{"id":8275,"date":"2022-09-08T11:51:13","date_gmt":"2022-09-08T08:51:13","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8275"},"modified":"2022-09-08T11:51:15","modified_gmt":"2022-09-08T08:51:15","slug":"suomen-historia-1900-luvulta-2100-luvulle-feeniks-seminaarin-antia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/suomen-historia-1900-luvulta-2100-luvulle-feeniks-seminaarin-antia\/","title":{"rendered":"Suomen historia 1900-luvulta 2100-luvulle – Feeniks-seminaarin antia"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sata vuotta sitten Suomen historian oppiaineen ensimm\u00e4inen professori ja Turun yliopiston ensimm\u00e4inen rehtori Artturi Ilmari Virkkunen piti ensimm\u00e4isen luentonsa otsikolla \u201dSuomen historia, eritt\u00e4in silm\u00e4ll\u00e4pit\u00e4en kansallisuus- ja itsen\u00e4isyysajatuksen kehityst\u00e4\u201d. Oppiaine perustettiin yhdess\u00e4 Turun yliopiston kanssa vuonna 1920, ja Virkkusen luennolla n\u00e4kyi vasta perustetun ensimm\u00e4isen suomenkielisen yliopiston suomalaiskansallinen henki.<\/p>\n\n\n\n

Oppiaineen vuonna 1922 alkaneen toiminnan satavuotista taivalta juhlittiin perjantaina 26.8. Feeniks-seminaarissa. Seminaarissa tarkasteltiin uusista n\u00e4k\u00f6kulmista Virkkusen luennon aihetta ja Suomen historian tutkimusta. Esitelm\u00e4pyynn\u00f6ss\u00e4 kysyimme, miten relevantti Virkkusen ensimm\u00e4isen luennon kansallishenkinen aihe en\u00e4\u00e4 on. Mik\u00e4 on Suomen historian paikka muuttuvassa yhteiskunnassa ja avartuvassa maailmassa? Kenelle se kuuluu, ja mik\u00e4 on sen merkitys ihmistieteiden laajemmalla kent\u00e4ll\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

\"\u00c5sa
\u00c5sa Karlsson Sj\u00f6gren. Kuva: Maria Syv\u00e4niemi.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Suomen historian tutkimus on muuttunut sadassa vuodessa paljon. Oppiaineen ensimm\u00e4iset 1920-luvulla julkaistut v\u00e4it\u00f6skirjat k\u00e4sitteliv\u00e4t koulunk\u00e4ynti\u00e4 sosiaalisena ilmi\u00f6n\u00e4 (Kaarlo J\u00e4ntere, 1927) ja Juhana Browalliusta (Kaarlo \u00d6sterbladh, 1929). Viime vuonna oppiaineesta v\u00e4itteli enn\u00e4tykselliset nelj\u00e4 tohtoria, joiden v\u00e4it\u00f6skirjat k\u00e4sitteliv\u00e4t Turun seurapiiri\u00e4 1810-luvulla (Topi Artukka), esiaviollisia suhteita ja toimijuutta Ruotsin yliopistokaupungeissa 1600-luvulla (Mari V\u00e4lim\u00e4ki), Turun keskiaikaisen tuomiokapitulin kopiokirjoja (Maria Kallio-Hirvonen) ja 1900-luvun alun luonnonmukaista el\u00e4m\u00e4ntapaa (Suvi Rytty). Viime vuosina oppiaineen tutkimushankkeet ovat k\u00e4sitelleet muun muassa k\u00f6yhyyden ja osattomuuden kokemuksia, valistuksen tekij\u00f6it\u00e4, Turun ja Uppsalan v\u00e4list\u00e4 kulttuurista vuorovaikutusta mutta my\u00f6s arkistoja vallank\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4 ja muistin paikkoina sek\u00e4 lis\u00e4tyn todellisuuden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 historiassa. Yhteist\u00e4 hankkeille on ollut monitieteisyys ja laaja-alainen yhteisty\u00f6 eri toimijoiden kanssa Suomessa ja my\u00f6s ulkomailla.<\/p>\n\n\n\n

Feeniks-seminaaria suunnitellessamme pidimme t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 seminaari on kaksikielinen. Tieteen lingua francan englannin vallatessa yh\u00e4 enemm\u00e4n sijaa suomenkielisiss\u00e4 yliopistoissa olisi ollut luontevaa pyyt\u00e4\u00e4 esitelmi\u00e4 sek\u00e4 suomeksi ett\u00e4 englanniksi. Siit\u00e4 huolimatta \u2012 tai oikeastaan juuri siksi, tietoisena vastatoimena englannin ylivaltaa vastaan \u2012 p\u00e4\u00e4dyimme j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n seminaarin suomeksi ja ruotsiksi. T\u00e4ll\u00e4 halusimme tuoda esiin my\u00f6s Suomen ruotsalaista historiaa. Seminaarin toinen key note -puhuja, Uumajan yliopiston historian professori \u00c5sa Karlsson Sj\u00f6gren pohti luennollaan Suomen ja Ruotsin yhteisi\u00e4 juuria ja sit\u00e4 ilmiselv\u00e4\u00e4 ep\u00e4kohtaa, ett\u00e4 sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 Ruotsissa tunnetaan toisen historiaa verrattain huonosti vuodesta 1809 eteenp\u00e4in, vaikka mailla on vuosisatoja pitk\u00e4 yhteinen historia, jonka vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t viel\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n

Sadassa vuodessa historiantutkimuksen tekemisen tavat ovat muuttuneet huomattavasti. Panu Savolainen pohti toisella key note -luennolla historiallisen tiedon reunaehtoja ja digitaalisia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Savolainen on ollut tekem\u00e4ss\u00e4 Turku \u2012 \u00c5bo 1827 -3D-mallinnosta, joka tarjoaa uuden tavan tutustua suurpalossa tuhkaksi muuttuneeseen kaupunkiin. Digitaaliset menetelm\u00e4t mahdollistavat irtautumisen materiaalisin todellisuuden reunaehdoista ja eettisist\u00e4 normeista, ja tulevaisuudessa voimme k\u00e4vell\u00e4 virtuaalisesti historiallisen Turun kaduilla ja toreilla ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 3D-mallinnosta my\u00f6s lukemattomin muin tavoin. Ne ovat my\u00f6s yh\u00e4 toimivampi tapa popularisoida tietoa, mutta my\u00f6s arkeologiset kaivaukset tuovat (esi)historiallisen tiedon l\u00e4hes k\u00e4sien ulottuville. Georg Haggr\u00e9n loi katsauksen arkeologian uusiin tutkimusaiheisiin, joissa erityisesti Turku on kiinnostanut viimeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4. Vuonna 2013 l\u00f6ydetty Ravattulan Ristim\u00e4en kirkko ja vuonna 2018 Katedralskolanin liikuntasalin alta esiin kaivettu 1300-luvulta per\u00e4isin oleva kivitalokokonaisuus ovat tuoneet menneisyyden kaupunkilaisten silmien eteen. Yleis\u00f6\u00e4 ovat kiinnostaneet my\u00f6s toriparkkity\u00f6maan ja kauppatorin uudistamisen yhteydess\u00e4 vuosina 2018\u20122022 tehdyt kauppatorin arkeologiset kaivaukset. Suomen vanhimmassa kaupungissa keskiaikaisen arkeologian osaaminen onkin erityisen vahvaa my\u00f6s tulevaisuudessa, ja Turussa ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on valtavasti kiinnostavia historiallisen arkeologian kohteita.<\/p>\n\n\n\n

\"Panu
Panu Savolainen. Kuva: Maria Syv\u00e4niemi.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Suomen historian tutkimuksen uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja l\u00e4hdeaineistojen runsautta havainnollistivat puheenvuoroissaan Matias Kaihovirta ja Jere Markkanen. Kaihovirta esitelm\u00f6i ruotsinkielisess\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enliikkeess\u00e4 1910-luvulla vaikuttaneesta ja my\u00f6hemmin kommunistista vallankumousta ajaneesta Allan Walleniuksesta. Esitelm\u00e4\u00e4 kommentoinut Charlotta Wolff totesi, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tunnettu suomenruotsalaisen ty\u00f6v\u00e4en historia on erinomainen esimerkki uudenlaisesta mikrohistoriallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta Suomen historian tutkimuksessa. T\u00e4llaisia n\u00e4k\u00f6kulmia ja uudenlaisia l\u00e4hdeaineistoja voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 esimerkiksi Jere Markkasen esittelemist\u00e4 kotiseutu- ja kunnallisista arkistoista, joihin on tallennettu runsaasti erityisesti paikallishistoriaa ja -perinnett\u00e4. Aineistot eiv\u00e4t ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n paikallisia vaan my\u00f6s kansallisesti ja jopa kansainv\u00e4lisesti merkitt\u00e4vi\u00e4, kuten Kotkan monarkistisen toimikunnan eli Uuden Suomen Turvaamiskomitean arkisto vuodelta 1918 osoittaa.<\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4liset virtaukset ovat vaikuttaneet vahvasti my\u00f6s suomalaiseen tieteeseen ja tutkimukseen, mutta kansainv\u00e4list\u00e4 on l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s kansallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mona Mannevuo havainnollisti modernia sotienj\u00e4lkeist\u00e4 ty\u00f6l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4listen oivallusten vaikutusta suomalaiseen tutkimukseen. Kansainv\u00e4lisen tutkimuksen rinnalle tarvitaan kuitenkin my\u00f6s kansallisia n\u00e4kemyksi\u00e4 ja tutkimuksia, mist\u00e4 havainnollisti esimerkiksi se, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisell\u00e4 tutkimuskent\u00e4ll\u00e4 ei ymm\u00e4rretty sodan j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta suomalaisten psyykeen. Samanlaisesta tiedonkulusta ja muokkautumisesta paikallisesti, alueellisesti ja globaalisti kerroksellisissa kohtaamisissa puhui Tiina M\u00e4nnist\u00f6-Funk, joka korosti esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tieto ei synny keskuksissa ja siirry sielt\u00e4 periferiaan vaan kerrostuu edell\u00e4 kuvatun laisesti. T\u00e4llaiset kohtaamiset luovat uudenlaista ja luontaisesti monipaikkaista tieteen ja tekniikan historiaa, jossa rajanvedot kansainv\u00e4liseen ja kansalliseen eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 merkitsek\u00e4\u00e4n. Charlotta Wolff painotti omassa puheenvuorossaan, ett\u00e4 historia on sellaista, millaiseksi me sen teemme. Suomen historian oppiaineessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa ja Feeniks-seminaarin puheenvuorojen aihepiireiss\u00e4 n\u00e4kyy konkreettisesti vahva pyrkimys uudistaa historiantutkimuksen tapoja ja haastaa rajanvetoa kansallisen ja kansainv\u00e4lisen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Keskustelu siit\u00e4, keiden \u00e4\u00e4ni\u00e4 kuulemme, keiden menneisyys on muistamisen ja tutkimisen arvoinen ja ketk\u00e4 ovat unohtuneet hiljaisuuteen, on ollut viime vuosina vilkasta. Kirsi Vainio-Korhonen totesi loppusanoissaan, ett\u00e4 Suomen historialla on paljon annettavaa pohtiessamme sit\u00e4, miten annamme \u00e4\u00e4nen menneisyyden ihmisille ja ilmi\u00f6ille. P\u00e4iv\u00e4n puheenvuorojen moninaiset n\u00e4k\u00f6kulmat ja tavat tehd\u00e4 Suomen historiaa havainnollistivat erinomaisesti tutkimuksen uusia tapoja ja Suomen historian mahdollisuuksia. Kansallinen menneisyys ja Suomen historia eiv\u00e4t ole merkityksellisi\u00e4 vain kansallisella tasolla vaan liittyv\u00e4t tutkimusta eteenp\u00e4in vieviin keskusteluihin historiantutkimuksen l\u00e4hteist\u00e4, n\u00e4k\u00f6kulmista ja metodologiasta. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s se, ett\u00e4 on kunkin voitava tehd\u00e4 jatkossakin omalla \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n, ja t\u00e4ss\u00e4 Suomen historian tutkimus haluaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Noora Viljamaa<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija. <\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sata vuotta sitten Suomen historian oppiaineen ensimm\u00e4inen professori ja Turun yliopiston ensimm\u00e4inen rehtori Artturi Ilmari Virkkunen piti ensimm\u00e4isen luentonsa otsikolla \u201dSuomen historia, eritt\u00e4in silm\u00e4ll\u00e4pit\u00e4en kansallisuus- ja itsen\u00e4isyysajatuksen kehityst\u00e4\u201d. Oppiaine perustettiin yhdess\u00e4 Turun yliopiston kanssa vuonna 1920, ja Virkkusen luennolla n\u00e4kyi vasta perustetun ensimm\u00e4isen suomenkielisen yliopiston suomalaiskansallinen henki. Oppiaineen vuonna 1922 alkaneen toiminnan satavuotista taivalta juhlittiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":3553,"featured_media":8277,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[1648,299,1627,18],"class_list":{"0":"post-8275","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-feeniks-seminaari","9":"tag-historiantutkimus","10":"tag-sh100","11":"tag-suomen-historia","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8275","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3553"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8275"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8275\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8280,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8275\/revisions\/8280"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8277"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8275"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8275"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8275"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}