{"id":8318,"date":"2022-10-14T12:04:36","date_gmt":"2022-10-14T09:04:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8318"},"modified":"2022-10-14T18:49:22","modified_gmt":"2022-10-14T15:49:22","slug":"sumuiset-pyorailijat-eli-ajatuksia-valokuvista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/sumuiset-pyorailijat-eli-ajatuksia-valokuvista\/","title":{"rendered":"Sumuiset py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4t eli ajatuksia valokuvista"},"content":{"rendered":"\n

Olen tiiraillut py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6it\u00e4 tuhansista turkulaisista katukuvista Turun museokeskuksen valokuva-arkistossa. N\u00e4in saamistani tiedoista on syntynyt useampi artikkeli py\u00f6r\u00e4ilyn kohtalosta autojen kaupungissa ja nyttemmin my\u00f6s Tiitu Takalon piirt\u00e4m\u00e4\u00e4 sarjakuvaa Keiden kaupunki -hankkeen sivuilla<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Olen my\u00f6s laajemmin pohtinut valokuvien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 historiallisena l\u00e4hteen\u00e4 ja pyrkinyt h\u00e4lvent\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ajatusta, ett\u00e4 valokuva olisi jotenkin erityisen hankala tai mystinen l\u00e4hde. Niin kuin muutkin l\u00e4hdetyypit se vain vaatii omanlaistaan osaamista. Sit\u00e4 voi my\u00f6s tutkia hyvin monenlaisin menetelmin, kuten Tanja Vahtikarin ja Silja Laineen kanssa osoitamme tuoreessa metodikirjassa Avaimia menneisyyteen<\/em><\/a>. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Esimerkki siit\u00e4, millaista tietoa historiantutkija voi valokuvista saada. Ote Tiitu Takalon piirt\u00e4m\u00e4st\u00e4 sarjakuvasta, joka perustuu kirjoittajan tutkimukseen. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4lill\u00e4 silti tuntuu, ett\u00e4 valokuvissa on kuin onkin jotain outoa. Sellaista, mit\u00e4 valokuvahistorioitsija Jens J\u00e4gerin luonnehdinnan mukaan katsomme \u201dkuin l\u00e4hetyssaarnaajat tuntematonta rantaa soutuveneest\u00e4\u00e4n.\u201d T\u00e4llainen ihmetyksen ja vierauden tuntu koskee kohdallani erityisesti sumuisia py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Monet k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ni turkulaiset katukuvat ovat sellaisia, jotka otettiin 1950-luvulla katoavan kaupungin dokumentoimiseksi. Kamerat k\u00e4\u00e4nnettiin kohti rakennuksia, jotka kohta purettaisiin modernimpien tielt\u00e4<\/a>. Kuviin tallentui sivutuotteena kadun liikennett\u00e4, usein my\u00f6s heit\u00e4, joita kutsun sumuisiksi py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6iksi. Kyseess\u00e4 ovat tavalliset, tuntemattomat py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4t, jotka kuvaustekniikan takia ovat tallentuneet kuvaan hieman ep\u00e4tarkkoina. Kuvaaja on keskittynyt saamaan mahdollisimman hyv\u00e4 otoksen rakennuksesta, jonka py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4t ovat sattumoisin juuri sill\u00e4 hetkell\u00e4 ohittaneet. He ovat p\u00e4\u00e4tyneet kuvaan sumuisina mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisina, kesken arkiel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 poljennon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
H\u00e4meenkatu 6 vuonna 1953. Valokuva: Olavi Nurmi\/Turun museokeskuksen valokuva-arkisto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Liike ja valokuva ovat tavallaan toistensa vastakohdat, pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4h\u00e4n valokuva liikkeen. Kaikkina aikoina ja kaikilla tekniikoilla kuvatessa liikkuvia hahmoja ja asioita on tallentunut kuviin my\u00f6s eri tavoilla sumuisina ja v\u00e4\u00e4ristynein\u00e4. T\u00e4t\u00e4 valokuvallisen n\u00e4kemisen ominaisuutta on k\u00e4ytetty taiteellisena tehokeinona, mutta usein on kyse sattumasta. On yritetty kuvata pys\u00e4ytetty\u00e4 hetke\u00e4, mutta kuvaan onkin tarttunut my\u00f6s liikett\u00e4. Varhaisessa studiokuvassa pikkulapsen kasvot voivat olla liikkeest\u00e4 sumeat, samalla kun muu perhe katsoo j\u00e4hme\u00e4sti kameraan.

Varsinkin varhaisemmilla valokuvaustekniikoilla liikkuvan kohteen kuvaaminen oli vaikeaa pitkien valotusaikojen takia. Py\u00f6r\u00e4ilyn historiassa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy erityisen selv\u00e4sti 1800-luvun puolella. 1880-luvulta on runsaasti valokuvia, joissa sen ajan korkeapy\u00f6r\u00e4isten polkupy\u00f6rien ylpe\u00e4t omistajat seisovat ajokkiensa vieress\u00e4 studiossa tai ulkosalla, mutta py\u00f6rist\u00e4 ei juuri ole kuvia ajossa. Vasta kun nykyisenkaltaiset matalat polkupy\u00f6r\u00e4t olivat jo syrj\u00e4ytt\u00e4neet korkeapy\u00f6r\u00e4iset, oli valokuvatekniikka edennyt sille tasolle, ett\u00e4 liikkeess\u00e4 olevia polkupy\u00f6ri\u00e4 voitiin kuvata. T\u00e4lt\u00e4 ajalta, 1890-luvulta, on esimerkiksi kuva suomalaisesta py\u00f6r\u00e4ilypioneerista I.K. Inhasta Virroilla korkeapy\u00f6r\u00e4isen satulassa. Kuva on yksityiskokoelmassa, mutta julkaistu Vesa Karosen artikkelissa Velomania<\/em>-kirjassa.<\/p>\n\n\n\n

Inha oli siirtynyt k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n matalaa polkupy\u00f6r\u00e4\u00e4 varhaisessa vaiheessa, jo vuonna 1886, joten kuva h\u00e4nest\u00e4 korkeapy\u00f6r\u00e4isell\u00e4 onkin ajan l\u00e4hihistoriaa j\u00e4ljittelev\u00e4 kuvaelma, ei dokumentti oman aikansa py\u00f6r\u00e4ilyk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Kokonaiset liikkumisen kulttuurit ja vuosikymmenet ovat j\u00e4\u00e4neet valokuvauksessa sumun peittoon ja muistakin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n erityisesti ne osat, jotka ovat sattuneet yksiin sopivien kuvausolosuhteiden kanssa, siis tapahtuneet kirkkaassa valossa ja sopivalla paikalla kameran ollessa l\u00e4sn\u00e4. Toisinaan liike on luotukin kameraa varten, kuten Inhan kuvassa, jossa h\u00e4n itse luo aavistuksen sumuisen katseen kameraan, ik\u00e4\u00e4n kuin pelk\u00e4isi py\u00f6r\u00e4ilev\u00e4ns\u00e4 liian nopeasti ja p\u00e4\u00e4tyv\u00e4ns\u00e4 ulos kuvasta.<\/p>\n\n\n\n

Sumuiset hahmot kuvissa voivat kertoa my\u00f6s siit\u00e4, ettei kuvaaja ole tarkentanut juuri heihin. Hans Othmanin 1960-luvun kuvassa<\/a> Kaskenm\u00e4ess\u00e4 py\u00f6r\u00e4\u00e4ns\u00e4 taluttava henkil\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ep\u00e4tarkemmalta kuin h\u00e4nen vieress\u00e4\u00e4n ajava kuorma-auto. Sumuisuus antaa vihjeen valokuvaajan toimista mutta my\u00f6s valokuvauksen hetke\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 menneest\u00e4 todellisuudesta, sen jatkuvasta el\u00e4v\u00e4st\u00e4 levottomuudesta ja liikkeest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Liikkeen kuvaamista voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valokuvallisen taituruuden mittarina. Suosittuja valokuvausoppaita 1900-luvun alkupuolelta l\u00e4htien kirjoittanut Vilho Set\u00e4l\u00e4 piti liikkeen kuvaamista valokuvaajan erityisen\u00e4 koetuksena, jossa paljon j\u00e4i aina my\u00f6s sattuman varaan. Set\u00e4l\u00e4n ottamassa hienossa py\u00f6r\u00e4kilpailukuvassa<\/a> vuodelta 1936 py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hes pys\u00e4htyneen kesken liikkeen, mutta taustamaiseman sumuisuus kertoo liikkeen nopeudesta. <\/p>\n\n\n\n

Walter Benjaminin vuonna 1931 esittelem\u00e4 k\u00e4site \u201doptinen tiedostamaton\u201d viittaa siihen, miten valokuva teknisen\u00e4 tuotteena n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maailman eri tavoin kuin ihmissilm\u00e4. Valokuva antaa mahdollisuuden tarkastella ihmisten ja el\u00e4inten liikkeit\u00e4 hetki hetkelt\u00e4, samoin valokuva saattaa paljastaa yhteiskunnasta asioista, joiden etenemist\u00e4 ihmisen aistit eiv\u00e4t havaitsisi. Paljon onkin kirjoitettu siit\u00e4, miten erityinen n\u00e4kemisen tapa valokuva on. Susan Sontag on todennut valokuvan vieraannuttavan katsojansa todellisesta kokemuksesta. Samoin Roland Barthes toteaa klassikkotekstiss\u00e4\u00e4n La Chambre Claire valokuvan asettuvan todellisen muiston tilalle. H\u00e4n on my\u00f6s kuuluisimmin avannut indeksisyyden merkityst\u00e4 valokuvassa. Indeksisyys tarkoittaa valokuvan teknis-kemiallista olemusta n\u00e4kyvien objektien heijastaman valon j\u00e4tt\u00e4m\u00e4n\u00e4 j\u00e4lken\u00e4. Barthes kirjoittaa siit\u00e4, miten kuvatun el\u00e4v\u00e4n olennon kehosta l\u00e4htev\u00e4t s\u00e4teet koskettavat lopulta kuvan katsojaa. On kuin kuvatun kehon ja katsojan katseen v\u00e4lille kasvaisi napanuora.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 lopulta tuntuu olevan kyse sumuisten py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6iden kuvien aiheuttamassa salaper\u00e4isess\u00e4 tunteessa: Ne todistavat siit\u00e4 ihmeest\u00e4, ett\u00e4 katson aikojen taa ja n\u00e4en siell\u00e4 toisen el\u00e4v\u00e4n, liikkuvan olennon, t\u00e4sm\u00e4lleen yht\u00e4 el\u00e4v\u00e4n kuin itse olen. Samalla sumuisuus muistuttaa arvoituksesta, joka on menneisyyden ihmisten todellisuus. Voin l\u00e4hesty\u00e4 sit\u00e4, etsi\u00e4 reittej\u00e4 sumussa, mutta en voi t\u00e4ysin tavoittaa sit\u00e4. Menneisyys liikkuu ja v\u00e4ist\u00e4\u00e4 kurkottavaa katsettani. Osa siit\u00e4 j\u00e4\u00e4 aina sumuiseksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
It\u00e4inen pitk\u00e4katu 42 vuonna 1956. Valokuva: Paanu S. \/ Turun museokeskuksen valokuva-arkisto. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tiina M\u00e4nnist\u00f6-Funk<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on tekniikan historian dosentti ja akatemiatutkija hankkeessa Kevyt enemmist\u00f6: Motorisoimaton liikenne, suomalaisten elinymp\u00e4rist\u00f6t ja tilallinen tasa-arvo vuosina 1950\u20131990 (2021\u20132026).<\/p>\n\n\n\n



<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta<\/strong>

Barthes, Roland: Valoisa huone<\/em>. K\u00e4\u00e4nt. Martti Lintunen, Esa Sironen & Leevi Lehto. Kansankulttuuri & Suomen valokuvataiteen museon s\u00e4\u00e4ti\u00f6, Helsinki 1985. (Ransk. alkuteos La chambre claire: Note sur la photographie<\/em> ilm. vuonna 1980).<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4ger, Jens: Photographie: Bilder der Neuzeit. Einf\u00fchrung in die Historische Bildforschung<\/em>. Historische Einf\u00fchrungen. Band 7. Edition Diskord, T\u00fcbingen 2000.<\/p>\n\n\n\n

Karonen, Vesa: Suomen kirjallisuuden cyclomaaneja ja py\u00f6r\u00e4raivoilijoita. Teoksessa Kimmo Antila, Velomania! Py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 halki aikojen.<\/em> Tampereen museoiden julkaisuja 98. Tampere 2007.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4nnist\u00f6-Funk, Tiina: Py\u00f6r\u00e4ilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950\u20131970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.). Humanistinen kaupunkitutkimus<\/em>. Vastapaino, Tampere 2021, 195\u2013224.<\/p>\n\n\n\n

Smith, Terry: The Optical Unconscious. Modernism\/modernity<\/em> 2, no. 1 (1995): 193\u2013196.<\/p>\n\n\n\n

Vahtikari, Tanja; M\u00e4nnist\u00f6-Funk, Tiina & Laine, Silja: Valokuvan k\u00e4yt\u00f6n ja tulkinnan menetelm\u00e4t historiantutkimuksessa. Teoksessa Mirkka Danielsbacka, Matti O. Hannikainen & Tuomas Tepora (toim.) Avaimia menneisyyteen: Opas historiantutkimuksen menetelmiin: Opas historiantutkimuksen menetelmiin. <\/em>Gaudeamus, Helsinki 2022, 229\u2013249. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen tiiraillut py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6it\u00e4 tuhansista turkulaisista katukuvista Turun museokeskuksen valokuva-arkistossa. N\u00e4in saamistani tiedoista on syntynyt useampi artikkeli py\u00f6r\u00e4ilyn kohtalosta autojen kaupungissa ja nyttemmin my\u00f6s Tiitu Takalon piirt\u00e4m\u00e4\u00e4 sarjakuvaa Keiden kaupunki -hankkeen sivuilla. Olen my\u00f6s laajemmin pohtinut valokuvien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 historiallisena l\u00e4hteen\u00e4 ja pyrkinyt h\u00e4lvent\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ajatusta, ett\u00e4 valokuva olisi jotenkin erityisen hankala tai mystinen l\u00e4hde. Niin kuin […]<\/p>\n","protected":false},"author":32634,"featured_media":8321,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[458,1654,299,1653,189],"class_list":{"0":"post-8318","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-1800-luku","9":"tag-arjen-historia","10":"tag-historiantutkimus","11":"tag-polkupyora","12":"tag-turku","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8318","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32634"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8318"}],"version-history":[{"count":30,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8318\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8358,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8318\/revisions\/8358"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8321"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8318"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8318"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8318"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}