 900-1 400, ja valkoisten vallattua kunnan oli satoja heist\u00e4 teloitettu tai n\u00e4\u00e4ntynyt n\u00e4lk\u00e4\u00e4n vankileireill\u00e4. Ty\u00f6v\u00e4entalot ja punaisten omaisuus oli valtion taholta julistettu takavarikkoon ja hukkaamiskieltoon. Sosialidemokraattisen puolueen paikallisosastoilla, joiden j\u00e4senist\u00f6n joukosta punakaartilaiset olivat nousseet, ei n\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa ollut toimintaedellytyksi\u00e4. Muukin puoluekentt\u00e4 oli hajalla: vanhasuomalaisen puolueen tilalle perustettiin joulukuussa 1918 Kansallinen Kokoomuspuolue ja nuorsuomalaisen puolueen tilalle Kansallinen Edistyspuolue. Maalaisliitto taas alkoi toimia Turun ja Porin l\u00e4\u00e4nin pohjoisessa vaalipiiriss\u00e4 vasta 1919.<\/p>\n\n\n\n

Kunnallislautakunta valitsi keskusvaalilautakunnan, ja ainoan ehdokaslistan j\u00e4ttiv\u00e4t sille kauppias T. V. Mattila ja nahkuri Jalmari Helo, jotka kokosivat listalleen 27 miest\u00e4 eli yht\u00e4 monta henkil\u00f6\u00e4 kuin valtuustoon oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 valita. N\u00e4ist\u00e4 valtuutetuista oli 16 talonis\u00e4nti\u00e4, kolme torpparia tai pienviljelij\u00e4\u00e4, yksi viilari, kaksi kauppiasta, kansakoulunopettaja, nahkuri, sairaanhoitaja, opetusalalla toiminut agronomi ja Kyr\u00f6skosken tehdasyhti\u00f6n is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4. Listalle oli koottu miehi\u00e4 melko tasapuolisesti pit\u00e4j\u00e4n eri puolilta, talonis\u00e4nn\u00e4t olivat selv\u00e4n\u00e4 enemmist\u00f6n\u00e4, naisia ei ollut otettu mukaan lainkaan (ainoa sairaanhoitajakin oli miespuolinen), ja erilaisille v\u00e4hemmist\u00f6ryhmillekin, kuten torppareille, ty\u00f6miehille ja opettajille, oli annettu edustus. Listan kokoajat olivat itsekin mukana listalla ja edustivat kirkonkyl\u00e4n liikemiehi\u00e4, ja liikemaailmaa edusti tietenkin my\u00f6s Kyr\u00f6skosken tehdasyhti\u00f6n is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4 eli toimitusjohtaja. Enemmist\u00f6 valtuutetuista oli siis talonis\u00e4nti\u00e4 ja yritt\u00e4ji\u00e4, joilla vanhan j\u00e4rjestelm\u00e4n aikana oli ollut korkeitten \u00e4\u00e4nim\u00e4\u00e4riens\u00e4 vuoksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta kuntakokouksissa ja jotka sis\u00e4llissodassa olivat edustaneet valkoista osapuolta.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s Ikaalisissa, H\u00e4meenkyr\u00f6n pohjoisessa rajanaapurikunnassa, oli taisteltu sis\u00e4llissodan aikana, mutta siell\u00e4 oli paikallisia punakaartilaisia vain noin 400. Taisteluja k\u00e4ytiin eri puolilla kuntaa, ja niihin osallistui ikaalislaisten ohella runsaasti eri paikkakunnilta saapuneita joukkoja, sek\u00e4 punaisia ett\u00e4 valkoisia. Satakunta miest\u00e4 piileskeli lis\u00e4ksi metsiss\u00e4, koska he eiv\u00e4t halunneet osallistua sotaan kummallakaan puolella. Valkoisten vakiinnutettua valtansa Ikaalisissakin teloitettiin punakaartilaisia tai sellaisiksi ep\u00e4iltyj\u00e4, heit\u00e4 n\u00e4\u00e4ntyi n\u00e4lk\u00e4\u00e4n vankileireill\u00e4, ja henkiin j\u00e4\u00e4neit\u00e4 tuomittiin valtiopetoksesta. N\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa Ikaalistenkaan sosiaalidemokraatit eiv\u00e4t pystyneet toimimaan. Kokoomuspuolueen ja edistyspuolueen paikallisosastot perustettiin Ikaalisiin vasta tammikuussa 1919.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ikaalisten naisyhdistyksen j\u00e4seni\u00e4, vuosiluku tuntematon: takariviss\u00e4 vasemmalta Elli Kauppila, Toini Hallia, Irja Laine, Sylvi Hallia, Anna Forsell, tuntematon, r\u00e4\u00e4t\u00e4li M\u00e4kel\u00e4 tyt\u00e4r ja Maija Sparfv\u00e9n, keskiriviss\u00e4 vasemmalta: kirjakauppias Okon kirjakaupasta Iikka Hiillos, Selma Selin ja Lempi Lehtonen, eturiviss\u00e4 suutari Matti Koskisen sisar ja Lahja M\u00e4kel\u00e4. Kuva: Seutulehti UutisOivan arkisto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kunnallisvaalit p\u00e4\u00e4stiin Ikaalisissa kuitenkin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n 4.12.1918. \u00c4\u00e4nioikeutettuja ja vaalikelpoisia olivat paitsi kunnan my\u00f6s sen kirkonkyl\u00e4\u00e4n 1858 perustetun, mutta ep\u00e4itsen\u00e4isen kauppalan asukkaat, jotka muodostivat tiiviin yhteis\u00f6n ja olivat ainakin enimm\u00e4kseen olleet sis\u00e4llissodassa valkoisten puolella. Kauppalassa oli jo 1906 perustettu Suomen Naisyhdistyksen haaraosastona toiminut Ikaalisten Naisyhdistys, jonka toiminta keskittyi varsinkin k\u00f6yhempiin kansankerroksiin kuuluvien naisten sivist\u00e4miseen ja valistamiseen ja heid\u00e4n ammatillisten valmiuksiensa parantamiseen. Yhdistyksen ompeluseura valmisti vaatteita pit\u00e4j\u00e4n varattomille lapsille, ja yhdistys j\u00e4rjesti tyt\u00f6ille keittokursseja, liinavaate- ja pukuompelukursseja sek\u00e4 kutomakursseja ja kaikille kansalaisille tarkoitettuja kulttuurijuhlia.<\/p>\n\n\n\n

Ikaalisten Naisyhdistys aikoi ehdottaa valtuustoon neiti Lempi Lehtosta, kauppiaanrouva Alli J\u00e4rvist\u00e4, rouva Aino Hankalaa ja talonem\u00e4nt\u00e4 Hiekkaa, jotka kaikki asuivat joko kauppalassa tai sen l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4. Ehdokaslistojen laatijoiden kokousta ei kuitenkaan liene pidetty, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan menness\u00e4 keskusvaalilautakunnalle j\u00e4tettiin vain Ikaalisten Maataloustuottajien Paikallisyhdistyksen kokouksessa laadittu ehdokaslista. Siin\u00e4 oli viisi nais- ja 25 miesehdokasta eli yht\u00e4 monta kuin valtuutettujakin, joita Ikaalisissa valittiin 30. Ehdokkaat oli koottu eri puolilta kuntaa ja eri yhteiskuntaluokista. Naisia edustivat Ikaalisten Yhteiskoulun opettaja Helvi Ronimus kauppalasta, em\u00e4nt\u00e4 Fanni Siurunen Haapimaasta, kansakoulunopettaja Hilda Niinikoski Kilvakkalasta, em\u00e4nt\u00e4 K. K\u00f6ntti Luhalahdesta ja em\u00e4nt\u00e4 R. L\u00e4ykki L\u00e4ykk\u00e4l\u00e4st\u00e4, siis aivan eri henkil\u00f6t kuin ne, joita Naisyhdistys olisi ehdottanut; vain Lempi Lehtonen kelpuutettiin varaehdokkaiden joukkoon yhdess\u00e4 kahdeksan miehen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Ikaalisissa Maataloustuottajien Paikallisyhdistykseen kuului talollisten lis\u00e4ksi jonkin verran torppareita ja maatalousty\u00f6v\u00e4ke\u00e4kin. Talollisten ja torppareiden v\u00e4lit eiv\u00e4t Ikaalisissa olleet yht\u00e4 kire\u00e4t kuin H\u00e4meenkyr\u00f6ss\u00e4, mik\u00e4 n\u00e4kyy ep\u00e4suorasti siin\u00e4kin, ett\u00e4 sis\u00e4llissodan taisteluissa kaatui valkoisten puolella kolme ikaalislaista torpparia. Yhdistyksen ehdokaslista oli laadittu tavoitteena saada edustajia joka puolelta kuntaa, mutta mielenkiintoista on, ett\u00e4 siihen oli kelpuutettu my\u00f6s viisi naista. Kolme heist\u00e4 oli talonem\u00e4nti\u00e4, joten on ilmeist\u00e4, ett\u00e4 johtavat is\u00e4nt\u00e4miehet pitiv\u00e4t ainakin n\u00e4it\u00e4 em\u00e4nti\u00e4 kykenevin\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n valtuustossa kunnallispolitiikkaan kuuluvia asioita. Loput kaksi olivat opettajia, joilla tuli olemaan t\u00e4rke\u00e4 rooli yhteiskunnan eheytt\u00e4misess\u00e4 sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen. Kauppalan asukkaita nimitettiin maalaiskunnan puolella \u201dkauppalan herrasv\u00e4eksi\u201d, johon suhtauduttiin hieman vieroksuvasti, ja arvattavasti t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Naisyhdistyksen j\u00e4seni\u00e4 ei haluttu maataloustuottajien listalle.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isten sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeisten kunnallisvaalien ehdokasasetteluissa n\u00e4kyi toisaalta valkoisten ylivallan vaikutus, toisaalta turvautuminen moniin kuntakokousten aikaisiin \u00a0luottamusmiehiin, kun uudesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ei ollut muita kokemuksia kuin eduskuntavaaleissa 1907-1917 hankitut. Tilanne muistuttaa siin\u00e4 mieless\u00e4 aluevaaleja, jotka ovat aivan uusi asia ja joissa ehdokkaina oli paljon kunnallisia luottamushenkil\u00f6it\u00e4 ja jopa kansanedustajiakin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Terhi Nallinmaa-Luoto<\/p>\n\n\n\n


Kirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Matti L\u00e4hteenm\u00e4ki: Yhteenvetoja ja muistelmia H\u00e4meenkyr\u00f6n kunnallisel\u00e4m\u00e4st\u00e4 vv. 1866-1965. Viiala 1965.<\/p>\n\n\n\n

Terhi Nallinmaa-Luoto: Ikaalisten entisen em\u00e4pit\u00e4j\u00e4n historia IV. Ikaalinen 1853-2000  \u2013 N\u00e4lk\u00e4maasta kylpyl\u00e4kaupungiksi. Ikaalisten kaupunki, 2007.<\/p>\n\n\n\n

Terhi Nallinmaa-Luoto \u2013 Marja Agge: H\u00e4meenkyr\u00f6n historia III vuodesta 1866 vuoteen 2000. H\u00e4meenkyr\u00f6n kunta ja H\u00e4meenkyr\u00f6n seurakunta, 2003.<\/p>\n\n\n\n

Hannu Soikkanen: Kunnallinen itsehallinto kansanvallan perusta. Maalaiskuntien itsehallinnon historia. Helsinki 1966.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuonna 1865 annettiin asetus kunnallishallinnosta maalla. Se s\u00e4\u00e4ti kunkin maalaiskunnan ylimm\u00e4ksi p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4ksi kuntakokouksen, johon kaikilla t\u00e4ysi-ik\u00e4isill\u00e4 ja t\u00e4ysivaltaisilla kunnan asukkailla oli oikeus osallistua. \u00c4\u00e4nioikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi itse kunkin vero\u00e4yrien mukaan siten, ett\u00e4 enemm\u00e4n veroa maksavilla oli enemm\u00e4n \u00e4\u00e4ni\u00e4 kuin muilla. Vuonna 1917 vahvistetut uudet kunnallislait lakkauttivat t\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4n ja s\u00e4\u00e4tiv\u00e4t maalaiskunnan ylimm\u00e4ksi p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4ksi vaaleilla valittavan kunnanvaltuuston, […]<\/p>\n","protected":false},"author":5696,"featured_media":7890,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[174,589,57],"class_list":{"0":"post-7887","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-kuntavaalit","10":"tag-sisallissota","11":"tag-vaalit","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7887","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5696"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7887"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7887\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7891,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7887\/revisions\/7891"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7890"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7887"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7887"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7887"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}