{"id":8382,"date":"2022-12-08T11:35:53","date_gmt":"2022-12-08T09:35:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8382"},"modified":"2022-12-08T11:35:55","modified_gmt":"2022-12-08T09:35:55","slug":"lahjoittajien-turku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/lahjoittajien-turku\/","title":{"rendered":"Lahjoittajien Turku"},"content":{"rendered":"\n

Kun Turun taidemuseo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1904 avattiin, Puolalanm\u00e4elle kohonneessa graniittipalatsissa vieraili kahden ensimm\u00e4isen viikon aikana yli 8 300 k\u00e4vij\u00e4\u00e4, viidennes Turun asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Taidemuseon perustamista oli suunniteltu pitk\u00e4\u00e4n. Hanke konkretisoitui vuonna 1895, jolloin Turun kaupunki sai 150 000 markan nimett\u00f6m\u00e4n lahjoituksen yhdistetyn kirjaston ja taidemuseon rakentamiseksi. Nopeasti paljastui, ett\u00e4 lahjoituksen olivat tehneet liikemiesveljekset Ernst ja Magnus Dahlstr\u00f6m. Turun kaupunki sai toisenkin mittavan lahjoituksen. Ennen kuin taidemuseon ja kirjaston rakennust\u00f6it\u00e4 oli aloitettu, tupakkatehtailija Fredrik von Rettig antoi varat kirjaston rakentamista varten. Dahlstr\u00f6mien lahjoitus voitiin nyt k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kokonaisuudessaan taidemuseoon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vuonna 1904 avattu Turun taidemuseo rakennettiin Ernst ja Magnus Dahlstr\u00f6min lahjoittamilla varoilla. Kuvaaja K. Pietinen,1936. Valokuvaamo Pietisen kokoelma, Historian kuvakokoelma, Museovirasto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sek\u00e4 Dahlstr\u00f6mit ett\u00e4 Rettig olivat kauppaneuvoksia, jotka lukeutuivat kaupungin johtavaan liikemieseliittiin. Ernst (1846\u20131924) ja Magnus Dahlstr\u00f6min (1859\u20131924) is\u00e4 Carl Magnus (1805\u20131875) loi laajan tuontikauppaa ja laivanvarustusta harjoittaneen kauppahuoneen, jonka toimintaa pojat jatkoivat. Niin is\u00e4 kuin pojat ymm\u00e4rsiv\u00e4t, ett\u00e4 nousevaan teollisuuteen investointi oli erityisen kannattavaa. He siirsiv\u00e4tkin p\u00e4\u00e4omia vanhoilta liiketoiminnan aloilta tehdashankkeisiin, siis tavaroiden vaihdannasta ja kuljetuksesta niiden valmistamiseen. Kauppahuone sijoitti kahden sukupolven aikana useisiin Turun alueen teollisuusyrityksiin. Lis\u00e4ksi Dahlstr\u00f6mit omistivat Kymin osakeyhti\u00f6st\u00e4 enemmist\u00f6n. Tehtaasta kasvoi 1890-luvulla Suomen suurimpiin kuulunut yritys, joka nykyisin on osa UPM-mets\u00e4yhti\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Fredrik von Rettig (1843\u20131914) puolestaan laajensi voimakkaasti is\u00e4ns\u00e4 Turkuun perustamaa tupakkatehdasta. Tahtaasta kasvoi yksi suurimmista Suomessa: ty\u00f6ntekij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi 1900-luvun alussa parhaimmillaan yli 650:n.<\/p>\n\n\n\n

Dahlstr\u00f6mit ja Rettig olivat aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttajia, joilla oli useita luottamustoimia niin kunnallispolitiikassa kuin valtiop\u00e4ivill\u00e4kin. Viel\u00e4 enemm\u00e4n liikemiehi\u00e4 yhdisti kiinnostus kulttuuriin ja sen tukemiseen. Dahlstr\u00f6mit olivat mukana Turun Teatteritalon osakeyhti\u00f6ss\u00e4. He tukivat my\u00f6s vaikeuksiin joutunutta Svenska Inhemska Teaternia, jonka pohjalta vuonna 1919 syntyi \u00c5bo Svenska Teater.<\/p>\n\n\n\n

Rettig oli Turun historiallisen museon pitk\u00e4aikainen tukija. H\u00e4n toimi 33 vuotta museota valmistelevassa toimikunnassa ja my\u00f6hemmin sen hallituksessa. H\u00e4n lahjoitti museolle useita \u00f6ljymaalauksia, mink\u00e4 lis\u00e4ksi h\u00e4n kustansi museon tiloihin Turun linnaan keskusl\u00e4mmityksen.<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 parhaiten Turun johtavat liikemiehet muistetaan kaupungille lahjoittamistaan rakennuksista. Taidemuseon ja kirjaston vuoksi Turku tunnettiin 1900-luvun alussa lahjoittajien kaupunkina. Mesenaattien toiminta kertoo oman aikansa yhteiskuntavastuusta: liiketoiminnassa hankittujen p\u00e4\u00e4omien haluttiin hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n koko yhteis\u00f6\u00e4. Donaattorit halusivat edist\u00e4\u00e4 kulttuuria ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen, samalla kun he ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 p\u00f6nkittiv\u00e4t omaa asemaansa kaupunkiyhteis\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Dahlstr\u00f6mit ja Rettig loivat lahjoituksillaan mallin, joka jatkui sotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Seuraavan polven turkulaisliikemiehet tekiv\u00e4t lahjoituksia erityisesti \u00c5bo Akademin ja Turun Suomalaisen Yliopiston hyv\u00e4ksi, samalla kun he antoivat taloudellista asiantuntemustaan niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Liikemiesten rooli kulttuurin tukijoina ilment\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4, jonka mukaan yritt\u00e4jyydell\u00e4 luotujen p\u00e4\u00e4omien tuli edist\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 eik\u00e4 vain yksityist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4. Suomessa 1800- ja 1900-luvun vaihde n\u00e4ytt\u00e4ytyy taitekohtana, jota luonnehti nopea teollistuminen, monenlaisen uuden teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ja v\u00e4hitellen kiihtyv\u00e4 yhteiskunnallinen liikehdint\u00e4. Vanhojen kauppahuoneiden ja yritt\u00e4j\u00e4sukujen dynaaminen rooli uuden suurteollisuuden synnyss\u00e4 ja lopulta p\u00e4\u00e4omien suuntaaminen koko kaupunkiyhteis\u00f6\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4viin tarkoituksiin ilment\u00e4\u00e4 jatkuvuutta jyrk\u00e4lt\u00e4 murrokselta n\u00e4ytt\u00e4neess\u00e4 kehityksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mika Kallioinen on Suomen historian yliopistonlehtori.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Carpelan, Tor, \u00c5bo donatorer intill \u00e5r 1909. Bidrag till \u00c5bo stads historia, andra serien X. <\/em>\u00c5bo stads historiska museum, Helsingfors 1910.<\/p>\n\n\n\n

Kallioinen, Mika, Verkostoitu tieto. Informaatio ja ulkomaiset markkinat Dahlstr\u00f6min kauppahuoneen liiketoiminnassa 1800-luvulla.<\/em> SKS, Helsinki 2003.<\/p>\n\n\n\n

Kauranen, Kaisa, \u2019Rettig, Fredric von (1843\u20131914)\u2019. Kansallisbiografia. Museon historia, https:\/\/turuntaidemuseo.fi\/historia [29.11.2022]<\/p>\n\n\n\n

Ter\u00e4s, Kari, \u2019Maakunnan elinkeinoel\u00e4m\u00e4n puolestapuhuja\u2019. Teoksessa: Vuosisata Varsinais-Suomen hyv\u00e4ksi. Turun kauppakamari talouden ja hyvinvoinnin edist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Turun <\/em>kauppakamarin kulttuuris\u00e4\u00e4ti\u00f6, Turku 2017, 25\u201343.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun Turun taidemuseo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1904 avattiin, Puolalanm\u00e4elle kohonneessa graniittipalatsissa vieraili kahden ensimm\u00e4isen viikon aikana yli 8 300 k\u00e4vij\u00e4\u00e4, viidennes Turun asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Taidemuseon perustamista oli suunniteltu pitk\u00e4\u00e4n. Hanke konkretisoitui vuonna 1895, jolloin Turun kaupunki sai 150 000 markan nimett\u00f6m\u00e4n lahjoituksen yhdistetyn kirjaston ja taidemuseon rakentamiseksi. Nopeasti paljastui, ett\u00e4 lahjoituksen olivat tehneet liikemiesveljekset Ernst ja Magnus Dahlstr\u00f6m. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2120,"featured_media":8383,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[1660,1659,1040,1661,189,1658],"class_list":{"0":"post-8382","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-ernst-dahlstrom","9":"tag-fredrik-von-rettig","10":"tag-kulttuuri","11":"tag-magnus-dahlstrom","12":"tag-turku","13":"tag-turun-taidemuseo","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8382","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2120"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8382"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8382\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8384,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8382\/revisions\/8384"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8383"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8382"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8382"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8382"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}