{"id":8069,"date":"2022-04-21T12:32:33","date_gmt":"2022-04-21T09:32:33","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8069"},"modified":"2022-04-21T12:33:22","modified_gmt":"2022-04-21T09:33:22","slug":"yritykset-venaja-ja-muuttuva-maine","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/yritykset-venaja-ja-muuttuva-maine\/","title":{"rendered":"Yritykset, Ven\u00e4j\u00e4 ja muuttuva maine"},"content":{"rendered":"\n

Ven\u00e4j\u00e4n tuomittava hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan on tuottanut ongelmia Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 toimiville tai Ven\u00e4j\u00e4n kanssa kauppaa k\u00e4yville suomalaisyrityksille. EU:n asettamat pakotteet ovat monissa tapauksissa laittaneet pisteen liiketoiminnalle. Yrityksiss\u00e4 on my\u00f6s jouduttu uudenlaisten moraalisten kysymysten eteen. Onko oikein jatkaa kauppaa ja tukea siten suoraan tai v\u00e4lillisesti Ven\u00e4j\u00e4\u00e4? Mit\u00e4 yritysten yhteiskuntavastuu merkitsee t\u00e4llaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa? Kyse ei ole vuosikertomusten sanahelin\u00e4st\u00e4 vaan siit\u00e4, kaikkoavatko siteiden katkaisemista Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n vaativat asiakkaat l\u00e4nness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hy\u00f6kk\u00e4yksen alettua Fortumin, Nokian renkaiden, S-ryhm\u00e4n, Stockmannin, Pauligin, Fazerin, Hesburgerin ja muiden Ven\u00e4j\u00e4lle laajentuneiden ja joissain tapauksissa valtavia maariskej\u00e4 ottaneiden yritysten maine alkoi nopeasti rapautua suomalaiskuluttajien silmiss\u00e4. Liikemaailmassa harvoin, jos koskaan, maineen menett\u00e4misen uhka on konkretisoitunut yht\u00e4 vahvasti ja yht\u00e4 laajalti.<\/p>\n\n\n\n

\"Kahvilan
Fazer on yksi suomalaisyrityksist\u00e4, joiden on ollut luovuttava liiketoiminnastaan Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Kuvassa Fazerin kahvila Helsingiss\u00e4 1950-luvulla. Foto Roos, Helsingin kaupunginmuseo. Finna-kuvakokoelma<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Maine on kuin k\u00e4yntikortti, joka kertoo kuluttajille ja muille sidosryhmille, millainen yritys on ja millaisen mielikuvan se heiss\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4. Maineella on merkityst\u00e4 erityisesti silloin, kun tieto yrityksest\u00e4 on vajavaista. T\u00e4m\u00e4 koskee etenkin kuluttajia, joiden k\u00e4sitykset perustuvat yleens\u00e4 enemm\u00e4n vallitseviin mielikuviin kuin todennettuun tietoon.<\/p>\n\n\n\n

Maine t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 luottamusta, jossa korostuu vuorovaikutuksen ja kokemuksen kautta syntynyt perusteltu usko, ett\u00e4 yritys t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 velvoitteensa ja noudattaa yleisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Yritys voi ansaita hyv\u00e4n tai ainakin neutraalin maineen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 luottamusta murentavaa toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

Liiketoiminnassa maineen tuottama my\u00f6nteinen p\u00e4\u00e4oma on aina ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Menneisyydess\u00e4 hyv\u00e4 maine on yleisesti ottaen ollut viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin nykyisin. Tiedonkulun heikkouksien vuoksi esimerkiksi uudesta kauppakumppanista oli ennalta vaikeaa saada tietoa muutoin kuin h\u00e4nen maineensa perusteella. Uusien liikesuhteiden avaaminen edellytti siksi henkil\u00f6kohtaisia tapaamisia tai ainakin sit\u00e4, ett\u00e4 luotettu kolmas osapuoli oli valmis suosittelemaan tulokasta ja siten vahvistamaan h\u00e4nen maineensa.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4hk\u00f6isen tiedonv\u00e4lityksen maailmassa maineen merkitys on muuttunut. Ei riit\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4 maine s\u00e4ilyy l\u00e4heisten kauppakumppaneiden tai kooltaan rajatun liikeverkoston piiriss\u00e4. Kun tieto kyseenalaisesta toiminnasta levi\u00e4\u00e4 salamannopeasti kaikkialle, yritysten on pakko olla erityisen tarkkoja maineestaan. Haluttomuus kuunnella herk\u00e4ll\u00e4 korvalla vallitsevia mielialoja ja kuluttajien paheksuntaa voi kostautua laajana ostoboikottina. Liikemaailmassa t\u00e4m\u00e4 tiedostetaan hyvin. Ne harvat yritykset, jotka ovat j\u00e4\u00e4neet Ven\u00e4j\u00e4lle, ovat esitt\u00e4neet ratkaisulleen mit\u00e4 kirjavimpia perusteluita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mika Kallioinen on Suomen historian yliopistonlehtori.<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ven\u00e4j\u00e4n tuomittava hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan on tuottanut ongelmia Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 toimiville tai Ven\u00e4j\u00e4n kanssa kauppaa k\u00e4yville suomalaisyrityksille. EU:n asettamat pakotteet ovat monissa tapauksissa laittaneet pisteen liiketoiminnalle. Yrityksiss\u00e4 on my\u00f6s jouduttu uudenlaisten moraalisten kysymysten eteen. Onko oikein jatkaa kauppaa ja tukea siten suoraan tai v\u00e4lillisesti Ven\u00e4j\u00e4\u00e4? Mit\u00e4 yritysten yhteiskuntavastuu merkitsee t\u00e4llaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa? Kyse ei ole vuosikertomusten sanahelin\u00e4st\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2120,"featured_media":8070,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[791,1639,87,99],"class_list":{"0":"post-8069","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-kansainvalisyys","10":"tag-maine","11":"tag-taloushistoria","12":"tag-yrityshistoria","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8069","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2120"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8069"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8069\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8081,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8069\/revisions\/8081"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8070"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8069"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8069"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8069"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}