{"id":8142,"date":"2022-05-18T09:58:50","date_gmt":"2022-05-18T06:58:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8142"},"modified":"2022-05-18T09:58:52","modified_gmt":"2022-05-18T06:58:52","slug":"kahvihuone-historiantutkimuksen-laboratoriona","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kahvihuone-historiantutkimuksen-laboratoriona\/","title":{"rendered":"Kahvihuone historiantutkimuksen laboratoriona"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Jos minun pit\u00e4isi nimet\u00e4 huone, jolla on ollut el\u00e4m\u00e4lleni suurin merkitys, olisi valinta helppo. En valitsisi ensimm\u00e4ist\u00e4 omaa huonettani lapsuudenkodissani tai mit\u00e4\u00e4n muutakaan huonetta sielt\u00e4, niin paljon kuin vanhasta kodistani v\u00e4lit\u00e4nkin. En liioin p\u00e4\u00e4tyisi mihink\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen oman asuntoni huoneista, enk\u00e4 mink\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikkani ty\u00f6huoneeseen. Vaikka ty\u00f6ni puolesta ja matkoilla ollessani olenkin vieraillut mit\u00e4 erikoisimmissa tiloissa museoiduista m\u00e4kituvista linnojen ja kartanoiden loisteliaisiin paraatihuoneisiin sek\u00e4 pimeist\u00e4 arkistokomeroista vehreisiin talvipuutarhoihin, ei mik\u00e4\u00e4n huone ole tehnyt minuun niin suurta vaikutusta kuin Sirkkalassa sijainneen Turun yliopiston Historicum-rakennuksen toisen kerroksen kahvihuone 2010-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 sitten tekee ulkoisesti vaatimattomasta huonepahasesta niin merkityksellisen? Ei ainakaan tuolloin niin muodikas harmaa v\u00e4ri tai kulmikkaiden kalusteiden silmi\u00e4 hivelev\u00e4 estetiikka. Huoneeseen kokoontuneet ihmiset ja huoneessa tapahtuneet sosiaaliset kohtaamiset ovat toki valtavan t\u00e4rkeit\u00e4, mutta varsinainen syy huoneen suureen merkitykseen on syvemm\u00e4ll\u00e4, siell\u00e4 sinkoilleissa, t\u00f6rm\u00e4illeiss\u00e4, kimpoilleissa ja toisiinsa kiertyneiss\u00e4 ajatuksissa.<\/p>\n\n\n\n

Ihminen on sosiaalinen olento. Yhdess\u00e4olon merkityksest\u00e4 henkiselle hyvinvoinnille ja ty\u00f6paikan ilmapiirille on kirjoitettu paljon. Kahvihuoneiden asema t\u00e4ss\u00e4 suhteessa on laajasti tunnustettu. Varsinkin koronaepidemian aikaan satunnaisten kahvihuonekohtaamisten katoaminen on osoittanut arkisen kahvittelun suunnattoman arvon henkiselle hyvinvoinnille ja ty\u00f6ss\u00e4 jaksamiselle. T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s Suomen historian oppiaineen kahvihuonetta, jonka esimerkiksi Veikko Laakso t\u00e4ss\u00e4 samassa blogissa<\/a> on jo aiemmin tuonut esiin.<\/p>\n\n\n\n

Historicumin kahvihuoneen arvo ei kuitenkaan rajoitu t\u00e4h\u00e4n. Paitsi rakennuksessa ty\u00f6skentelevien ihmisten hyvinvoinnille, kahvihuone on t\u00e4rke\u00e4, suorastaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, my\u00f6s rakennuksessa teht\u00e4v\u00e4lle ty\u00f6lle itselleen. On ehk\u00e4 liioiteltua sanoa, ettei voi olla historiantutkimusta ilman kahvihuonetta, mutta perustellusti voi lausua, ettei voi olla laadukasta historiantutkimusta (tai ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tutkimusta) ilman kahvihuonetta. Muodikkaan p\u00f6hin\u00e4puheen saattelemat tavoitteet yliopistojen ja tutkimuksen rankinglistojen k\u00e4rkipaikoista voi unohtaa, ellei tutkijayhteis\u00f6ll\u00e4 ole paikkaa, jossa vaihtaa ajatuksia.<\/p>\n\n\n\n

Tuntuu tarpeettomalta voimien haaskaamiselta, jos ensimm\u00e4inen kerta, kun tutkija saa kommentteja ja palautetta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n ja tulkinnoistaan, on valmiiksi kirjoitetusta k\u00e4sikirjoituksesta saadut lyhyet lausunnot. Kaiken lis\u00e4ksi niidenkin takana ovat toiset, omien kirjallisten t\u00f6idens\u00e4, lausuntopyynt\u00f6tulvan sek\u00e4 jatkuvan rahoitustaistelun alle jo valmiiksi uupuneet tutkijakollegat.<\/p>\n\n\n\n

\"P\u00f6yd\u00e4lle
Ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 spontaania k\u00e4sitetaidetta Historicumin 2. kerroksen kahvihuoneen p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 dokumentoituna elokuussa 2015. Kuva: Lauri Viinikkala.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Tutkimukseen kuuluu ajatusleikkien rakenteleminen, vaihtoehtoisten tulkintamallien testaaminen, uusien yll\u00e4tt\u00e4vien n\u00e4k\u00f6kulmien l\u00f6yt\u00e4minen, vanhojen tulkintojen sek\u00e4 omien aikaisempien ajatusten kyseenalaistaminen ja muokkaaminen sek\u00e4 ennen kaikkea tutkijayhteis\u00f6n toteuttama vertaisarviointi. Historicumin kahvihuone antoi mahdollisuuden kaikkeen t\u00e4h\u00e4n. Se toimi kuin historiantutkimuksen laboratorio tai jatkuvasti k\u00e4ynniss\u00e4 oleva pienoiskonferenssi, jossa kesken\u00e4\u00e4n tutut ihmiset saattoivat antaa hyvinkin rehellist\u00e4 palautetta toisilleen vuorokaudenajasta riippumatta. Olipa liikkeell\u00e4 sitten kello kolmelta iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 tai samalla kellonly\u00f6m\u00e4ll\u00e4 aamuy\u00f6ll\u00e4, saattoi kahvihuoneessa aina t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 johonkuhun, jonka kanssa oli mahdollista vaihtaa ajatuksia.<\/p>\n\n\n\n

Kahvin, teen ja toisinaan my\u00f6s muiden juomien \u00e4\u00e4ress\u00e4 erilaiset tajunnanvirrat kulkivat vapaasti, muuttivat suuntiaan, ristesiv\u00e4t, yhdistyiv\u00e4t ja erkanivat taas uusilla aineksilla rikastuneina. Jokin kollegan satunnainen sanallinen heitto saattoi synnytt\u00e4\u00e4 aivan uusia oivalluksia omista tutkimuksellisista teemoista.  Keskustelut ulottuivat l\u00e4hes kaikkeen mahdolliseen 1700-luvun rahvaan mahdollisten maailmankuvien rekonstruoinnista filosofiaa ja luonnontieteit\u00e4 monitieteisell\u00e4 otteella yhdisteleviin pohdintoihin siit\u00e4, milloin huoneen nurkkaan unohtunut punaviini kehitt\u00e4\u00e4 oman tietoisuuden, ry\u00f6mii ulos pullostaan ja liittyy mukaan keskusteluun.<\/p>\n\n\n\n

Ainakin itse voin sanoa, ett\u00e4 tuossa p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 istuminen on syvent\u00e4nyt ymm\u00e4rryst\u00e4ni menneisyydest\u00e4 ja sen tutkimisesta enemm\u00e4n kuin kaikki lukemani artikkelit yhteens\u00e4. Samalla se on opettanut minulle, ettei ilman riemua ja luovan hulluuden ruokkimista voi olla hyv\u00e4\u00e4 tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lauri Viinikkala<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on nykyisin Liedon Vanhalinnan museota johtava Suomen historian oppianeessa v\u00e4it\u00f6skirjansa tehnyt ja yliopisto-opettajana toiminut tutkija, jonka sanoissa saattaa olla kohtuullinen annos nostalgiaa.<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jos minun pit\u00e4isi nimet\u00e4 huone, jolla on ollut el\u00e4m\u00e4lleni suurin merkitys, olisi valinta helppo. En valitsisi ensimm\u00e4ist\u00e4 omaa huonettani lapsuudenkodissani tai mit\u00e4\u00e4n muutakaan huonetta sielt\u00e4, niin paljon kuin vanhasta kodistani v\u00e4lit\u00e4nkin. En liioin p\u00e4\u00e4tyisi mihink\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen oman asuntoni huoneista, enk\u00e4 mink\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikkani ty\u00f6huoneeseen. Vaikka ty\u00f6ni puolesta ja matkoilla ollessani olenkin vieraillut mit\u00e4 erikoisimmissa tiloissa museoiduista […]<\/p>\n","protected":false},"author":2359,"featured_media":8143,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[299,1643,1644,1194,1625],"class_list":{"0":"post-8142","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-historiantutkimus","10":"tag-kahvihuone","11":"tag-keskustelu","12":"tag-luovuus","13":"tag-sh-100","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8142","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2359"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8142"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8142\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8157,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8142\/revisions\/8157"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8143"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8142"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8142"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8142"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}