{"id":7974,"date":"2022-03-09T09:22:28","date_gmt":"2022-03-09T07:22:28","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=7974"},"modified":"2022-04-14T11:02:29","modified_gmt":"2022-04-14T08:02:29","slug":"suomen-historia-tyo-ja-opintoyhteisona","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/suomen-historia-tyo-ja-opintoyhteisona\/","title":{"rendered":"Suomen historia ty\u00f6- ja opintoyhteis\u00f6n\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Niin\u00e4 yli nelj\u00e4n\u00e4 vuosikymmenen\u00e4, joina sain opiskelijana ja opettajana ty\u00f6skennell\u00e4 yliopiston Suomen historian laitoksella, oppiainetason yhteis\u00f6llisyys haki monella tapaa viel\u00e4 muotojaan. Henkil\u00f6st\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja etenkin laitoksen tilat olivat 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 viel\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin rajalliset, ett\u00e4 tiiviin ty\u00f6- ja opintoyhteis\u00f6n synnylt\u00e4 puuttui monia oleellisia edellytyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4k\u00f6ala H\u00e4meenkadulle Yliopistollisen keskussairaalan katolta. C. J. Gardner. Turun Museokeskus.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Historian yliopisto-opetus ja -opiskelu kulkivat suurelta osin perinteisi\u00e4 latuja. Opiskelemaan hyv\u00e4ksyttiin kaikki, jotka historian koulukurssiin pohjautuvissa p\u00e4\u00e4sykokeissa saavuttivat hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n minimituloksen. Aloittajia oli vuosittain parikymment\u00e4. Professorit ja muut opettajat tekiv\u00e4t t\u00f6it\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osin kotona, kirjastoissa ja arkistoissa. Suomen historian \u201dlaitos\u201d oli yht\u00e4 kuin pari pient\u00e4 huonetta H\u00e4meenkatu 1:ss\u00e4, katuvarren liikesiiven toisen kerroksen tiloissa, jotka oli alun perin suunniteltu matkustajakodiksi. Sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti k\u00e4vi alkuvaiheessa takapihan perimm\u00e4isen oven ja jyrkkien huoltoportaiden kautta.<\/p>\n\n\n\n

Virallista opinto-ohjausta ei ollut. Vanhemmilta opiskelijoilta oli selvitett\u00e4v\u00e4, miss\u00e4 se semmoinen laitos oli, jonka ilmoitustaululle kaikki tenttituloksetkin ilmaantuivat. My\u00f6s kirjallisia tenttej\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4neet suulliset kuulustelut pidettiin noissa samoissa laitoksen tiloissa. Tenttitulosten lis\u00e4ksi opiskelijoilla ei juuri ollut asiaa laitokselle ja henkil\u00f6kuntakin piipahti siell\u00e4 enimm\u00e4kseen vain vastaanottoja pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Akateeminen vapaus oli t\u00e4ytt\u00e4 totta. Pakollisia luentosarjoja ja kursseja oli tutkintovaatimuksissa v\u00e4h\u00e4n. Muutoin professorit ja lehtorit t\u00e4yttiv\u00e4t opetusvelvollisuutensa pitk\u00e4lti oman mielenkiintonsa ja tutkimust\u00f6idens\u00e4 mukaisilla aiheilla. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pentti Virrankoski toimi Suomen historian apulaisprofessorina vuodesta 1965 ja professorina vuosina 1978\u20131992. Turun yliopiston arkisto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Aivan uusia tuulia t\u00e4h\u00e4n akateemiseen perinteeseen toivat 1960-luvun puolimaissa Suomen historiaan nimitetyt nuoret dynaamiset opettajat professori P\u00e4ivi\u00f6 Tommila (s. 1931) ja apulaisprofessori Pentti Virrankoski (s. 1929). Professorien ja assistentin lis\u00e4ksi henkil\u00f6kunta karttui 1970-luvun alkuvuosiin menness\u00e4 lehtorilla, kanslistilla ja toisella assistentilla.<\/p>\n\n\n\n

Laitoksen henkil\u00f6kunnan kasvaessa se sai H\u00e4meenkatu 1:st\u00e4 v\u00e4hitellen lis\u00e4\u00e4 huoneita. Enimmill\u00e4\u00e4n niit\u00e4 oli viisi. Laitoksen jokap\u00e4iv\u00e4isen toiminnan n\u00e4k\u00f6kulmasta kanslistilla oli keskeinen rooli. H\u00e4nen my\u00f6t\u00e4\u00e4n paikalla oli s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti henkil\u00f6, jonka puoleen opiskelijat saattoivat k\u00e4\u00e4nty\u00e4.  Tosin my\u00f6s assistentit, joilla oli nyt omat huoneet, alkoivat ty\u00f6skennell\u00e4 enemm\u00e4n laitoksella. Laitosyhteis\u00f6n kiinteytymisen kannalta t\u00e4rke\u00e4 hankinta oli kahvinkeitin. Yhteisill\u00e4 kahvihetkill\u00e4 oli ja on yhteis\u00f6llisyyden kannalta suuri merkitys.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s opiskelijat otettiin mukaan uudella tavalla. Perustettiin ep\u00e4virallinen laitosneuvosto, johon henkil\u00f6kunnan lis\u00e4ksi kuului kaksi ainej\u00e4rjest\u00f6 Kritiikin nime\u00e4m\u00e4\u00e4 opiskelijaedustajaa. Laitoskokouksissa k\u00e4siteltiin ennen kaikkea tutkintovaatimuksiin ja opetustarpeisiin liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti muun muassa kurssimaisuuden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4. Se auttoi opiskelijoita saamaan nopeammin \u201djuonesta kiinni\u201d ja edisti samalla vuosikurssiyhteis\u00f6jen tiivistymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen saralla uudet professorit panivat alulle laajoja tutkimusprojekteja, kuten lehdist\u00f6historian, k\u00e4sity\u00f6l\u00e4istutkimuksen ja urheiluhistorian projektit. P\u00e4ivi\u00f6 Tommilan johdolla perustettiin my\u00f6s Turun Yliopiston kyl\u00e4tutkimusryhm\u00e4, jossa Suomen historian lis\u00e4ksi olivat mukana kansatiede, maantiede, sosiologia ja folkloristiikka. N\u00e4iden hankkeiden piirist\u00e4 j\u00e4rjestyi monille varttuneemmille opiskelijoille ty\u00f6mahdollisuuksia tutkimusapulaisina. Projektit poikivat my\u00f6s gradujen aiheita, joiden toteuttamista helpotti projektin piiriss\u00e4 toimineiden opettajien ja opiskelijoiden muodostama tukiverkko.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Turun Yliopistoon vuonna 1967 perustetun kyl\u00e4tutkimusryhm\u00e4n ty\u00f6 on valmistunut. Yliopistolla 19.2.1980 j\u00e4rjestetyss\u00e4 tilaisuudessa tutkimusryhm\u00e4n puheenjohtaja prof. P\u00e4ivi\u00f6 Tommila (1965\u20131976) luovutti tulokset virallisesti yliopistolle. Rehtori Osmo Ikola vastaanotti julkaisut. Turun yliopiston arkisto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Suomen historian laitos kasvoi ja tiivistyi yhteis\u00f6n\u00e4 1970-luvun alkuvuosina nopeaa tahtia, mutta samalla se paisui yli \u00e4yr\u00e4idens\u00e4. Viranhaltijoita, n\u00e4iden ajoittaisia viransijaisia, projektitutkijoita oli ajan oloon jokseenkin mahdoton sovittaa H\u00e4meenkatu 1:n viiteen pieneen huoneeseen. Muutto uuteen laitosrakennukseen Jusleniaan (Henrikinkatu 2) 1970-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 tuntui kaikkien toiveiden t\u00e4yttymykselt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tilat oli jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti suunniteltu k\u00e4ytt\u00e4jien tarpeisiin. Henkil\u00f6kunnan ty\u00f6huoneiden ja kokoelmatilojen lis\u00e4ksi oli ty\u00f6tiloja projektitutkijoille ja graduvaiheen opiskelijoille. Samassa yhteydess\u00e4 sijaitsivat my\u00f6s oppiaineen oma harjoitushuone sek\u00e4 kaikkien historia-aineiden seminaarikirjastot opiskelijoille tarkoitettuine lukupaikkoineen. Laitoksen keskeisimpi\u00e4 tiloja olivat kuitenkin edelleen kanslia ja erityisesti kahvihuone.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Suomen historian k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 ja tenttitulosten ilmoitustaulu Juslenian kolmannen kerroksen aulassa. Kuva: Veli-Pekka Toropainen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4in 1960-luvulta l\u00e4htien kasvanut henkil\u00f6kunnan ja opiskelijoiden muodostama yhteis\u00f6 Suomen historian laitos\/oppiaine, sai my\u00f6s fyysisesti otolliset puitteet. Oppiaine saavutti n\u00e4in \u201dlaitostumisen\u201d – positiivisessa mieless\u00e4 – kyps\u00e4n vaiheen, ja on sittemmin s\u00e4ilynyt likimain samoilla perustoilla l\u00e4pi erin\u00e4isten tutkinnon- ja hallinnonuudistusten.<\/p>\n\n\n\n

Viime vuosien kehitys on kuitenkin pannut pohtimaan, miten n\u00e4iden yhteis\u00f6jen k\u00e4y jatkossa. Korona sin\u00e4ns\u00e4 on ollut omiaan korostamaan ja huomaamaan yhteis\u00f6llisyyden merkityst\u00e4 ty\u00f6- ja opiskeluel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Mutta samaan aikaan on ilmassa my\u00f6s tekij\u00f6it\u00e4, jotka terveen yhteis\u00f6llisyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta ovat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kysymyksi\u00e4 her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4. Miten oppiaineyhteis\u00f6n, vallankin humanistisen, k\u00e4y et\u00e4ilyn, laskennallisten tulospaineiden, tilojen tehok\u00e4yt\u00f6n ja kvarttaaliajattelun py\u00f6rteiss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Veikko Laakso<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian emerituslehtori. <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Niin\u00e4 yli nelj\u00e4n\u00e4 vuosikymmenen\u00e4, joina sain opiskelijana ja opettajana ty\u00f6skennell\u00e4 yliopiston Suomen historian laitoksella, oppiainetason yhteis\u00f6llisyys haki monella tapaa viel\u00e4 muotojaan. Henkil\u00f6st\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja etenkin laitoksen tilat olivat 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 viel\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin rajalliset, ett\u00e4 tiiviin ty\u00f6- ja opintoyhteis\u00f6n synnylt\u00e4 puuttui monia oleellisia edellytyksi\u00e4. Historian yliopisto-opetus ja -opiskelu kulkivat suurelta osin perinteisi\u00e4 latuja. Opiskelemaan hyv\u00e4ksyttiin kaikki, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3159,"featured_media":7994,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[258,63],"tags":[1625,18,1628],"class_list":{"0":"post-7974","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ilmiot","8":"category-nakokulmia","9":"tag-sh-100","10":"tag-suomen-historia","11":"tag-turun-yliopisto","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7974","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3159"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7974"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7974\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8053,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7974\/revisions\/8053"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7994"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7974"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7974"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7974"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}