{"id":8386,"date":"2022-12-14T11:38:48","date_gmt":"2022-12-14T09:38:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8386"},"modified":"2022-12-14T11:38:49","modified_gmt":"2022-12-14T09:38:49","slug":"aatelistyton-joulunviettoa-vuoden-1800-tienoilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/aatelistyton-joulunviettoa-vuoden-1800-tienoilla\/","title":{"rendered":"Aatelistyt\u00f6n joulunviettoa vuoden 1800 tienoilla"},"content":{"rendered":"\n

Aatelisperheen tytt\u00e4reksi Elim\u00e4en H\u00e4meenkyl\u00e4n kartanoon syntynyt Jacobina Charlotta Munsterhjelm (1786\u22121842) kirjoitti teinitytt\u00f6n\u00e4 parin vuoden ajan p\u00e4iv\u00e4kirjaa. Jacobina merkitsi p\u00e4iv\u00e4kirjansa sivuille lyhyit\u00e4 huomioita perheenj\u00e4senist\u00e4\u00e4n, yst\u00e4v\u00e4tt\u00e4rist\u00e4, kartanon piioista, torpparien lapsista, perhejuhlista, tanssiaisista, kylpyl\u00e4el\u00e4m\u00e4st\u00e4, korttipeleist\u00e4, onkimisesta, uimisesta, juhannuskokoista ja joululahjoista. Toisin sanoen p\u00e4iv\u00e4kirja kertoo nuoren silmin n\u00e4htyn\u00e4 suomalaisen maalaiskartanon ja pit\u00e4j\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ihmisist\u00e4 niin arkisaskareissa kuin juhlien py\u00f6rteiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4kirjan sivuilta voi poimia tiedonmurusia my\u00f6s aikuisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4, tapaamisista ja neuvotteluista, sill\u00e4 lapset seurasivat vanhempiaan, aikuisia sisaruksiaan tai palveluskuntaa niin vierailuille, p\u00e4iv\u00e4llisp\u00f6ytiin, marjamets\u00e4\u00e4n kuin aamun asti kest\u00e4neisiin tanssiaisiinkin. Asiakirjana p\u00e4iv\u00e4kirja on ainutlaatuinen, sill\u00e4 se on ainoa meid\u00e4n p\u00e4iviimme s\u00e4ilynyt, Ruotsin ajan Suomessa kirjoitettu nuoren tyt\u00f6n p\u00e4iv\u00e4kirja.<\/p>\n\n\n\n

Kirjeill\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4kirjoilla oli 1700-luvun eliittikulttuurissa monta teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ja muotoa. Kirjeit\u00e4 luettiin \u00e4\u00e4neen ja perhe- ja seurapiiriuutiset, huhut ja juorut levisiv\u00e4t kirjeitse nopeasti eri puolille sukupiiri\u00e4. Kirje k\u00e4vi my\u00f6s kasvatusv\u00e4lineest\u00e4. Lapset kirjoittivat vanhemmilleen ja harjoittelivat samalla kirjeenkirjoituksen tekniikkaa ja aikuisten k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 elegantteja puheenparsia. Vanhempien vastaukset sis\u00e4lsiv\u00e4t moraalisia ohjeita sek\u00e4 opastusta kirjoitustyyliss\u00e4 ja oikeinkirjoituksessa.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4kirjalla saattoi olla samankaltaisia kasvatustavoitteita. Nuori tytt\u00f6 tai poika kirjoitti muistiin n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja harjaantui samalla kirjoittamisen taidossa. Oli itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirja oli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kasvattajan vapaasti luettavissa ja kommentoitavissa. Jacobina Munsterhjelmin p\u00e4iv\u00e4kirja palveli selv\u00e4sti edell\u00e4 mainittua tavoitetta. Almanakkamaisen lyhyiss\u00e4 merkinn\u00f6iss\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole mit\u00e4\u00e4n intiimi\u00e4. Vaikka Jacobina kertoo potevansa hankalaa rintapaisetta tai odottavansa innolla Loviisassa j\u00e4rjestett\u00e4vi\u00e4 tanssiaisia, eiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 asiat olleet mit\u00e4\u00e4n aikuisilta tai ik\u00e4tovereilta k\u00e4tkettyj\u00e4 salaisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

\"V\u00e4kijoukko
Kynttil\u00f6iden valo, naisten valkoiset leningit, seurapelit, herkut ja tanssi olivat osa niin H\u00e4meenkyl\u00e4n kartanon joulunviettoa kuin Jacobina Munsterhjelmin ik\u00e4toverin Alexander Laur\u00e9uksen (1783-1823) maalauksessa kuvattuja pappilan juhlia. Alexander Laur\u00e9us: Juhlat pappilassa (1815). Kansallisgalleria.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Joulun aatonaattona vuonna 1799 H\u00e4meenkyl\u00e4ss\u00e4 valmistauduttiin joulunviettoon. Kartanon tytt\u00e4rien viimeisen muodin mukaisia nokkospalttinaleninkej\u00e4 oli ommeltu monta p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Nyt leningit olivat valmiita, ja tytt\u00e4rist\u00e4 vanhin Annette Munsterhjelm t\u00e4rkk\u00e4si ja silitti ne. Kartanon piiat puolestaan kuurasivat p\u00e4\u00e4rakennuksen lattiat. Edellisen\u00e4 iltana Jacobinan Ulla-sisar oli yhdess\u00e4 piikojen kanssa ommellut uusia tuolin- ja sohvanp\u00e4\u00e4llisi\u00e4 my\u00f6h\u00e4\u00e4n y\u00f6h\u00f6n. My\u00f6s vierreleip\u00e4\u00e4 oli leivottu keitti\u00f6ss\u00e4 yhteisvoimin jouluksi.<\/p>\n\n\n\n

Pieni\u00e4 joululahjoja oli niin ik\u00e4\u00e4n tehty ja ostettu ennakkoon. Ulla-serkku oli ompeluttanut r\u00e4\u00e4t\u00e4lill\u00e4 liivin kartanon is\u00e4nn\u00e4lle. Jacobina sai sisariltaan hiusnauhan, vy\u00f6n ja punaista taftia kirjelaukkua varten. \u00c4idilleen h\u00e4n oli ostanut peltisen mitta-astian, Ulla-serkulle lyijykyn\u00e4n, jossa oli liikuteltava varsi, Ulla-sisarelle kyn\u00e4veitsen ja Beata-sisarelle punaisen hiusnauhan. Joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 aamuna kiiruhdettiin kirkkoon. Kirkosta palattuaan joulun juhlinnasta uupuneet kartanon neidit kuitenkin kiiruhtivat p\u00e4iv\u00e4unille ja nukkuivat aina illallisaikaan asti. Tapaninp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 he leikkiv\u00e4t joululeikkej\u00e4 yhdess\u00e4 kartanon piikojen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Uudenvuodenaattona rengit riemastuttivat kartanonv\u00e4ke\u00e4 pukeutumalla yksi pukiksi, yksi kurjeksi ja yksi paimeneksi. Pikkusisar Beata sai Jacobinalta uudenvuodenlahjaksi olkipiiskan, piipun ja nuuskaa. Tupakka, olut ja viini kun olivat tuolloin my\u00f6s osa kartanon lasten arkea. Tapanina tanssittiin niin kartanon salissa kuin v\u00e4entuvassakin.<\/p>\n\n\n\n

Vuotta my\u00f6hemmin Munsterhjelmit viettiv\u00e4t joulun ja uuden vuoden sukuloimalla Savossa. P\u00e4iv\u00e4t ja illat t\u00e4yttyiv\u00e4t illallisista, panttileikeist\u00e4, katrilleista ja valsseista. Tanssiaiset saattoivat jatkua aamuy\u00f6h\u00f6n, ja \u201dillat olivat t\u00e4ynn\u00e4 musiikkia\u201d. Uudenvuodenaattona nuoret neidit \u201dyrittiv\u00e4t katsoa, millainen onni meill\u00e4 on ensi vuonna\u201d. Joulup\u00e4iv\u00e4n aamuna ja uudenvuodenp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytiin kirkossa.<\/p>\n\n\n\n

Ruotsin aristokratiaa tutkinut etnologi Angela Rundgvist on todennut, ett\u00e4 viel\u00e4 1800-luvun alkupuolella aatelisperheiden ja palveluskunnan suhteet saattoivat olla jopa tavallaan tuttavallisia. Aateliseen perhetalouteen lukeutuivat lasten ja nurkissa asuvien sukulaisten ohella palvelijat. Viime k\u00e4dess\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkaltainen tuttuus kuitenkin rajoittui kartanon arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kodin askareiden piiriin. Edustustilaisuuksissa tai aterioilla ei n\u00e4ytt\u00e4ydytty tuttavallisesti yhdess\u00e4, ja esimerkiksi kirkkomatkat tehtiin aina erikseen. S\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten vierailuihin tai is\u00e4nt\u00e4v\u00e4en perhejuhliin palvelijat osallistuivat ainoastaan ty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4. Jouluna, juhannuksena ja palkollisten h\u00e4iss\u00e4 s\u00e4\u00e4tyrajat olivat kuitenkin matalimmillaan. Joulunpyhin\u00e4 kaikki palveluskunta sai tulla p\u00e4\u00e4rakennukseen leikkim\u00e4\u00e4n jouluisia leikkej\u00e4 kartanon nuorten kanssa. Jouluna ja juhannuksena koko kartanon v\u00e4ki my\u00f6s s\u00f6i yhdess\u00e4, ja kartanon sis\u00e4piikojen h\u00e4iss\u00e4 kartanon neidit saattoivat juhlia h\u00e4\u00e4vieraiden kanssa l\u00e4pi y\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirsi Vainio-Korhonen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian professori<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Gunnar Suolahti: Joulu 1700-luvun kartanoissa. Joulutunnelma 1917.<\/p>\n\n\n\n

Kartanoiden Kouvola: Jacobina Charlotta Munsterhjelmin p\u00e4iv\u00e4kirja 1799-1801. Poikilo-museot. Kouvola 2020.<\/p>\n\n\n\n

Kirsi Vainio-Korhonen: Piikojen arkea ja juhlaa H\u00e4meenkyl\u00e4n kartanossa noin 1800. Teoksessa Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen (toim.), Ty\u00f6teli\u00e4s ja uskollinen. Naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 2006.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aatelisperheen tytt\u00e4reksi Elim\u00e4en H\u00e4meenkyl\u00e4n kartanoon syntynyt Jacobina Charlotta Munsterhjelm (1786\u22121842) kirjoitti teinitytt\u00f6n\u00e4 parin vuoden ajan p\u00e4iv\u00e4kirjaa. Jacobina merkitsi p\u00e4iv\u00e4kirjansa sivuille lyhyit\u00e4 huomioita perheenj\u00e4senist\u00e4\u00e4n, yst\u00e4v\u00e4tt\u00e4rist\u00e4, kartanon piioista, torpparien lapsista, perhejuhlista, tanssiaisista, kylpyl\u00e4el\u00e4m\u00e4st\u00e4, korttipeleist\u00e4, onkimisesta, uimisesta, juhannuskokoista ja joululahjoista. Toisin sanoen p\u00e4iv\u00e4kirja kertoo nuoren silmin n\u00e4htyn\u00e4 suomalaisen maalaiskartanon ja pit\u00e4j\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ihmisist\u00e4 niin arkisaskareissa kuin juhlien […]<\/p>\n","protected":false},"author":3147,"featured_media":8387,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[1663,449,659,1662],"class_list":{"0":"post-8386","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-jacobina-munsterhjelm","9":"tag-joulu","10":"tag-juhlat","11":"tag-paivakirjat","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8386","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3147"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8386"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8386\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8393,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8386\/revisions\/8393"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8387"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8386"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8386"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8386"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}