{"id":7924,"date":"2022-02-23T10:52:23","date_gmt":"2022-02-23T08:52:23","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=7924"},"modified":"2022-02-23T16:39:11","modified_gmt":"2022-02-23T14:39:11","slug":"kasityosta-leivan-lisaa-suomen-historiaa-kankureista-vaarentajiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kasityosta-leivan-lisaa-suomen-historiaa-kankureista-vaarentajiin\/","title":{"rendered":"K\u00e4sity\u00f6st\u00e4 leiv\u00e4n lis\u00e4\u00e4 – Suomen historiaa kankureista v\u00e4\u00e4rent\u00e4jiin"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Kirjoitus on osa Suomen historian oppiaineen 100-vuotisjuhlavuoden kirjoitussarjaa<\/em><\/strong> <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Suomen historian professori emeritus Pentti Virrankoski kertoo v\u00e4it\u00f6skirjansa Myynti\u00e4 varten harjoitettu kotiteollisuus Suomessa autonomia ajan alkupuolella <\/em>(1963) esipuheessa, miten suomalaisen kotiteollisuuden historia oli kiehtonut h\u00e4nt\u00e4 jo pitk\u00e4\u00e4n. Sen tutkimiseen h\u00e4n oli saanut ensikosketuksen jo osallistuessaan Etel\u00e4-Pohjalaisen Osakunnan Ilmajoelle vuonna 1951 tekem\u00e4\u00e4n kotiseuduntutkimusretkeen. Virrankoski ker\u00e4si tietoja alueen torpparien harjoittamasta ajokalujen valmistuksesta.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirjan aihe poikkesi jyrk\u00e4sti Pentti Virrankosken oman ajan Suomen historian poliittis-hallinnolliseen ja sotahistoriaan nojanneesta tutkimusperinteest\u00e4. H\u00e4nen kertomansa mukaan etenkin villalankaa kehr\u00e4nneet, pellavakangasta kutoneet, pitsej\u00e4 nypl\u00e4nneet ja mattoja ja ryijyj\u00e4 v\u00e4rk\u00e4nneet naiset olivat oudoksuttaneet Virrankosken ty\u00f6t\u00e4 ohjannutta professori Eino Jutikkalaa. Kuuluivatko mokomien maaseudun pienel\u00e4j\u00e4naisten arkiset ponnistelut edes Suomen historiaan?<\/p>\n\n\n\n\n\n

\"\"
Helsingin Annankadulla sijaitsevassa asunnossa nuori nainen kehr\u00e4\u00e4 lieden \u00e4\u00e4ress\u00e4 ja vanha nainen karstaa h\u00e4nelle villoja takanaan kaappi ja astiahyllykk\u00f6 sek\u00e4 kattovartaassa leipi\u00e4. Rudolf \u00c5kerblom: Sis\u00e4kuva k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isperheen keitti\u00f6st\u00e4 (1872), Helsingin kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Pentti Virrankoski oli jo varhain kiinnostunut tasapuolisesti miesten ja naisten tekem\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4, vaikka h\u00e4nen tutkimuksiaan ei lasketakaan nais- tai sukupuolihistorian pioneeritutkimuksiin. Joka tapauksessa monet h\u00e4nen turkulaisista oppilaistaan, Raimo Ranta, Ulla Heino, Veikko Laakso ja allekirjoittanut, innostuivat tutkimaan k\u00e4sin tehty\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja etenkin Ruotsin ajan k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4. Itse\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 tutkimuspolku johdatti kultasepp\u00e4mestarien kautta kohti nais- ja my\u00f6hemmin sukupuolihistoriallisia avauksia. Aluksi tutkin k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismestarien leskien ammatinharjoitusta, sen j\u00e4lkeen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kaupunkilaisnaisten tekem\u00e4\u00e4 varhaista ansioty\u00f6t\u00e4, k\u00e4til\u00f6ty\u00f6t\u00e4 ja lopuksi seksity\u00f6t\u00e4 1800-luvun alkupuolen Turussa el\u00e4neiden naisten ansaintakeinona.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Historicumin Aikalassa juhlittiin 2014 Suomen historian emerituslehtorin 70-vuotisp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kuvassa vasemmalta emeritusprofessori Pentti Virrankoski, Veikko Laakso, emeritusprofessori Ulla Heino ja emeritusprofessori Jussi. T. Lappalainen. L\u00e4hinn\u00e4 oikealla Suomen historian yliopistonlehtori Mika Kallioinen. Kuva: Jarkko Keskinen.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Pentti Virrankoski aloitti Turun yliopistossa Suomen historian vt. apulaisprofessorina vastavalmistuneena tohtorina vuonna 1963. Vuodesta 1965 h\u00e4net nimitettiin viran haltijaksi. Vuodesta 1976 Virrankoskea ty\u00f6llisti Suomen historian professorin teht\u00e4v\u00e4, josta h\u00e4n j\u00e4i el\u00e4kkeelle 1992. N\u00e4in\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 historian kentt\u00e4 alkoi kypsy\u00e4 vastaanottamaan Virrankosken jo v\u00e4it\u00f6skirjassaan tutkimat naiset ja yhteiskunnan v\u00e4h\u00e4osaiset osaksi Suomen historian kaanonia.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Turun yliopiston Suomen historian v\u00e4it\u00f6skirjoissa ja tutkimushankkeissa tutkitaan suomalaista yhteiskuntahistoriaa sen koko laajuudessa s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isist\u00e4, oppineista ja perheyritt\u00e4jist\u00e4 aina irtolaisiin ja muuhun k\u00f6yh\u00e4\u00e4n v\u00e4keen asti. Oppiaineen uusin, Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finlandin rahoittama V\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4t -hanke l\u00e4hestyy 1800-luvun suomalaisten kirjoitustaitoa rikoksen n\u00e4k\u00f6kulmasta ja tutkii niit\u00e4 tilanteita, joissa etenkin alempis\u00e4\u00e4tyiset suomalaiset joutuivat turvautumaan v\u00e4\u00e4rennettyihin asiakirjoihin tai k\u00e4yttiv\u00e4t v\u00e4\u00e4rennetty\u00e4 setelirahaa. Hanke avaa v\u00e4\u00e4rennystapausten kautta laajasti 1800-luvun alun suomalaista sosiaalihistoriaa ja etenkin ty\u00f6v\u00e4enluokkaisen ja v\u00e4h\u00e4varaisen v\u00e4est\u00f6nosan arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 lapsia unohtamatta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Helsingin autiohkolla Ullanlinnanm\u00e4ell\u00e4 sijainnut Dahlstr\u00f6min saunan rakennusryhm\u00e4 1800-luvun j\u00e4lkipuolella. Taaempana m\u00e4ell\u00e4 on pieni koppi ja merkinantomasto. Tynnyrintekij\u00e4 Carl Sundmanin kolmilapsinen perhe sek\u00e4 perheen alivuokralainen Carl \u00d6hman asuttivat yht\u00e4 Ullanlinnanm\u00e4ell\u00e4 sijainnutta vuokrahuonetta. Rudolf \u00c5kerblom: Ullanlinnanm\u00e4ki (1880), Helsingin kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

V\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4t-hankkeessa ker\u00e4tyst\u00e4 aineistosta l\u00f6ytyy kahdeksanvuotiaan helsinkil\u00e4isen Axel Sundmanin tarina. Axel oli l\u00e4hetetty kauppa-asialle tammikuussa 1839. Pieness\u00e4 pakkasessa h\u00e4n l\u00e4hestyi kauppias Aleneffin puotia puristaen k\u00e4dess\u00e4\u00e4n kahden riikintaalerin seteli\u00e4. Kauppalistassa oli kahvia, sokeria ja viinaa. Axelin kannoilla kulki h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 alivuokralainen, irtolaismies Carl \u00d6hman, joka ei kuitenkaan astunut sis\u00e4lle puotiin vaan j\u00e4i ik\u00e4\u00e4n kuin vahtiin oven ulkopuolelle. Puodissa pikku-Axelin seteli todettiin v\u00e4\u00e4renn\u00f6kseksi ja itkuinen poika vietiin poliisikamarille. Is\u00e4ns\u00e4 ohjeiden mukaan h\u00e4n kertoi aluksi v\u00e4\u00e4r\u00e4n sukunimen, mutta pian poliisille paljastui syrj\u00e4isen Ullanlinnanm\u00e4en vuokrahuoneessa harjoitettu rahojen v\u00e4\u00e4rent\u00e4minen. Sundmanin perheen kaikki kolme lasta kuvasivat poliisille sek\u00e4 v\u00e4\u00e4renn\u00f6sten tekoa ett\u00e4 tekov\u00e4lineit\u00e4. Kaiken huipuksi kaksi iltak\u00e4velyll\u00e4 ollutta herramiest\u00e4 l\u00f6ysi Ullanlinnanm\u00e4en kallionkoloon k\u00e4tketyt painolaatat, painomustetta, teroitettuja nauloja, leimasimia ja setelipaperia. V\u00e4\u00e4rienkin setelien teko oli taitoja vaativaa k\u00e4sity\u00f6t\u00e4. Pikku-Axelin is\u00e4n tynnyrintekij\u00e4 Carl Sundmanin todettiin lis\u00e4ksi viimeistelleen painoty\u00f6n kirjoittamalla seteleihin v\u00e4\u00e4rennettyj\u00e4 nimikirjoituksia. H\u00e4n kun oli v\u00e4\u00e4rent\u00e4jist\u00e4 ainoa kirjoitustaitoinen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirsi Vainio-Korhonen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian professori<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen historian professori emeritus Pentti Virrankoski kertoo v\u00e4it\u00f6skirjansa Myynti\u00e4 varten harjoitettu kotiteollisuus Suomessa autonomia ajan alkupuolella (1963) esipuheessa, miten suomalaisen kotiteollisuuden historia oli kiehtonut h\u00e4nt\u00e4 jo pitk\u00e4\u00e4n. Sen tutkimiseen h\u00e4n oli saanut ensikosketuksen jo osallistuessaan Etel\u00e4-Pohjalaisen Osakunnan Ilmajoelle vuonna 1951 tekem\u00e4\u00e4n kotiseuduntutkimusretkeen. Virrankoski ker\u00e4si tietoja alueen torpparien harjoittamasta ajokalujen valmistuksesta. V\u00e4it\u00f6skirjan aihe poikkesi jyrk\u00e4sti Pentti […]<\/p>\n","protected":false},"author":3147,"featured_media":7925,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63,388],"tags":[1626,1625,1624,1622],"class_list":{"0":"post-7924","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"category-tutkimusaineistot","10":"tag-kasityolaistutkimus","11":"tag-sh-100","12":"tag-suomen-historian-oppiaine","13":"tag-vaarentaminen","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7924","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3147"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7924"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7924\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7960,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7924\/revisions\/7960"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7925"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7924"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7924"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7924"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}