{"id":7914,"date":"2022-02-10T10:36:59","date_gmt":"2022-02-10T08:36:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=7914"},"modified":"2022-02-10T10:37:00","modified_gmt":"2022-02-10T08:37:00","slug":"koyhat-orvot-ja-rikolliset-lapset-turun-koyhaintalossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/koyhat-orvot-ja-rikolliset-lapset-turun-koyhaintalossa\/","title":{"rendered":"K\u00f6yh\u00e4t, orvot ja rikolliset \u2013 lapset Turun k\u00f6yh\u00e4intalossa"},"content":{"rendered":"\n

Turkulainen Edvard Rosenberg oli 12-vuotias, kun h\u00e4net tuomittiin ensi kertaa pakkoty\u00f6h\u00f6n kerjuusta ja huonosta k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 maaliskuussa 1841. Tasan puoli vuotta my\u00f6hemmin h\u00e4nt\u00e4 kuritettiin varkaudesta. Vuonna 1843 Edvardin rikosluettelo kasvoi entisest\u00e4\u00e4n. Ensin h\u00e4nt\u00e4 kuritettiin ankarasti n\u00e4pistyksest\u00e4, sitten vakavammasta varkaudesta ja lopulta h\u00e4net oli tuomittu pakkoty\u00f6h\u00f6n. Miksi h\u00e4net tuomittiin jo n\u00e4in nuorena useista rikoksista?<\/p>\n\n\n\n

Edvardin \u00e4iti oli turkulainen tarkastusnainen Gustava Rosenberg. Tarkastusnaiset oli velvoitettu k\u00e4ym\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisiss\u00e4 sukupuolitautitarkastuksissa, sill\u00e4 heid\u00e4n ep\u00e4iltiin levitt\u00e4v\u00e4n sukupuolitauteja, ja he ansaitsivat ainakin osan elannostaan tekem\u00e4ll\u00e4 seksity\u00f6t\u00e4. Gustava Rosenberg oli k\u00e4ynyt sukupuolitautitarkastuksissa vuosina 1838\u20121839, ja h\u00e4net oli todettu joka kerta terveeksi. Edvard oli h\u00e4nen vuonna 1828 syntynyt esikoisensa, ja lis\u00e4ksi h\u00e4nell\u00e4 oli vuonna 1832 syntynyt poika Gustaf Emanuel. Pojat olivat syntyper\u00e4lt\u00e4\u00e4n aviottomia, eiv\u00e4tk\u00e4 heid\u00e4n is\u00e4ns\u00e4 ole tiedossa.<\/p>\n\n\n\n

\"Rippikirjan
Turun ruotsalaisen seurakunnan vuosien 1831\u20121844 (I Aa2:17) rippikirjassa Edvardin rikosluettelo oli jo pitk\u00e4. \u00c4iti Gustava ja pojat asuivat t\u00e4ll\u00f6in Uudenkaupungin korttelissa tontilla numero kahdeksan. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Gustava Rosenbergin lasten varhaisista vuosista ei ole j\u00e4\u00e4nyt rippikirjoihin sen kummallisempia merkint\u00f6j\u00e4, mutta vuonna 1841 perheelle on t\u00e4ytynyt tapahtua jotakin dramaattista, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in Edvard tuomittiin ensi kertaa kerj\u00e4\u00e4misest\u00e4. Ehk\u00e4 \u00e4iti Gustava oli sairaalloinen ja ty\u00f6kyvyt\u00f6n, ja h\u00e4n menehtyikin vuoden lopussa 34-vuotiaana. Hautajaiset kustannettiin k\u00f6yh\u00e4inkassan varoista, mik\u00e4 kertoo perheen varattomuudesta. 13-vuotias Edvard ja 9-vuotias Gustaf j\u00e4iv\u00e4t \u00e4itins\u00e4 kuoltua orvoiksi ja turvattomiksi. Heill\u00e4 ei ollut is\u00e4\u00e4, \u00e4idin vanhemmat olivat kuolleet eiv\u00e4tk\u00e4 kummitkaan pystyneet huolehtimaan kummilapsistaan \u2012 Edvardin kummit asuivat Ruskossa, ja Gustaf oli saanut syntyess\u00e4\u00e4n kastetodistajakseen ainoastaan synnytyksess\u00e4 avustaneen k\u00e4til\u00f6oppilaan, jolla oli viran puolesta lukuisia muitakin kummilapsia ymp\u00e4ri Turkua.<\/p>\n\n\n\n

Edvardin kohtalo on karu, mutta sen yksityiskohtiin syventyminen tarjoaa jotain paljon merkitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin pelk\u00e4n tragedian. Edvardin el\u00e4m\u00e4 kertoo nimitt\u00e4in tutkijalle niist\u00e4 mekanismeista, jotka vaikuttivat k\u00f6yhyyden kokemuksiin ja sen periytymiseen. K\u00f6yh\u00e4inavun j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 on tutkittu paikkakunnittain, ja sen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t tunnetaan melko hyvin. Tied\u00e4mme kuitenkin viel\u00e4 varsin v\u00e4h\u00e4n niist\u00e4 ihmisist\u00e4, jotka k\u00f6yh\u00e4inapua saivat. Millaisia olivat heid\u00e4n taustansa? Miksi he joutuivat turvautumaan jossain vaiheessa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 k\u00f6yh\u00e4inapuun? Oliko k\u00f6yhyydest\u00e4 mahdollista ponnistaa pois? Edvardin lis\u00e4ksi lukuisat muut tarkastusnaisten lapset p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t jossain vaiheessa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 k\u00f6yh\u00e4intaloon, jona toimi vuosina 1833\u20121846 nykyisell\u00e4 Sirkkalan kasarmialueella sijaitseva keltainen ja komea kivitalo, jossa sijaitsivat vuoteen 2020 asti Turun yliopiston historia-aineet. Useat lapsista olivat Edvardin ja Gustafin tapaan orpoja ja osa vietti k\u00f6yh\u00e4intalossa koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Onkin kiinnostavaa tutkia, miksi osa k\u00f6yh\u00e4intalossa syntyneist\u00e4 lapsista p\u00e4\u00e4si pois k\u00f6yhyyden kierteest\u00e4 ja osa ei.<\/p>\n\n\n\n

\"Kuvan
Vuonna 1934 Turun Sanomien ottamassa kuvassa n\u00e4kyy Kurjenkaivonkentt\u00e4 ja aikanaan k\u00f6yh\u00e4intalona toiminut keltainen kivitalo. Reprokuva: Eija Karnisto, Turun museokeskus. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

N\u00e4ihin kysymyksiin vastaa v\u00e4it\u00f6stutkimukseni, joka on osa hanketta \u201dLasten ja nuorten kokemukset k\u00f6yhyydest\u00e4 kriisien j\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n.\u201d Tutkimukseni jatkaa Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen tutkimusta turkulaisista seksity\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4, sill\u00e4 tutkin n\u00e4iden naisten aviottomia lapsia. Millaisista taustoista lapset tulivat? Millaisia olivat heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4npolkunsa? Ent\u00e4 miksi k\u00f6yhyys periytyi tai oli periytym\u00e4tt\u00e4 ylisukupolvisesti? Vuoden ajan k\u00e4ynniss\u00e4 ollut tutkimukseni on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 osoittanut, ett\u00e4 lapsilla oli varsin vaihtelevia el\u00e4m\u00e4npolkuja. Osan kohtalot olivat karuja, kuten Edvardilla, mutta osa saattoi jopa kouluttautua ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tiens\u00e4 pois k\u00f6yhyydest\u00e4. Apuna tutkimuksessani k\u00e4yt\u00e4n kokemuksen k\u00e4sitett\u00e4. Mikrohistoriallinen johtolankamenetelm\u00e4 yhdistettyn\u00e4 kokemuksen k\u00e4sitteeseen johdattaa k\u00f6yhyyden juurisyiden \u00e4\u00e4relle ja toisaalta valaisee lasten el\u00e4mi\u00e4 enemm\u00e4n kuin pelk\u00e4t k\u00f6yh\u00e4inhoidosta kertovat numerot.<\/p>\n\n\n\n

Miten Edvard ja Gustaf p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin? Isoveli Edvardin rikokset olivat niin raskaita, ett\u00e4 k\u00f6yh\u00e4intalon j\u00e4lkeen h\u00e4net l\u00e4hetettiin monen muun tapaan pakkoty\u00f6h\u00f6n Viaporin linnoitukseen. Edvardin j\u00e4ljet p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t toistaiseksi vuoteen 1851, jolloin h\u00e4nen on merkitty saaneen virkatodistuksen vuonna 1851 Kronborgin linnaan \u2012 samaan paikkaan, joka tunnetaan Shakespearin Hamletin tapahtumapaikkana. Kronborgin linna sijaitsee Tanskassa Juutinrauman kapeimmassa kohdassa, ja sinne l\u00e4hetettiin rikollisia pakkoty\u00f6h\u00f6n viel\u00e4 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Pikkuveli Gustaf ilmeisesti s\u00e4\u00e4styi k\u00f6yh\u00e4intaloon joutumiselta viel\u00e4 tuntemattomista syist\u00e4 ja muutti Maariaan rengiksi vuonna 1849. H\u00e4n onnistui oppimisvaikeuksien ja muutamien sakkotuomioiden j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n ripille ja h\u00e4n meni vuonna 1866 naimisiin Johanna Gustava Svahlbergin kanssa, jolla oli jo entuudestaan avioton poika. Heille ei syntynyt yhteisi\u00e4 lapsia, mutta perhe kasvoi Svahlbergin pojan lis\u00e4ksi ottotyt\u00e4r Maja Alexandralla, joka sai sukunimekseen Rosenberg. Saattaa olla, ett\u00e4 kovia kokenut Gustaf halusi tarjota turvattomassa asemassa olevalle lapselle paremman el\u00e4m\u00e4n kuin h\u00e4n oli itse saanut. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Noora Viljamaa<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n

Turun ruotsalaisen seurakunnan rippikirjat<\/p>\n\n\n\n

Turun yhteisen seurakunnan rippikirjat<\/p>\n\n\n\n

Nikula, Oscar: Turun kaupungin historia 1809\u20121856. <\/em>Turun kaupunki, Turku 1972.<\/p>\n\n\n\n

Vainio-Korhonen, Kirsi: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksity\u00f6 1800-luvun alun Suomessa. <\/em>SKS, Helsinki 2018.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turkulainen Edvard Rosenberg oli 12-vuotias, kun h\u00e4net tuomittiin ensi kertaa pakkoty\u00f6h\u00f6n kerjuusta ja huonosta k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 maaliskuussa 1841. Tasan puoli vuotta my\u00f6hemmin h\u00e4nt\u00e4 kuritettiin varkaudesta. Vuonna 1843 Edvardin rikosluettelo kasvoi entisest\u00e4\u00e4n. Ensin h\u00e4nt\u00e4 kuritettiin ankarasti n\u00e4pistyksest\u00e4, sitten vakavammasta varkaudesta ja lopulta h\u00e4net oli tuomittu pakkoty\u00f6h\u00f6n. Miksi h\u00e4net tuomittiin jo n\u00e4in nuorena useista rikoksista? Edvardin \u00e4iti oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":3553,"featured_media":7916,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[458,1617,1449,1623,189],"class_list":{"0":"post-7914","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1800-luku","10":"tag-kokemus","11":"tag-koyhyys","12":"tag-lasten-historia","13":"tag-turku","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7914","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3553"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7914"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7914\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7920,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7914\/revisions\/7920"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7916"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7914"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7914"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7914"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}