{"id":8054,"date":"2022-04-19T10:27:33","date_gmt":"2022-04-19T07:27:33","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8054"},"modified":"2022-04-19T10:27:35","modified_gmt":"2022-04-19T07:27:35","slug":"turun-tilapainen-lastenkoti-ja-naisten-yhteiskunnallinen-tyo-1860-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/turun-tilapainen-lastenkoti-ja-naisten-yhteiskunnallinen-tyo-1860-luvulla\/","title":{"rendered":"Turun tilap\u00e4inen lastenkoti ja naisten yhteiskunnallinen ty\u00f6 1860-luvulla"},"content":{"rendered":"\n

Naisten tekem\u00e4 ty\u00f6 h\u00e4d\u00e4nalaisten ja k\u00e4rsivien ihmisten auttamiseksi on ollut leimallista eurooppalaisissa kriiseiss\u00e4 viimeisten parinsadan vuoden aikana. Naiset ovat organisoineet apua j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niin ruokahuoltoa, terveydenhoitoa, vaatetusta kuin rahoitustakin sek\u00e4 pyrkineet my\u00f6s avustamaan h\u00e4d\u00e4nalaisia ihmisi\u00e4 pureutumalla k\u00f6yhyyden ja h\u00e4d\u00e4n juurisyihin esimerkiksi koulutuksen avulla. T\u00e4llainen avustusty\u00f6 oli merkitt\u00e4v\u00e4 osa 1800- ja 1900-luvulla vaikuttaneiden naisten yhdistysten toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

Naisilla oli merkitt\u00e4v\u00e4 rooli my\u00f6s 1860-luvun n\u00e4lk\u00e4vuosien aiheuttamassa avustusty\u00f6ss\u00e4 ja sen organisoinnissa. Katovuodet 1867 ja 1868 aiheuttivat kymmenien tuhansien suomalaisten kuoleman ja ajoivat suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n ihmisi\u00e4 k\u00f6yhyyteen ja kerjuulle, joten autettavia riitti suuriruhtinaskunnassa. Rouvasv\u00e4enyhdistykset olivat t\u00e4rkeit\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4 avun kanavoinnissa, mutta kriisi sai aikaan my\u00f6s muita v\u00e4yli\u00e4 auttaa.<\/p>\n\n\n\n

\"Iso
H\u00e4t\u00e4apuruoan jakelua Tampereella 1868 (Kuva: Museovirasto, historian kuvakokoelma).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa Turussa tilanne oli verrattain hyv\u00e4, mutta my\u00f6s siell\u00e4 autettavia riitti. Er\u00e4s t\u00e4llainen avustustoiminnan muoto oli tilap\u00e4isen lastenkodin, provisionela barnhemmet i \u00c5bo, perustaminen helmikuussa 1868. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli auttaa n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n seurauksena ongelmiin joutuneita lapsia ja heid\u00e4n vanhempiaan tarjoamalla lapsille v\u00e4liaikaisesti majoitusta, ruokaa, hoivaa ja vaatteita.<\/p>\n\n\n\n

Tilap\u00e4isen lastenkohdin loi joukko turkulaisia yl\u00e4luokkaan kuuluneita naisia. Sen johtokuntaan kuuluivat muiden muassa Emilie Julin, Fredrika Idestam ja Rosina Holm. Heid\u00e4n puolisonsa olivat varakkaita liikemiehi\u00e4 ja poliittisia vaikuttajia, mik\u00e4 avasi naisille mahdollisuuksia omaan yhteiskunnalliseen vaikuttamisty\u00f6h\u00f6n. Sosiaalinen ja taloudellinen asema takasi sek\u00e4 n\u00e4kyvyytt\u00e4, vaikutusvaltaa ja taloudellisia edellytyksi\u00e4 lastenkodin hyv\u00e4ksi teht\u00e4v\u00e4lle ty\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n

Tilat lastenkoti sai Aninkaistenm\u00e4elt\u00e4 kuudennen kaupunginosan korttelista 11, miss\u00e4 lastenkodin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n oli vuokrattu kivitalosta nelj\u00e4 huonetta ja keitti\u00f6 ja puutalosta yksi sali. Ahtaus oli pahimmillaan varsin suurta, kun huoneisiin majoittautui kymmeni\u00e4 pieni\u00e4 lapsia. Aluksi lasten makuuhuoneina oli kaksi huonetta, mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 lis\u00e4ttiin jo kuukausi toiminnan alkamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Lastenkodin toiminnan mahdollistivat yksityisten henkil\u00f6iden lahjoitukset. Suurin lahjoittajaryhm\u00e4 olivat kaupungin yl\u00e4luokkaan kuuluneet naiset, jotka rahoittivat toimintaa niin suorilla rahalahjoituksilla kuin antamalla lastenkodille elintarvikkeita, erityisesti viljaa ja maitoa, ja vaatteita. Suurimmat lahjoitukset kertyiv\u00e4t Turun seurapiirin j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 tanssiaisista, joiden tulot annettiin lastenkodin toiminnan mahdollistamiseksi. T\u00e4llainen julkinen lahjoitusten keruumenettely oli ollut osa porvarillista seurallisuuden kulttuuria jo vuosikymmeni\u00e4 ja ne olivat vakiintuneet my\u00f6s osaksi naisten yhdistysten toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

\"Journal
Suurennos tilap\u00e4isen lastenkodin matrikkelista (kuva: Topi Artukka)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Tilap\u00e4iseen lastenkotiin otettiin lapsia helmikuun ja hein\u00e4kuun 1868 v\u00e4lill\u00e4 yhteens\u00e4 173. He olivat pieni\u00e4, yleens\u00e4 vain muutaman vuoden ik\u00e4isi\u00e4. Yksi sis\u00e4\u00e4noton ehto oli, ett\u00e4 lapset olivat sen ik\u00e4isi\u00e4, etteiv\u00e4t kyenneet tai saaneet viel\u00e4 tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Mik\u00e4li lapsi oli kykenev\u00e4 ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n, ei tilap\u00e4isen lastenkoti ollut h\u00e4nelle tarkoitettu paikka. T\u00e4llaisille \u201dty\u00f6ik\u00e4isille\u201d lapsille tarjottiin yll\u00e4pitoa Turun kaupungin ty\u00f6huoneella, jossa lapset ker\u00e4siv\u00e4t luonnosta sammalta ja turvetta p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 ruoka-annosta vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Tilap\u00e4isen lastenkodin lapset olivat kotoisin p\u00e4\u00e4osin l\u00e4nsirannikon maakunnista. Muutamat heist\u00e4 olivat Turusta ja kaupungin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4st\u00e4 l\u00e4heisyydest\u00e4, mutta osa oli matkannut k\u00e4vellen tai satunnaisin k\u00e4rrykyydein aina Kauhavalta, Alah\u00e4rm\u00e4st\u00e4 ja Uudestakaarlepyyst\u00e4 asti, usein \u00e4itiens\u00e4 kanssa. Kaikkien lasten osoitteet eiv\u00e4t olleet tiedosta, eik\u00e4 heist\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tiedetty muuta kuin nimi. Maaliskuussa 1868 lastenkotiin otetuista lapsista esimerkiksi Amandasta, Finasta ja Fredrikist\u00e4 kirjattiin vain etunimi. Fredrikin kohdalle oli lis\u00e4ksi merkitty h\u00e4nen kuolleen kes\u00e4kuussa 1868.<\/p>\n\n\n\n

Monen lapsen kohtalona oli varhainen kuolema laitoksen tiloissa. Huolimatta kaikesta j\u00e4rjestetyst\u00e4 avusta el\u00e4m\u00e4nlanka oli lapsilla niin heiver\u00f6inen, ettei monikaan selvinnyt koettelemuksista. Kuolinsyit\u00e4 lastenkodin tilastoihin ei kirjattu, mutta moni k\u00e4rsi jo valmiiksi erilaisista sairauksista tai sairastui tiloissa. T\u00e4st\u00e4 kertovat my\u00f6s lukuisat l\u00e4\u00e4keostokset, joita haettiin H. W. Hjeltin apteekista.<\/p>\n\n\n\n

Turun tilap\u00e4inen lastenkoti oli lyhytaikainen toimija, joka syntyi reaktiona n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n k\u00e4rjistykseen talvella 1868. Kes\u00e4\u00e4n menness\u00e4 tilanne oli parantunut eik\u00e4 lastenkodille ollut en\u00e4\u00e4 v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 tarvetta. Yhdistyksen resurssit olivat my\u00f6s pienet ja rahoitus ep\u00e4varmaa, mist\u00e4 syyst\u00e4 toimijoiden parissa eli toivomus siit\u00e4, ett\u00e4 kaupunki ottaisi vastuun toiminnan py\u00f6ritt\u00e4misest\u00e4. Naisten tekem\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista avustusty\u00f6t\u00e4 se ei kuitenkaan lopettanut, vaan johtokunnan j\u00e4senet jatkoivat hyv\u00e4ntekev\u00e4isyytt\u00e4 muilla areenoilla.<\/p>\n\n\n\n

\"Topi<\/figure>\n\n\n\n

Topi Artukka<\/p>\n\n\n\n

Suomen historian tutkijatohtori, ty\u00f6skentelee lasten 1860-luvun k\u00f6yhyyskokemuksia ja eliitin naisten hyv\u00e4ntekev\u00e4isyysty\u00f6t\u00e4 koskevan tutkimuksen parissa Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa projektissa Lasten ja nuorten arjen kokemukset k\u00f6yhyydest\u00e4 ja huono-osaisuudesta kriisien j\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/a>.<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Naisten tekem\u00e4 ty\u00f6 h\u00e4d\u00e4nalaisten ja k\u00e4rsivien ihmisten auttamiseksi on ollut leimallista eurooppalaisissa kriiseiss\u00e4 viimeisten parinsadan vuoden aikana. Naiset ovat organisoineet apua j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niin ruokahuoltoa, terveydenhoitoa, vaatetusta kuin rahoitustakin sek\u00e4 pyrkineet my\u00f6s avustamaan h\u00e4d\u00e4nalaisia ihmisi\u00e4 pureutumalla k\u00f6yhyyden ja h\u00e4d\u00e4n juurisyihin esimerkiksi koulutuksen avulla. T\u00e4llainen avustusty\u00f6 oli merkitt\u00e4v\u00e4 osa 1800- ja 1900-luvulla vaikuttaneiden naisten yhdistysten toimintaa. Naisilla […]<\/p>\n","protected":false},"author":757,"featured_media":8057,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[458,1638,1449,1623,1637],"class_list":{"0":"post-8054","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1800-luku","10":"tag-hyvantekevaisyys","11":"tag-koyhyys","12":"tag-lasten-historia","13":"tag-suuret-nalkavuodet","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8054","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/757"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8054"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8054\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8067,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8054\/revisions\/8067"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8057"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8054"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8054"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8054"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}