{"id":8284,"date":"2022-09-21T11:13:23","date_gmt":"2022-09-21T08:13:23","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8284"},"modified":"2022-09-21T21:58:33","modified_gmt":"2022-09-21T18:58:33","slug":"suomen-historian-kasialoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/suomen-historian-kasialoja\/","title":{"rendered":"Suomen historian k\u00e4sialoja"},"content":{"rendered":"\n

Historian opiskeluun kuuluvat vanhat k\u00e4sialat, joita tutkijan on osattava lukea voidakseen tehd\u00e4 tutkimusta menneiden vuosisatojen ihmisist\u00e4 ja ilmi\u00f6ist\u00e4. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, ett\u00e4 jokaisella vuosisadalla on oma k\u00e4sialansa, jonka kirjaimet poikkeavat muista vuosisadoista. Asiakirjojen p\u00e4\u00e4asiallisena kielen\u00e4 oli ruotsi 1870-luvulle saakka, josta l\u00e4htien suomen kieli alkoi vallata alaa. Suomea oli k\u00e4ytetty toki aiemminkin suomenkielisten ihmisten asioiden k\u00e4sittelyss\u00e4, mutta se p\u00e4\u00e4tyi harvoin asiakirjoihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Viipurissa vuonna 1403 laaditussa pergamentissa on k\u00e4ytetty latinalaisia aakkosia ja ruotsin kielt\u00e4. Kansallisarkisto, Pergamenttikokoelma<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuningas Kustaa Vaasa kehitti 1500-luvulla Ruotsin valtakunnan verotusta tehokkaammaksi. T\u00e4h\u00e4n tehostamiseen kuului paikallisten virkamiesten laatimien asiakirjakokonaisuuksien l\u00e4hett\u00e4minen kuninkaan kamariin Tukholmaan. Siell\u00e4 voutien ja heid\u00e4n kirjuriensa tilikirjat tarkastettiin, jotta voitiin varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 kruunu sai kaiken, mik\u00e4 sille kuului. Toisinaan voudit kirjureineen kutsuttiin itse paikalle antamaan selvitys tiliens\u00e4 puutteista. Jotta asiakirjat voitiin lukea sujuvasti, tuli niiden olla kirjoitettu yhten\u00e4isell\u00e4 k\u00e4sialalla. K\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettiin keskiajalla k\u00e4ytettyjen latinalaisten kirjainten sijaan ns. saksalainen k\u00e4siala aakkosten omine muotoineen, jota k\u00e4ytettiin 1800-luvulle saakka kaikissa virallisissa asiakirjoissa.<\/p>\n\n\n\n

Hallinnon tehostaminen jatkui 1600-luvulla, ja vuonna 1623 perustettiin Turun hovioikeus, johon paikalliset tuomarit l\u00e4hettiv\u00e4t k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 laaditut p\u00f6yt\u00e4kirjansa puhtaaksikirjoitettuina. K\u00e4r\u00e4j\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t laajoja kuvauksia k\u00e4sitelt\u00e4vist\u00e4 asioista ja niiden taustoista. P\u00f6yt\u00e4kirjoihin p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t rikosasioiden lis\u00e4ksi maariidat, yhteiset ja yksityiset sopimukset ja jopa lainat, sill\u00e4 niit\u00e4 k\u00e4ytettiin my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaisena kirjoitustaidottoman kansan tietopankkina, josta tiedot voitiin tarvittaessa etsi\u00e4 ja todentaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Turun raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjan suomenkielisi\u00e4 valankaavoja vuodelta 1662: Min\u00e4 Matti Jacobinpoika wannon Jumalan Henen pyhen sanansa ia Evangeliumins cauta, \u00e4tt\u00e4 min\u00e4 eij olen \u00e5ttanut se Sillaka tynneri, qwin Herran Bispan fullmechtige ombi minun tyk\u00f6in caipanut, mutta olen siin asias wiatoin, nin totta minua Jumala autacon sek\u00e4 hengull \u00e4tt\u00e4 Si\u00e4lull \u2013 Min\u00e4 Clemet Mattinpoika ia min\u00e4 Michel Andruxenpoika \u00e5ttan Jumalan auxen, sek\u00e4 hengul \u00e4tt\u00e4 Sielul, \u00e4tte me uskon, \u00e4tte Matti Jacobinpoika ombi t\u00e4s\u00e4 asias oiken wannonut. Kuva: Veli Pekka Toropainen 2019; Turun kaupunginarkisto, Turun raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjat BIa 32, 7.4.1662: 108\u2212109.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Oikeusp\u00f6yt\u00e4kirjoista laadittiin k\u00e4r\u00e4j\u00e4paikalla konseptip\u00f6yt\u00e4kirjat, joihin kirjuri teki yliviivauksia ja lis\u00e4yksi\u00e4 marginaaleihin. Puhtaaksikirjoitetut eli renovoidut kappaleet l\u00e4hetettiin hovioikeuteen. Konseptip\u00f6yt\u00e4kirjat j\u00e4iv\u00e4t tuomarin haltuun, ja ovat siksi kadonneet suurimmaksi osaksi. Konseptikirjat voivat olla niin t\u00e4yteen ahdettu nopeasti kirjoitettua teksti\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 on l\u00e4hes mahdotonta lukea. Alun perin konseptit onkin tarkoitettu kirjurille itselleen, joka on suorittanut puhtaaksikirjoituksen niit\u00e4 hyv\u00e4kseen k\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
K\u00e4r\u00e4j\u00e4kirjurin konseptip\u00f6yt\u00e4kirja Loimaan k\u00e4r\u00e4jilt\u00e4 1660-luvulta Kirjuri on tehnyt korjauksia tekstiin yliviivaamalla ja kirjoittamalla marginaaliin oikeuden istunnon edetess\u00e4. Kansallisarkisto, Turku.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n
\"\"
Turun raastuvanoikeus kirjasi p\u00f6yt\u00e4kirjaansa vuonna 1667 pilkkavirren, jota er\u00e4s nainen lauleskeli kahdesta kaupungin papista. Virren mukaan papit Lars Kanis ja Jakob Kilovius juoksivat vain rahan per\u00e4ss\u00e4. Sanat kuuluvat seuraavasti: Kilo wirren allcka, Kanis saa marckan pallcka, Kanis k\u00e4y Kilon edell, Kilo sit rumin edell, Kanis h\u00e4n edes pirise, Ja Kilo per\u00e4s h\u00e4rise.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yleisen\u00e4 suuntauksena 1600-luvun j\u00e4lkeen oli k\u00e4sialan muuttuminen lennokkaammaksi. 1700-luvulla kirjureille maksettiin jonkin aikaa arkkipalkkaa, joten k\u00e4siala venyi niin, ettei yhdelle riville sopinut en\u00e4\u00e4 montaa sanaa, vaan jopa yksi sana saattoi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rivin. 1800-luvun puolimaissa k\u00e4siala alkoi yksinkertaistua ja muuttua v\u00e4hitellen sellaiseksi, jonka mekin tunnistamme ja jota me osaamme lukea ilman harjoitusta aakkosiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Turun kaupunginkirjuri laati varamaaherra Joachim von Glanin nimiporvarin valtakirjan vuonna 1789 pergamentille ja koristeli sen taidokkaasti. Kansallisarkisto, Pergamenttikokoelma.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vanhoja k\u00e4sialoja lukevan on my\u00f6s opittava l\u00e4hinn\u00e4 ruotsin kielen sanastoa, joka ei ole en\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kokeneelle lukijalle asiakirjoista avautuu my\u00f6s sanojen taakse k\u00e4tkeytyv\u00e4 maailma, joka kertoo kunkin aikakauden ihanteista, k\u00e4sityksist\u00e4 ja jokap\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 ajatusmaailmasta. Ruotsin ajan keskeiset l\u00e4hteet ja yh\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n ajan asiakirjat on digitoitu ja kaikkien saatavilla Kansallisarkiston Astia-palvelussa<\/a>. Asiakirjaryhmien l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 helpottaa digihakemisto-palvelu.<\/a><\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Veli Pekka Toropainen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian tutkija ja on opettanut vanhoja k\u00e4sialoja 20 vuoden ajan.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Historian opiskeluun kuuluvat vanhat k\u00e4sialat, joita tutkijan on osattava lukea voidakseen tehd\u00e4 tutkimusta menneiden vuosisatojen ihmisist\u00e4 ja ilmi\u00f6ist\u00e4. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, ett\u00e4 jokaisella vuosisadalla on oma k\u00e4sialansa, jonka kirjaimet poikkeavat muista vuosisadoista. Asiakirjojen p\u00e4\u00e4asiallisena kielen\u00e4 oli ruotsi 1870-luvulle saakka, josta l\u00e4htien suomen kieli alkoi vallata alaa. Suomea oli k\u00e4ytetty toki aiemminkin suomenkielisten ihmisten asioiden k\u00e4sittelyss\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3188,"featured_media":8294,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[299,1651,1650,18,1649],"class_list":{"0":"post-8284","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-historiantutkimus","10":"tag-poytakirjat","11":"tag-saksalainen-kasiala","12":"tag-suomen-historia","13":"tag-vanhat-kasialat","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8284","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3188"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8284"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8284\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8309,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8284\/revisions\/8309"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8294"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8284"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8284"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8284"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}