{"id":8123,"date":"2022-05-04T10:29:10","date_gmt":"2022-05-04T07:29:10","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8123"},"modified":"2022-05-04T10:35:01","modified_gmt":"2022-05-04T07:35:01","slug":"dahlstromin-kortisto-tiena-turun-historiaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/dahlstromin-kortisto-tiena-turun-historiaan\/","title":{"rendered":"Dahlstr\u00f6min kortisto tien\u00e4 Turun historiaan"},"content":{"rendered":"\n

Svante Dahlstr\u00f6m (1883\u20131965) tuli ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1901. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa mm. historiaa h\u00e4n valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1910 ja toimi sen j\u00e4lkeen sanomalehtimiehen\u00e4. Dahlstr\u00f6m vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti \u00c5bo Akademiin syntyyn vuonna 1918. H\u00e4n toimi sen ensimm\u00e4isen\u00e4 hallintojohtajana ja vuosina 1924\u20131953 my\u00f6s Turun maistraatin arkistonhoitajana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Svante Dahlstr\u00f6m Turun maistraatin arkistossa. Kansallisarkisto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Dahlstr\u00f6m v\u00e4itteli tohtoriksi vuonna 1929 ja h\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa julkaistiin my\u00f6s suomeksi nimell\u00e4 Turun palo: Tutkimuksia Turun kaupungin rakennushistoriasta vuoteen 1843<\/em>. Dahlstr\u00f6min kortisto sai alkunsa v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6st\u00e4, jossa h\u00e4n tutki Turun paloa 1827 ja ker\u00e4si sit\u00e4 varten korteille tietoa palaneiden talojen sijainnista ja omistajista. T\u00e4st\u00e4 tonttien omistushistoriaa k\u00e4sitelleest\u00e4 kortistosta syntyi aikanaan se kokonaisuus, jonka me tunnemme Dahlstr\u00f6min kortistona, ja joka k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 noin 300 000 korttia.<\/p>\n\n\n\n

Kortisto laajeni v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6n valmistuttua ja sen ker\u00e4\u00e4miseen osallistuivat sek\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4n palkatut ett\u00e4 vapaaehtoiset. Sen p\u00e4\u00e4l\u00e4hteen\u00e4 k\u00e4ytetyt Turun maistraatin arkiston asiakirjat ovat nykyisin Turun kaupunginarkistossa, mutta kortisto Kansallisarkiston Turun toimipaikassa.<\/p>\n\n\n\n

Dahlstr\u00f6m toimi \u00c5bo Akademissa dosenttina ja vuodesta 1944 Suomen historian professorina. Turun maistraatin arkistonhoitajan teht\u00e4v\u00e4 antoi h\u00e4nelle aitiopaikan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tekstien tapahtumat ja henkil\u00f6t kaupungin historiasta. Dahlstr\u00f6m ei tyytynyt kuitenkaan niteiden selailuun, vaan aloitti niiden tietojen saattamisen sellaiseen muotoon, josta muutkin hy\u00f6tyiv\u00e4t. Tunnetuimpia h\u00e4nen julkaistuista teksteist\u00e4\u00e4n ovat kolmiosaisena painetut Promenader<\/em>it, joissa kuvataan turkulaisia maistraatin arkistosta ker\u00e4ttyjen tietojen kautta.<\/p>\n\n\n\n

Dahlstr\u00f6m loi j\u00e4rjestelm\u00e4n, jonka mukaan kortteja laadittiin nimenmukaisesti ja asiasanojen mukaan. N\u00e4it\u00e4 kahta osaa t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t perukirjakortisto ja topografinen kortisto, joka jakautuu viel\u00e4 pienempiin kokonaisuuksiin. Kuhunkin korttiin merkittiin tarkkaan sen l\u00e4hde, joten kortit ovat erinomaisen helppok\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4l\u00e4hteet Turun maistraatin ja raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjat k\u00e4ytiin tarkasti l\u00e4pi, ja kaikista l\u00f6ytyneist\u00e4 henkil\u00f6nnimist\u00e4 laadittiin kortti. My\u00f6s asiasanoista ja ammateista laadittiin kortit. Kun tonttien omistukseen liittyviin asiakirjoihin liittyi paljon my\u00f6s henkil\u00f6historiaa, tehtiin lis\u00e4ksi kortteja, jotka viittaavat kortiston eri osiin. Korttien l\u00e4hteen\u00e4 k\u00e4ytettiin my\u00f6s kirjallisuutta ja se ulottuukin keskiajalta 1950-luvulle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Dahlstr\u00f6min kortisto on jaettu kokonaisuuksiin, joista Topografisessa kortistossa on tietoja turkulaisista taloista ja tonteista. Korttiin on merkitty talon nimi sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4t toimenpide l\u00e4hdeviitteineen. Kuva KA.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kuhunkin korttiin merkittiin sen l\u00e4hde ja mahdollinen p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, sek\u00e4 henkil\u00f6n tai talon nimi, tai asiasana. Lis\u00e4ksi niihin merkittiin lyhyt kuvaus korttia koskevan asiakirjan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Perukirjakortteihin merkittiin tiedot perukirjasta, edesmenneest\u00e4 ja perillisist\u00e4. Kortistoon kirjatuista henkikirjojen tiedoista ilmenev\u00e4t turkulaisten asuinpaikat kaupungissa.<\/p>\n\n\n\n

Dahlstr\u00f6min kortisto on kultakaivos Turkua tutkiville. Sen alku palautuu sadan vuoden taakse, ja korttien avulla kaikki halukkaat ovat p\u00e4\u00e4sseet jo 70 vuoden ajan mielekk\u00e4\u00e4sti kaupunkia koskevien l\u00e4hteiden \u00e4\u00e4relle ja ty\u00f6n alkuun. Kortistoa on k\u00e4ytetty niin Turun yliopiston Suomen historian kuin muidenkin oppiaineiden opiskelijoiden harjoitust\u00f6iden ja opinn\u00e4ytteiden, kuin oppiaineen henkil\u00f6kunnan tutkimustenkin, alkuun panevana voimana. Pelkk\u00e4 kortiston asiasanojen selailu antaa ideoita ja k\u00e4sityksen siit\u00e4, miten laajoja tutkimattomia kentti\u00e4 kaupungin historiassa viel\u00e4 on. Se on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 apukeino my\u00f6s sukututkijoille.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1953 Dahlstr\u00f6min kortisto siirrettiin Kansallisarkiston Turun toimipaikkaan Aninkaistenm\u00e4elle, ja siell\u00e4 se on ollut tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden vapaassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 siit\u00e4 saakka. Kortisto digitoitiin vuonna 2015, joten se on nyt k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s osoitteessa https:\/\/astia.narc.fi\/uusiastia\/kortti_aineisto.html?id=1834443850<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

FT Veli Pekka Toropainen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen tutkija, joka on erikoistunut Turun 1600-luvun historiaan.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n

http:\/\/wiki.narc.fi\/portti\/index.php\/Dahlstr%C3%B6min_kortisto<\/a>. Arkistojen Portti: Dahlstr\u00f6min kortisto. Kansallisarkisto. Luettu 8.4.2022.<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Svante_Dahlstr%C3%B6m<\/a>. Svante Dahlstr\u00f6m. Wikipedia. Luettu 8.4.2022. M\u00e4kinen, Anneli 2002: Dahlstr\u00f6min kortisto Turun maakunta-arkistossa. Sukutieto 3\/2002. Suomen Sukututkimusseura.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4kinen, Anneli 2002: Dahlstr\u00f6min kortisto Turun maakunta-arkistossa. Sukutieto 3\/2002. Suomen Sukututkimusseura.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Svante Dahlstr\u00f6m (1883\u20131965) tuli ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1901. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa mm. historiaa h\u00e4n valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1910 ja toimi sen j\u00e4lkeen sanomalehtimiehen\u00e4. Dahlstr\u00f6m vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti \u00c5bo Akademiin syntyyn vuonna 1918. H\u00e4n toimi sen ensimm\u00e4isen\u00e4 hallintojohtajana ja vuosina 1924\u20131953 my\u00f6s Turun maistraatin arkistonhoitajana. Dahlstr\u00f6m v\u00e4itteli tohtoriksi vuonna 1929 ja h\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa […]<\/p>\n","protected":false},"author":3188,"featured_media":8137,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[388],"tags":[150,1642,299],"class_list":{"0":"post-8123","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tutkimusaineistot","8":"tag-arkisto","9":"tag-dahlstromin-kortisto","10":"tag-historiantutkimus","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8123","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3188"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8123"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8123\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8136,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8123\/revisions\/8136"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8137"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8123"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8123"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8123"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}