{"id":8369,"date":"2022-11-17T11:31:45","date_gmt":"2022-11-17T09:31:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8369"},"modified":"2022-11-17T11:50:49","modified_gmt":"2022-11-17T09:50:49","slug":"lasten-kuunteleminen-luo-uskoa-turvalliseen-tulevaisuuteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/lasten-kuunteleminen-luo-uskoa-turvalliseen-tulevaisuuteen\/","title":{"rendered":"Lasten kuunteleminen luo uskoa turvalliseen tulevaisuuteen"},"content":{"rendered":"\n

Turussa kokoonnuttiin t\u00e4rke\u00e4n teeman \u00e4\u00e4relle, kun Lapsuus tutkimuskohteena -seminaari pidettiin kampuksella marraskuun ensimm\u00e4isell\u00e4 viikolla. Seminaari j\u00e4rjestettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 \u201dLasten ja nuorten arjen kokemukset k\u00f6yhyydest\u00e4 ja huono-osaisuudesta 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/a>\u201d -hankkeen ja Tampereen yliopiston Kokemuksen historian huippuyksik\u00f6n (HEX) kanssa. HEX:ist\u00e4 paikalla olivat Eletty Hyvinvointivaltio -ryhm\u00e4n tutkijat. Seminaarissa pohdittiin lapsia ja lapsuutta tutkimuskohteina erityisesti historian ja sosiaalitieteen n\u00e4k\u00f6kulmista aina 1800-luvun alusta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka.<\/p>\n\n\n\n

Marraskuun 20. p\u00e4iv\u00e4 eli t\u00e4m\u00e4n viikon sunnuntaina vietet\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4list\u00e4 Lapsen oikeuksien p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Sit\u00e4 edelt\u00e4\u00e4 Lapsen oikeuksien viikko<\/a>, jonka tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 tietoisuutta Lapsen oikeuksien sopimuksesta ja edist\u00e4\u00e4 lasten oikeuksien toteutumista. Sopimus hyv\u00e4ksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien kokouksessa 1989, ja Suomessa se tuli voimaan 1991. Viikkoa on vietetty vuodesta 2018 l\u00e4htien, ja t\u00e4n\u00e4 vuonna sen teemana on lapsen oikeus turvallisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Turvallisuus, tai pikemminkin turvattomuus ja sen kokemus, nousi esiin my\u00f6s seminaarip\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Esimerkiksi v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Noora Viljamaa nosti turvattomuuden yhdeksi keskeiseksi k\u00e4sitteeksi kertoessaan 1800-luvun Turun k\u00f6yh\u00e4intalon lapsista. Tuolloin aikalaiset puhuivat turvattomien lasten huolehtimisesta, mutta tutkimuksessaan Viljamaa kysyy, mit\u00e4 turvattomuus oikeastaan tarkoitti ja miten se vaikutti sit\u00e4 kokeneiden ihmisten el\u00e4m\u00e4nkulkuihin. Viljamaan mukaan 1800-luvulla turvattomuuteen altistivat hyvin samanlaiset tekij\u00e4t kuin 2000-luvullakin. N\u00e4it\u00e4 seikkoja ovat Antti K\u00e4\u00e4ri\u00e4l\u00e4n ja Tiina Ristikarin (2020) mukaan muun muassa toimeentulon niukkuus, yksinhuoltajuus, vakavat sairaudet ja vanhemman vankeustuomio tai kuolema. T\u00e4llaisten tilanteiden aiheuttamat lasten turvattomuuden kokemukset ovat j\u00e4ljitett\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s ajan alkuper\u00e4isl\u00e4hteist\u00e4, vaikka se Viljamaan sanoin vaatiikin aineiston ja siihen liittyvien hiljaisuuksien aktiivista haastamista ja vaihtoehtoisten reittien l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lapsen hyvinvoinnille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n edes yksi turvallinen aikuinen.  My\u00f6s liikenne tuo lapsen arkeen paljon vaaran paikkoja. Kuvassa nainen ja tytt\u00f6 ovat pys\u00e4htyneet poseeraamaan kuvaajalle Sturenkadulla Helsingiss\u00e4. Tyt\u00f6ll\u00e4 on vappuhuiska k\u00e4dess\u00e4\u00e4n. Kuva: Kari Rainer Pulkkinen, 1967\u22121969. JOKA Journalistinen kuva-aineisto, Kari Pulkkisen kokoelma, Museovirasto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

L\u00e4hteiden fragmentaarisuuden ja viranomaiskatseen ytimess\u00e4 oli my\u00f6s akatemiatutkija Johanna Annola, joka pohti puheenvuorossaan 1800-luvun naisvankien k\u00e4sitteellistettyj\u00e4, havaittuja ja elettyj\u00e4 kokemuksia. Esimerkiksi naisvankien \u00e4itiyden kokemukset, joiden ymp\u00e4rille kietoutuu my\u00f6s turvattoman lapsuuden kokemuksia, ovat l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 yksitt\u00e4isist\u00e4 asiakirjojen merkinn\u00f6ist\u00e4. Pienist\u00e4 vihjeist\u00e4 koottuja el\u00e4m\u00e4ntarinoita on kuitenkin mahdollista avata laajemmin el\u00e4m\u00e4nkulkututkimuksen avulla ja valottaa n\u00e4in sit\u00e4 maailmaa, johon lapset syntyiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Pohdittaessa lasten oikeutta turvallisuuteen on syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s naisten turvattomuuden kokemuksiin. V\u00e4it\u00f6skirjatutkija Riikka Suominen toi t\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa esiin kertoessaan syntyvyyden s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn mahdollisuuksista 1900-luvun alun Suomessa, jolloin ehk\u00e4isy n\u00e4htiin luokkakysymyksen\u00e4. Siihen tarvittavia v\u00e4lineit\u00e4 kyll\u00e4 mainostettiin ty\u00f6v\u00e4en lehdiss\u00e4, mutta todellisuudessa ehk\u00e4isyv\u00e4lineet olivat hinnoiltaan ty\u00f6v\u00e4en saavuttamattomissa. Lis\u00e4ksi ehk\u00e4isyn my\u00f6nt\u00e4miseksi naisen oli oltava naimisissa. Seksuaalineuvontaa oli huonosti tarjolla ja he, jotka olisivat sit\u00e4 kipeimmin ehk\u00e4 tarvinneet, j\u00e4iv\u00e4t usein avun ulottumattomiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"

Lasten oikeus turvallisuuteen voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 monin eri tavoin. Kotien turvallisuutta on pyritty parantamaan kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomiota muun muassa paloturvallisuuteen ja valistukseen tulitikkuleikkien vaaroista. Turun museokeskus.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Turvattomuus liittyy my\u00f6s hiljaisuuksiin, joka oli toinen seminaarissa esiin noussut teema. Ylisukupolvisia hiljaisuuksia tutkineen, sosiaality\u00f6n tutkija Anna-Maria Isolan mukaan hiljaisuudella halutaan joskus suojella eriarvoisuuden haitallisilta vaikutuksilta \u2013 luoda turvaa. Vaikenemalla yritet\u00e4\u00e4n luoda lapselle turvallista ilmapiiri\u00e4, er\u00e4\u00e4nlaista \u201donnellisuusmuuria\u201d, kuten historian tutkijatohtori Antti Malinen asian ilmaisi. Aikuisten hyv\u00e4\u00e4 tarkoittavalla eleell\u00e4 saattaa kuitenkin olla p\u00e4invastaisia vaikutuksia. Oli vaikeneminen sitten suunniteltua tai \u00e4killist\u00e4, se voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lapsen ep\u00e4varmuuteen, joka kalvaa h\u00e4nt\u00e4 viel\u00e4 vuosikymmenien j\u00e4lkeenkin. T\u00e4m\u00e4 tulee hyvin n\u00e4kyviin omassa v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessani, jossa tutkin lapsuuden k\u00f6yhyyskokemuksia 1920\u22121930-luvun suomalaisella maaseudulla muistitietoaineiston avulla. Esimerkiksi sijoituskotiin joutuneille lapsille ei aina avattu syit\u00e4 siihen, miksi he joutuivat eroon vanhemmistaan tai miksi heit\u00e4 ruumiillisesti kuritettiin. Selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys tekee asian vaikeaksi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4ksy\u00e4, ja siksi muisto satuttaa.<\/p>\n\n\n\n

Sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 aikuiset itse vaikenevat lasten edess\u00e4, he my\u00f6s vaientavat. Lastensuojelun menneisyysselvityksess\u00e4<\/a> vuodelta 2016 selvisi, ett\u00e4 lapset j\u00e4\u00e4v\u00e4t kaltoinkohtelukokemustensa kanssa toistuvasti yksin. Kuulluksi<\/a>-hankkeessa Antti Malinen ja tutkijatohtori Karoliina Puranen-Impola tutkivat parhaillaan lasten sijaishuollossa tapahtunutta kaltoinkohtelua ja sen kohtaamisen vaikeuksia. Jatkuva vaientaminen johtaa pahimmillaan yksil\u00f6n yhteiskuntasuhteen ja -kokemuksen rikkoutumiseen, mik\u00e4 voi altistaa monenlaiselle turvattomuudelle.<\/p>\n\n\n\n

Yhten\u00e4 turvattomuudelta suojaavana ja resilienssi\u00e4 vahvistavana tekij\u00e4n\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 uskoa tulevaisuuteen. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, ett\u00e4 huono-osaisuudella on selv\u00e4t kytk\u00f6kset tulevaisuuden odotuksiin. Varattoman perheen lapsella on vaatimattomammat toiveet huomisp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 kuin hyv\u00e4tuloisen perheen kasvatilla. Asiasta merkityksellisen tekee se, ett\u00e4 tulevaisuuden odotushorisontti ohjaa usein my\u00f6s yksil\u00f6n nykyhetkess\u00e4 tekemi\u00e4 valintoja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Jos lapsella ei ole luottoa siihen, ett\u00e4 voisi koskaan valmistua matematiikan opettajaksi tai koodariksi, miksi h\u00e4n vaivautuisi laskemaan laskuja peruskoulun oppitunnilla?<\/p>\n\n\n\n

Millaista tulevaisuuden uskoa tutkimus luo? Tarkastelemalla hiljaisuuksia, niin menneisyydess\u00e4 kuin nykyisyydess\u00e4, voidaan huomata lasten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 turvattomuutta luovia tekij\u00f6it\u00e4, jolloin niit\u00e4 on mahdollista ennaltaehk\u00e4ist\u00e4. Eri tieteenalojen pys\u00e4htyminen saman aiheen \u00e4\u00e4relle samassa tilassa on hedelm\u00e4llist\u00e4 ja my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tekeville tutkijoille. Noora Viljamaa kiteytti seminaarin tutkimuksellisen annin ja yhteiskunnallisen merkityksen sanoilla: \u201dT\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n seurauksena lapsuuteen liittyvi\u00e4 hiljaisuuksia on aika paljon v\u00e4hemm\u00e4n. Hiljaisuuden kerrostumat eiv\u00e4t ole l\u00e4pip\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Maria Syv\u00e4niemi<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa hankkeessa \u201dLasten ja nuorten arjen kokemukset k\u00f6yhyydest\u00e4 ja huono-osaisuudesta kriisien j\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n\u201d.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Lukemista:<\/p>\n\n\n\n

Hyt\u00f6nen, Kirsi-Maria; Malinen, Antti; Salenius, Paula; Haikari, Janne; Markkola, Pirjo; Kuronen, Marjo; Koivisto, Johanna: Lastensuojelun sijaishuollon ep\u00e4kohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937\u20131983. (2016). https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/74821<\/a><\/p>\n\n\n\n

Isola, Anna-Maria, ja Elina Turunen: Syrj\u00e4ytymisest\u00e4 selviytymiseen Suomessa: k\u00f6yhyydest\u00e4 ja sosiaalisista mahdollisuuksista kertovan laadullisen seuranta-aineiston (2006\u20132012) kuvaus. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 2014.<\/p>\n\n\n\n

Kuulluksi-hanke. Torjutut, hiljaiset ja kuulluksi tulleet: Lasten kaltoinkohtelun kokemus sijaishuollossa ja sen julkituonnin esteet ja mahdollisuudet vv. 1950\u20132025. https:\/\/lapsuudenhistoriaa.fi\/tutkimushankkeet\/kuulluksi-hanke-koneen-saatio\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

K\u00e4\u00e4ri\u00e4l\u00e4, Antti & Ristikari, Tiina: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten taustat ja aikuisuuden asemat. Teoksessa Lapsiperheiden k\u00f6yhyys ja huono-osaisuus<\/em>. Toim. Johanna Kallio & Mia Hakovirta. Vastapaino, Tampere 2020, 225-256.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turussa kokoonnuttiin t\u00e4rke\u00e4n teeman \u00e4\u00e4relle, kun Lapsuus tutkimuskohteena -seminaari pidettiin kampuksella marraskuun ensimm\u00e4isell\u00e4 viikolla. Seminaari j\u00e4rjestettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 \u201dLasten ja nuorten arjen kokemukset k\u00f6yhyydest\u00e4 ja huono-osaisuudesta 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n\u201d -hankkeen ja Tampereen yliopiston Kokemuksen historian huippuyksik\u00f6n (HEX) kanssa. HEX:ist\u00e4 paikalla olivat Eletty Hyvinvointivaltio -ryhm\u00e4n tutkijat. Seminaarissa pohdittiin lapsia ja lapsuutta tutkimuskohteina erityisesti historian ja sosiaalitieteen n\u00e4k\u00f6kulmista aina […]<\/p>\n","protected":false},"author":3984,"featured_media":8371,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[941,1449,1655,1656,1657,1422,1623],"class_list":{"0":"post-8369","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-kokemushistoria","9":"tag-koyhyys","10":"tag-lapsen-oikeudet","11":"tag-lapsen-oikeuksien-paiva","12":"tag-lapsen-oikeuksien-viikko","13":"tag-lapsuus","14":"tag-lasten-historia","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8369","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3984"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8369"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8369\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8376,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8369\/revisions\/8376"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8371"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8369"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8369"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8369"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}