{"id":8085,"date":"2022-04-28T10:32:54","date_gmt":"2022-04-28T07:32:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8085"},"modified":"2022-04-28T10:32:55","modified_gmt":"2022-04-28T07:32:55","slug":"kupittaan-siirtolapuutarha-on-pala-turun-sielua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kupittaan-siirtolapuutarha-on-pala-turun-sielua\/","title":{"rendered":"Kupittaan siirtolapuutarha on pala Turun sielua"},"content":{"rendered":"\n
\"Vasemmassa
Siirtolapuutarhan palstan numero 30 kukkaloistoa 1980-luvulla. Kuva: Esko Lehtikanteleen kokoelma.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

”Mutta jo pian vahvistui ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 historiallisia milj\u00f6it\u00e4, sellaisia, jotka olivat ominaisia juuri Turulle ja antoivat sille sen hengen ja sielun.”<\/span><\/em><\/h2>\n\n\n\n
\n\n\n\n

Turku kaavailee vuonna 1934 perustetun ja siten Suomen vanhimpiin siirtolapuutarhoihin kuuluvan Kupittaan siirtolapuutarhan tilalle muun muassa kerrostaloja, jolloin nykyisest\u00e4 siirtolapuutarhasta j\u00e4isi j\u00e4ljelle vain kolmannes. Suunnitelma on her\u00e4tt\u00e4nyt kaupunkilaisissa laajaa vastustusta, ja huomattava enemmist\u00f6 turkulaisista haluaa s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 puutarhan. Esimerkiksi vuonna 2019 sen s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 kannatti 76 prosenttia turkulaisista, ja s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 puoltava adressikin<\/a> on ker\u00e4nnyt jo yli 10\u00a0000 allekirjoitusta.<\/p>\n\n\n\n

Siirtolapuutarhan s\u00e4ilytt\u00e4misen puolesta ovat puhuneet my\u00f6s historioitsijat. Esimerkiksi Kirsi Vainio-Korhonen vetosi 23.2.2022 Turun Sanomissa ilmestyneess\u00e4 kolumnissa<\/a> siirtolapuutarhan s\u00e4ilytt\u00e4miseksi osana Kupittaan valtakunnallisesti ainutlaatuista historiallista puistoaluetta. Museologian tutkija Sirkku Pihlman kirjoitti jo vuonna 2016 siirtolapuutarhan arvosta<\/a> sek\u00e4 siit\u00e4, miten se on toistuvasti uhattu muuttaa esimerkiksi parkkipaikaksi.<\/p>\n\n\n\n

Historiallisen n\u00e4k\u00f6kulman nosti esiin my\u00f6s kirjailija Tiina Pihlajam\u00e4ki tekstiss\u00e4\u00e4n \u201dMiksi Kupittaan siirtolapuutarha pit\u00e4isi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4?\u201d<\/a> (6.2.2022). H\u00e4n vertasi siirtouhan alla olevaa siirtolapuutarhaa historialliseen Luostarinm\u00e4en alueeseen: \u201dEnt\u00e4p\u00e4 jos Luostarinm\u00e4en museokorttelin s\u00e4ilymisest\u00e4 olisivat taistelleet vain sen viimeiset asukkaat? Nyt paikalla olisi kerrostaloja.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Vertaus Luostarinm\u00e4en museokortteliin ei ole kaukaa haettu. Vuoteen 2021 asti Luostarinm\u00e4en k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismuseo -nimell\u00e4 tunnettu museo vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kes\u00e4kuussa 1940, mutta t\u00e4t\u00e4 ennen se oli pitk\u00e4\u00e4n purku-uhan alla. Ensimm\u00e4iset puutalot olivat nousseet Luostarinm\u00e4elle 1700-luvun loppupuolella, ja kaupungin laidalla sijaitseva alue oli erityisesti v\u00e4h\u00e4varaisten ja suorastaan k\u00f6yhien ulkoty\u00f6l\u00e4isperheiden suosiossa \u2012 varakkaita k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismestareita siell\u00e4 ei siis ikin\u00e4 asunut. Vuoden 1827 suurpalosta s\u00e4\u00e4stynyt alue tarjosi asuinpaikkoja lukuisille kodittomaksi j\u00e4\u00e4neille turkulaisille, mutta asuntopulan hellitetty\u00e4 Luostarinm\u00e4keen alettiin kiinnitt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n huomiota. 1900-luvun alussa se oli ahdas ja huonokuntoinen asuinalue, mutta toisaalta se n\u00e4htiin my\u00f6s kaupungin h\u00e4lyn keskelle k\u00e4tkeytyneen\u00e4 hiljaisena idyllin\u00e4, johon oli tallentunut pala suurpalolta s\u00e4\u00e4stynytt\u00e4 Turkua.<\/p>\n\n\n\n

\"Etualalla
H. J. Renvall valokuvasi purku-uhan alla olevaa Luostarinm\u00e4ke\u00e4 1900-luvun alussa. Panoraamassa Luostarinm\u00e4ki on kuvattu Hemmet-vanhainkodin katolta l\u00e4nteen Kaskenkadun suuntaan. Reprokuva: Turun museokeskus \/ Eija Karnisto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

”H\u00e4lyn keskelle k\u00e4tkeytyneen\u00e4 hiljaisena idyllin\u00e4, johon oli tallentunut pala suurpalolta s\u00e4\u00e4stynytt\u00e4 Turkua.”<\/span><\/em><\/h2>\n\n\n\n

Luostarinm\u00e4keen 1900-luvun alussa kohdistuvat suunnitelmat kuulostavat hyvin samanlaisilta kuin Kupittaan siirtolapuutarhaan nyt kohdistuvat aikeet. Luostarinm\u00e4en viem\u00e4ritt\u00f6mien ja vesijohdottomien \u201dr\u00f6ttel\u00f6iden\u201d tilalle haluttiin nimitt\u00e4in moderneja asuintaloja. Alueen modernisoimista perusteltiin my\u00f6s taloudellisilla syill\u00e4. Luostarinm\u00e4en purkamiseen varauduttiin muun muassa niin, ett\u00e4 alueen valokuvasi vuonna 1912 Frans Hjalmar Renvall ja lis\u00e4ksi siit\u00e4 laadittiin useita maalauksia. Historiallinen puutaloymp\u00e4rist\u00f6 haluttiin ikuistaa samalla tavalla kuin hieman aiemmin purettu Puolalanm\u00e4en puutaloalue.<\/p>\n\n\n\n

Aktiivisen kotiseututy\u00f6n ansiosta Luostarinm\u00e4ki s\u00e4\u00e4styi purkamiselta. Alueen museoinnin puolesta puhui esimerkiksi lehtori Julius Finnberg, ja museointity\u00f6h\u00f6n tarttui filosofian kandidaatti Irja Sahlberg. Luostarinm\u00e4en museokortteli on nyky\u00e4\u00e4n Turun vierailluimpien museoiden joukossa, ja kes\u00e4ll\u00e4 2022 museo avautuu uudistuneena. Nykyturkulaisen lienee vaikea kuvitella idyllisell\u00e4 Luostarinm\u00e4ell\u00e4 vieraillessaan sit\u00e4 vimmaa, jolla alue haluttiin aikanaan h\u00e4vitt\u00e4\u00e4. Luostarinm\u00e4en arvo on itsest\u00e4\u00e4nselvyys, ja uudistuksen my\u00f6t\u00e4 siell\u00e4 saa tilaa my\u00f6s alueen todellinen historia, joka aikaisemmassa museoty\u00f6ss\u00e4 on tahattomasti j\u00e4\u00e4nyt k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isteeman jalkoihin.<\/p>\n\n\n\n

Museon perustamisesta Luostarinm\u00e4elle p\u00e4\u00e4tettiin jo vuonna 1937. Turun keskustan kiivaan purkamisen vuosikymmenin\u00e4 1950-luvulta 1970-luvulle Luostarinm\u00e4ki oli Turun linnan ja tuomiokirkon lis\u00e4ksi ainoita kohteita, joiden purkaminen ei tullut kyseeseen. Kaikki muu kaupungissa olikin uhanalaista, sill\u00e4 tiukan modernistisen ajattelun ja siihen nivoutuneiden taloudellisten intressien n\u00e4k\u00f6kulmasta yli 40-vuotiailla rakennuksilla ei ollut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n arvoa.<\/p>\n\n\n\n

Purkamisen vuosikymmenin\u00e4 kaupungin rakennettua perint\u00f6\u00e4 puolustivat eturintamassa historiallisen museon edustajat, jo mainittu Irja Sahlberg ja h\u00e4nt\u00e4 museonjohtajana seurannut C. J. Gardberg<\/a>. Aluksi pyrittiin varjelemaan erityisesti yksitt\u00e4isi\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 rakennuksia, mutta jo pian vahvistui ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 historiallisia milj\u00f6it\u00e4, sellaisia, jotka olivat ominaisia juuri Turulle ja antoivat sille sen hengen ja sielun. Luostarinm\u00e4ki vaatimattomine puutaloineen toimi esimerkkin\u00e4 arvokkaasta milj\u00f6\u00f6st\u00e4, siin\u00e4 miss\u00e4 tuomiokirkon ymp\u00e4rist\u00f6n komea empirerakennusten rivikin. Gardbergin mukaan Luostarinm\u00e4est\u00e4 teki erityisen sen s\u00e4ilyminen alkuper\u00e4isell\u00e4 paikallaan. Siell\u00e4 talot kasvavat juurestaan, kuten h\u00e4n luonnehti.<\/p>\n\n\n\n

Uusimman tutkimuksen<\/a> mukaan Turun olisi hyv\u00e4 ottaa kaupunkisuunnittelussa huomioon kulttuuriperinn\u00f6n moninainen merkitys kaupunkilaisille ja osallistaa heit\u00e4 suunnittelussa. Jos Kupittaan siirtolapuutarha p\u00e4\u00e4dytt\u00e4isiin h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja muuttamaan asuinalueeksi vastoin kaupunkilaisten tahtoa, ei prosessissa kadotettaisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mittaamattoman kallista kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 vaan my\u00f6s siihen liittyv\u00e4t l\u00e4hes vuosisadan taakse ulottuvat perinteet, identiteetit ja juuret \u2012 niin kirjaimelliset kuin kuvainnolliset.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"
Noora Viljamaa<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n
\"\"
Tiina M\u00e4nnist\u00f6-Funk<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\n\n\n\n

Kirjoittajat ovat perehtyneet turkulaisen kulttuuriperinn\u00f6n historiaan viime vuonna kahdessa Turun kaupunkitutkimusohjelman hankkeessa, Noora Viljamaa K\u00f6yhyyden ja osattomuuden kertomukset Turussa 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n -hankkeessa<\/a> ja Tiina M\u00e4nnist\u00f6-Funk Urbaaniperint\u00f6-hankkeessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n

Kirjallisuutta<\/p>\n\n\n\n

Gardberg, C. J.: Byggnadssydd i \u00c5bo p\u00e5 1950-talet. Teoksessa M. Kairamo, M. Mattinen & S. Joutsalmi (toim.), Rakennettu aika. ICOMOSin Suomen osasto 25 vuotta<\/em>. ICOMOS, Suomen osasto, Helsinki, 1993, 57\u201361.<\/p>\n\n\n\n

Laaksonen, Hannu: Luostarinm\u00e4en kysymys. Teoksessa Suutarista se kaikki alkoi. Luostarinm\u00e4en k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismuseo 50 vuotta. <\/em>Toim. Tom Bergroth ja Salme Kotivuori. Turun maakuntamuseo, Turku 1990, 40\u201258.<\/p>\n\n\n\n

Sj\u00f6berg-Pietarinen, Solveig: \u201dNeitih\u00e4n tekee pian koko kaupungista museon.\u201d Teoksessa Suutarista se kaikki alkoi. Luostarinm\u00e4en k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismuseo 50 vuotta. <\/em>Toim. Tom Bergroth ja Salme Kotivuori. Turun maakuntamuseo, Turku 1990, 9\u201239.<\/p>\n\n\n\n

<\/a><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

”Mutta jo pian vahvistui ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 historiallisia milj\u00f6it\u00e4, sellaisia, jotka olivat ominaisia juuri Turulle ja antoivat sille sen hengen ja sielun.” Turku kaavailee vuonna 1934 perustetun ja siten Suomen vanhimpiin siirtolapuutarhoihin kuuluvan Kupittaan siirtolapuutarhan tilalle muun muassa kerrostaloja, jolloin nykyisest\u00e4 siirtolapuutarhasta j\u00e4isi j\u00e4ljelle vain kolmannes. Suunnitelma on her\u00e4tt\u00e4nyt kaupunkilaisissa laajaa vastustusta, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3553,"featured_media":8086,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[1641,156,1640,1446],"class_list":{"0":"post-8085","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-kaupunkiymparisto","10":"tag-kulttuuriperinto","11":"tag-kupittaan-siirtolapuutarha","12":"tag-luostarinmaki","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8085","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3553"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8085"}],"version-history":[{"count":33,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8085\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8214,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8085\/revisions\/8214"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8086"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8085"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8085"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8085"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}