{"id":8242,"date":"2022-08-23T11:50:37","date_gmt":"2022-08-23T08:50:37","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8242"},"modified":"2022-08-23T11:50:38","modified_gmt":"2022-08-23T08:50:38","slug":"vaarentaja-varas-ja-karkuri-talvi-erkin-elama-1800-luvun-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/vaarentaja-varas-ja-karkuri-talvi-erkin-elama-1800-luvun-suomessa\/","title":{"rendered":"V\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4, varas ja karkuri \u2013 Talvi-Erkin el\u00e4m\u00e4 1800-luvun Suomessa"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

\u201dJo enemm\u00e4n kuin wuosikauden on siell\u00e4 [Kivij\u00e4rven seurakunnan alueella] turvitellut se kuuluisa postin-ry\u00f6w\u00e4ri ja w\u00e4\u00e4r\u00e4n rahan teki\u00e4 \u201dTalwiaisten Eerikki\u201d, joka sielt\u00e4 jaloin hyw\u00e4in toweriensa kanssa ryyhte\u00e4\u00e4 ymp\u00e4ri n\u00e4ill\u00e4 seuduin, milloin warastelemassa, milloin rahaansa lewittelem\u00e4ss\u00e4. Ennen tyytyi h\u00e4n hopia-rahan tekoon mutta nyt on jo 25 ruplan seteli\u00e4kin ollut liikkeell\u00e4.\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

R. S., Suometar 15.11.1861<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Talviaisten Eerikki, Talvi-Erkkin\u00e4kin tunnettu Erik Henrikinpoika Turpeinen syntyi tammi-helmikuun taitteessa 1834 Kivij\u00e4rvell\u00e4 Kuivaniemen kyl\u00e4ss\u00e4 Henrik Erikinpoika Turpeisen ja Maria Kotilaisen perheeseen Talviaisen tilalle. Erik tai Erkki kuten h\u00e4nt\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa kutsun, oli seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorin. Sanomalehdiss\u00e4 kerrottiin 1860-luvulla Erkin varttuneen jumalattomassa kodissa, joka tunnettiin rosvojen pes\u00e4n\u00e4 (r\u00f6fwaren\u00e4stet<\/em>). T\u00e4st\u00e4 oli seurauksena, ett\u00e4 jo 15-vuotiaana h\u00e4n syyllistyi n\u00e4pistelyihin kotiseutunsa kaupungeissa. Vuonna 1861 Erkki oli 27-vuotias ja sanomalehdiss\u00e4 julkaistujen juttujen perusteella ehtinyt v\u00e4\u00e4rent\u00e4\u00e4 rahaa yli kymmenen vuoden ajan.<\/p>\n\n\n\n

Erkist\u00e4 kirjoiteltiin Suomettaressa sek\u00e4 Helsingfors Tidningar ja \u00c5bo Underr\u00e4ttelser -lehdiss\u00e4 1860-luvun alussa useita kertoja. Erkki oli tuomittu rahan v\u00e4\u00e4rent\u00e4misest\u00e4 1850-luvun lopulla ja h\u00e4net oli vangittu. Erkki kuitenkin karkasi Pietarsaaren vanginkuljettajalta 1859 ja onnistui olemaan pakosalla yli vuoden ennen kuin j\u00e4i uudelleen kiinni. Erkki oleskeli pakonsa ajan lapsuudenkotinsa l\u00e4hialueilla, miss\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli yst\u00e4vi\u00e4 ja perhett\u00e4, jotka piilottelivat ja suojelivat h\u00e4nt\u00e4. Osa l\u00e4hti ry\u00f6st\u00f6retkille Erkin kanssa. Sanomalehdiss\u00e4 kirjoitettiin 1860-luvulla, kuinka Talvi-Erkki rosvojoukkoineen varastelivat talonpojilta ja ry\u00f6stiv\u00e4t Kivij\u00e4rven kirkonkin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vanki, Tuntematon tekij\u00e4 (1770\u25001897), Turun Museokeskus.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sanomalehdiss\u00e4 ei Erkist\u00e4 kirjoiteta 1860-luvun j\u00e4lkeen useaan vuosikymmeneen. Seuraavan kerran Erkist\u00e4 kirjoiteltiin lehdiss\u00e4 laajemmin 1930-luvulla. Talviaisten tilalla aittaa siirrett\u00e4ess\u00e4 oli l\u00f6ydetty rahak\u00e4tk\u00f6 aivan 1900-luvun alussa. Rahak\u00e4tk\u00f6n l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4 kerrottiin Suomen Kuvalehdess\u00e4 (2.1.1937), kun paljastui uusi k\u00e4tk\u00f6. 1930-luvun lopulla l\u00f6ydettiin Talvi-Erkin kotiseudulta Saarij\u00e4rvelt\u00e4 rahak\u00e4tk\u00f6, joka koostui v\u00e4\u00e4rennetyist\u00e4 rahoista. Kumpikin l\u00f6ydetyist\u00e4 k\u00e4tk\u00f6ist\u00e4 liitettiin Talvi-Erkkiin. Rahak\u00e4tk\u00f6t sis\u00e4lsiv\u00e4t kolikoita, mutta Erkki v\u00e4\u00e4rensi my\u00f6s seteleit\u00e4 kuten yll\u00e4 oleva sitaatti osoittaa. Rahal\u00f6yd\u00f6t ilmeisesti innostivat j\u00e4lleen kirjoittamaan lehtiin paikallisen miehen \u201dseikkailurikkaasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u201d, kuten asia ilmaistiin Sis\u00e4-Suomi-sanomalehdess\u00e4 (9.11.1935).<\/p>\n\n\n\n

Sanomalehtikirjoittelussa on s\u00e4vyero 1860-luvulla ja 1930-luvulla kirjoitettujen juttujen v\u00e4lill\u00e4. Kun Talvi-Erkki oli elossa, ry\u00f6steli ja karkaili vankeudesta, kirjoitettiin h\u00e4nest\u00e4 ja h\u00e4nen tekemisist\u00e4\u00e4n kriittisesti. Talvi-Erkki kuoli 1890-luvun alkuvuosina ja h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen, 1930-luvulla kirjoitetuissa jutuissa miehest\u00e4 on kirjoitettu sankarinomaisesti. K\u00e4sitys Erkin lapsuudesta ja rahanv\u00e4\u00e4rent\u00e4miseen johtaneista syist\u00e4 on esitetty hyvin eri tavalla 1930-luvun lehtijutuissa kuin 1860-luvun lehtijutuissa. Sek\u00e4 Sis\u00e4-Suomessa ett\u00e4 Keskisuomalaisessa julkaistuissa jutuissa Erkki kuvataan \u00e4lykk\u00e4\u00e4n\u00e4 ja k\u00e4sist\u00e4\u00e4n taitavana lapsena. Elsa Kotilainen kertoo Keskisuomalaisessa julkaisemassaan kolmiosaisessa, muisteluaineistoon perustuneessa juttusarjassa, kuinka Kupari-niminen mies opetti Erkin v\u00e4\u00e4rent\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa. Kupari oli itsellinen, joka asui Erkin kotitilalla Talviaisissa. Kotilaisen mukaan Kupari opetti Erkin my\u00f6s kirjoittamaan.<\/p>\n\n\n\n

Erkist\u00e4 tuli taitava rahanv\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4 ja h\u00e4nest\u00e4 kerrottiin viel\u00e4 1900-luvun alussa monenlaisia tarinoita. Yhden mukaan h\u00e4n onnistui vaihtamaan Pietarissa pankissa 20 000 markkaa rupliksi, jotka h\u00e4n sitten vaihtoi edelleen markoiksi. Nykytermein h\u00e4n siis syyllistyi rahan pesuun. Toisen tarinan mukaan Erkki auttoi kotiseutunsa ihmisi\u00e4 n\u00e4lk\u00e4vuosina antamalla heille v\u00e4\u00e4rennetty\u00e4 rahaa, jolla saattoi ostaa ruokaa. Yksi perhe nousi perim\u00e4tiedon mukaan v\u00e4\u00e4rennetyn rahan avulla k\u00f6yhyydest\u00e4. 1930-luvulla julkaistuissa paikallislehdiss\u00e4 Erkki siis muistetaan paikallisena sankarina, joka k\u00e4ytti taitojaan my\u00f6s l\u00e4himm\u00e4istens\u00e4 auttamiseen. 1860-luvulla t\u00e4llaisia juttuja ei olisi voitukaan kirjoittaa, sill\u00e4 v\u00e4\u00e4rennetty\u00e4 rahaa k\u00e4ytt\u00e4neet olisivat my\u00f6s saaneet oikeuden tuomion. Vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin Erkilt\u00e4 saadusta avusta saatettiin kertoa vapaammin.<\/p>\n\n\n\n

Lopulta vuonna 1863, l\u00e4hes 30-vuotiaana Erkki Turpeinen l\u00e4hetettiin Siperiaan pakkoty\u00f6h\u00f6n. Parikymment\u00e4 vuotta rangaistustaan k\u00e4rsitty\u00e4\u00e4n Erkki pakeni Siperiasta ja suuntasi takaisin synnyinseudulleen. Erkki eli loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 piilotellen lapsuudenkotinsa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, mutta rahaa h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rent\u00e4nyt. Elsa Kotilainen oletti t\u00e4m\u00e4n johtuneen siit\u00e4, ett\u00e4 Siperiassa vietettyjen vuosien aikana Erkin n\u00e4k\u00f6 ja k\u00e4den tarkkuus olivat heikentyneet niin, ettei v\u00e4\u00e4rent\u00e4minen en\u00e4\u00e4 onnistunut. Toisaalta k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat rahatkin olivat muuttuneet niin, ett\u00e4 niit\u00e4 oli vaikeampi v\u00e4\u00e4rent\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tammikuussa 2016 Kansallismuseon kokoelmiin lahjoitettiin<\/a> Talvi-Erkin rahamuotti, jolla h\u00e4n oli valmistanut rahoja 1850-luvulla. Suomen Kansallismuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

F\u00f6rfalskarna \u2013 V\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4t -hankkeessa tutkimme Erkki Turpeisen kaltaisia v\u00e4\u00e4rent\u00e4ji\u00e4 ja sek\u00e4 v\u00e4\u00e4renn\u00f6sten k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 1800-luvun alun Suomessa. Pohdimme, keit\u00e4 1800-luvun alkupuolella toimineet v\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4t olivat? Mik\u00e4 oli heid\u00e4n sukupuolensa, ik\u00e4ns\u00e4, \u00e4idinkielens\u00e4, koulutuksensa ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n sosiaalinen taustansa? Miten ja miss\u00e4 he olivat oppineet kirjoitustaidon? Ent\u00e4 ketk\u00e4 turvautuivat heid\u00e4n palveluihinsa ja miksi? Talvi-Erkin kohdalla 1800- ja 1900-luvuilla julkaistut lehtikirjoitukset sek\u00e4 kirkonkirjat vastaavat useisiin hankkeemme kysymyksist\u00e4. Erkki oli keskisuomalaisen torpparin poika, joka oppi v\u00e4\u00e4rennys- ja kirjoitustaitonsa ilmeisesti tilalla asuneelta v\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

On selv\u00e4\u00e4, ettei Erkin vuosia kest\u00e4nyt piilottelu olisi onnistunut ilman paikallisyhteis\u00f6n suojelua. Erkin kuoleman j\u00e4lkeen kirjoitettujen lehtijuttujen perusteella miehen v\u00e4\u00e4rennystaidoista olivat hy\u00f6tyneet monet paikallisyhteis\u00f6n j\u00e4senet. V\u00e4\u00e4rennetyn rahan turvin oli selvitty n\u00e4lk\u00e4vuosista ja noustu k\u00f6yhyydest\u00e4. Erkki ei siis ollut yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n pelkk\u00e4 rosvo ja rikollinen. Erkin asemasta kertoo sekin, etteiv\u00e4t viranomaiset aktiivisesti etsineet h\u00e4nt\u00e4, kun h\u00e4n 1880-luvulla palasi Siperiasta. Ilmeisesti h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 kiinnostanut viranomaisia lopetettuaan v\u00e4\u00e4renn\u00f6s- ja varastelupuuhat. Pelk\u00e4n karkuruuden vuoksi h\u00e4nt\u00e4 ei haluttu ottaa kiinni.<\/p>\n\n\n\n

Talvi-Erkki sairastui sy\u00f6p\u00e4\u00e4n joitain vuosia sen j\u00e4lkeen, kun oli viimeisen kerran paennut vankeudesta. Elsa Kotilaisen mukaan Erkist\u00e4 huolehti viimeisin\u00e4 vuosinaan Liisa, joka oli Erkin \u201dhoitaja ja kahvinkeitt\u00e4j\u00e4\u201d. Erkki kuoli 1890-luvun alkuvuosina. Vaikka Erkki oli vankikarkuri, siunasi Kivij\u00e4rven seurakunnan pappi h\u00e4net hiljaisesti kirkkomaahan. Erkki laskettiin haudanlepoon h\u00e4nen kotitilallaan Talviaisissa valmistetussa arkussa. Sek\u00e4 suku ett\u00e4 paikallisyhteis\u00f6n j\u00e4senet saattoivat Talvi-Erkin viimeiselle matkalle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

FT Mari V\u00e4lim\u00e4ki<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja ty\u00f6skentelee tutkijatohtorina oppiaineessa k\u00e4ynniss\u00e4 olevassa F\u00f6rfalskarna \u2013 V\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4t -hankkeessa<\/a> <\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Tekstiss\u00e4 k\u00e4ytetyt l\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto, Kivij\u00e4rven seurakunta:<\/p>\n\n\n\n

Lastenkirja 1824\u25001839 [linkki: https:\/\/www.sukuhistoria.fi\/sshy\/kirjat\/Kirkonkirjat\/kivijarvi\/lastenkirja_1824-1839_mko240-241\/21.htm<\/a>]<\/p>\n\n\n\n

Rippikirjat 1853\u25001865 [linkki: https:\/\/www.sukuhistoria.fi\/sshy\/kirjat\/Kirkonkirjat\/kivijarvi\/rippikirja_1853-1865_uk606\/158.htm]<\/p>\n\n\n\n

Syntyneet 1815\u25001841: [https:\/\/www.sukuhistoria.fi\/sshy\/kirjat\/Kirkonkirjat\/kivijarvi\/syntyneet_1815-1841_uk607\/71.htm<\/a>]<\/p>\n\n\n\n

Lehdet<\/p>\n\n\n\n

Helsingfors Tidningar
23.11.1861 [linkki: https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/1113291?term=Talwiainen&page=2],
7.1.1862 [linkki: https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/1113309?term=Talwiainen&page=1],
13.1.1862 [linkki: https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/1113313?term=Talwiainen&page=1],
10.9.1863 [linkki: https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/1113790?term=Talwiainen&page=1<\/a>]<\/p>\n\n\n\n

Keskisuomalainen
20.2.1937 [linkki: https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/2024160?page=4],
27.2.1937 [linkki: https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/2024118?page=4],
6.3.1937 [linkki: https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/2024188?page=5]<\/p>\n\n\n\n

Sis\u00e4-Suomi
9.11.1935 [linkki: https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/2094078?page=5<\/a>]<\/p>\n\n\n\n

Suomen Kuvalehti
2.1.1937 [linkki: https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/aikakausi\/binding\/904160?page=56]

Suometar
21.1.1859 [linkki: https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/425010?term=Erik%20Turpeinen&page=3<\/a>],
15.11.1681 [linkki: https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/424516?term=Talwiainen&page=4<\/a>]

\u00c5bo Underr\u00e4ttelser
14.1.1862 [linkki: https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/360203?term=Talwiainen&page=2]<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dJo enemm\u00e4n kuin wuosikauden on siell\u00e4 [Kivij\u00e4rven seurakunnan alueella] turvitellut se kuuluisa postin-ry\u00f6w\u00e4ri ja w\u00e4\u00e4r\u00e4n rahan teki\u00e4 \u201dTalwiaisten Eerikki\u201d, joka sielt\u00e4 jaloin hyw\u00e4in toweriensa kanssa ryyhte\u00e4\u00e4 ymp\u00e4ri n\u00e4ill\u00e4 seuduin, milloin warastelemassa, milloin rahaansa lewittelem\u00e4ss\u00e4. Ennen tyytyi h\u00e4n hopia-rahan tekoon mutta nyt on jo 25 ruplan seteli\u00e4kin ollut liikkeell\u00e4.\u201d R. S., Suometar 15.11.1861 Talviaisten Eerikki, Talvi-Erkkin\u00e4kin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1036,"featured_media":8248,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[258,63,388],"tags":[1646,597,1647,1622],"class_list":{"0":"post-8242","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ilmiot","8":"category-nakokulmia","9":"category-tutkimusaineistot","10":"tag-rikoshistoria","11":"tag-sanomalehdet","12":"tag-siperia","13":"tag-vaarentaminen","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8242","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1036"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8242"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8242\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8263,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8242\/revisions\/8263"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8248"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8242"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8242"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8242"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}