{"id":8400,"date":"2023-02-02T11:04:58","date_gmt":"2023-02-02T09:04:58","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8400"},"modified":"2023-02-02T11:05:00","modified_gmt":"2023-02-02T09:05:00","slug":"elamassa-selviytymisen-keinoja-1800-luvun-turussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/elamassa-selviytymisen-keinoja-1800-luvun-turussa\/","title":{"rendered":"El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 selviytymisen keinoja 1800-luvun Turussa"},"content":{"rendered":"\n

Margareta Elisabet Lindegren joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n turkulaisen rakennusmestari Ahlstr\u00f6min palveluksesta vain kaksi kuukautta sen j\u00e4lkeen, kun h\u00e4net oli pestattu. Margareta oli palkattu talouteen loppuvuodesta 1849 ja jo tammikuussa 1850 h\u00e4net sanottiin irti. Rakennusmestari Ahlstr\u00f6min mukaan Lindegren ei tullut toimeen ty\u00f6tovereidensa kanssa ja oli ajoittain jopa v\u00e4kivaltainen. T\u00e4m\u00e4n h\u00e4n kirjoitti my\u00f6s Margaretan palvelustodistukseen.<\/p>\n\n\n\n

\"Maalauksessa
Johan Knutsson, Pyykinpesij\u00e4t (1830\u20131899), Kansallisgalleria. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Erilaiset todistukset olivat osa jokaisen 1800-luvun alun suomalaisen el\u00e4m\u00e4\u00e4. Jos ihminen j\u00e4tti kotipaikkakuntansa esimerkiksi muuttaakseen ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 kaupunkiin tai uuteen pit\u00e4j\u00e4\u00e4n, tuli h\u00e4nell\u00e4 olla mukanaan ainakin papintodistus sek\u00e4 palvelustodistus. Todistuksia tarvittiin, jotta voitiin varmistua ihmisen henkil\u00f6ydest\u00e4 sek\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n liikkui oikeilla asioilla eik\u00e4 kyse ollut irtolaisuudesta. Papintodistuksessa kerrottiin, kuka henkil\u00f6 oli, mist\u00e4 h\u00e4n tuli ja minne oli menossa. Lis\u00e4ksi todistukseen oli kirjattu, kuinka hyvin henkil\u00f6 osasi kristillisen uskon keskeiset asiat, koska h\u00e4n oli k\u00e4ynyt ehtoollisella, oliko h\u00e4n avioitunut tai oliko h\u00e4n vapaa avioitumaan. Lis\u00e4ksi 1800-luvulla papintodistuksissa kerrottiin, mit\u00e4 sairauksia henkil\u00f6 oli sairastanut ja oliko h\u00e4net rokotettu.<\/p>\n\n\n\n

Palvelustodistuksen puolestaan laati henkil\u00f6n entinen ty\u00f6nantaja ja todistuksessa tuli kertoa, ket\u00e4 todistus koski, kuinka kauan kyseisen henkil\u00f6n palvelus- tai ty\u00f6suhde oli kest\u00e4nyt, mit\u00e4 henkil\u00f6 oli tehnyt, miten hoitanut ty\u00f6ns\u00e4 ja olisiko h\u00e4nell\u00e4 valmiuksia tehd\u00e4 muutakin ty\u00f6t\u00e4 kuin sit\u00e4, josta h\u00e4nelle kirjoitettiin todistus. Lopuksi tuli kertoa, oliko ty\u00f6ntekij\u00e4 vapaa etsim\u00e4\u00e4n ja ottamaan vastaan toisen ty\u00f6n. Margareta Lindegren ei ollut tyytyv\u00e4inen entisen is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 laatimaan todistukseen, joka ei antanut kovin hyv\u00e4\u00e4 arvosanaa h\u00e4nest\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4. Sellaisella todistuksella olisi kovin vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uutta ty\u00f6t\u00e4. H\u00e4n kuitenkin tiesi, miten asian voisi koittaa korjata. Margareta p\u00e4\u00e4tti antaa r\u00e4\u00e4t\u00e4linkis\u00e4llin v\u00e4\u00e4rent\u00e4\u00e4 itselleen uuden todistuksen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Margareta Lindegrenin suutarinkis\u00e4llill\u00e4 teett\u00e4m\u00e4 v\u00e4\u00e4rennetty palvelustodistus, jossa on h\u00e4nen entisen is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 rakennusmestari Ahlstr\u00f6min lausunto todistuksen ep\u00e4aitoudesta. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Hakiessaan uudella todistuksella ty\u00f6t\u00e4 Margareta j\u00e4i kuitenkin heti kiinni. H\u00e4n ei ollut l\u00e4htenyt pois Turusta, vaan etsi uutta ty\u00f6t\u00e4 kotikaupungissaan. Todenn\u00e4k\u00f6isesti tieto h\u00e4nen edellisen pestins\u00e4 p\u00e4\u00e4ttymisen syist\u00e4 oli kiirinyt h\u00e4nen edelleen ja uudessa ty\u00f6paikassa huomattiin todistuksen olevan v\u00e4\u00e4renn\u00f6s. Margareta tuomittiin varattomana rikoksestaan 12 p\u00e4iv\u00e4n vesileip\u00e4vankeuteen Turun linnaan. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ollut Margaretan ensimm\u00e4inen rikos tai tuomio. H\u00e4net oli tuomittu kaksi vuotta aiemmin n\u00e4pistelyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka Margareta oli nyt kahteen kertaan tuomittu rikollinen, ei h\u00e4n n\u00e4hnyt tarpeelliseksi muuttaa pois Turusta. Margareta oli kotoisin Lohjalta, mutta h\u00e4n ei halunnut tai voinut palata kotiseudulleen. Ilmeisesti h\u00e4n sai ty\u00f6t\u00e4 Turusta ja pystyi el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 rangaistuksensa k\u00e4rsitty\u00e4\u00e4n. Kolme vuotta v\u00e4\u00e4renn\u00f6stuomion saamisesta Margareta my\u00f6s avioitui ja sai my\u00f6hemmin lapsen merimiehen\u00e4 toimineen puolisonsa kanssa. V\u00e4est\u00f6kirjanpidon mukaan Margareta asui avioitumiseensa asti l\u00e4hell\u00e4 Kupittaata alueella, miss\u00e4 Turussa asui paljon sosiaalisesti alimpiin kansanosiin kuuluvia. H\u00e4nen aviomiehens\u00e4 puolestaan asui l\u00e4hell\u00e4 nykyist\u00e4 Kauppatoria. Avioliiton my\u00f6t\u00e4 Margaretan sosiaalinen asema parani kaupunkiyhteis\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Margaretan voidaan katsoa kuuluneen samaan v\u00e4est\u00f6nosaan kuin Kirsi Vainio-Korhosen tutkimat turkulaiset tarkastusnaiset, vaikkei h\u00e4n el\u00e4tt\u00e4nytk\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n seksity\u00f6ll\u00e4. Tarkastusnaisille seksity\u00f6 oli yksi ansaitakeino monen muun ohella, ja he kuten Margaretakin el\u00e4ttiv\u00e4t itsens\u00e4, miten parhaiten taisivat. Heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ei ollut helppoa, mutta heill\u00e4 oli keinonsa selviyty\u00e4. N\u00e4in oli my\u00f6s Margaretan kohdalla. Vaikka h\u00e4nen luku- ja kirjoitustaitonsa oli heikko tai olematon, h\u00e4n tiesi, miten erilaisiin todistuksiin perustuva pestuuj\u00e4rjestelm\u00e4 toimi. H\u00e4n my\u00f6s tiesi, millainen vaikutus h\u00e4nen saamallaan todistuksella olisi h\u00e4nen asemaansa ty\u00f6nhakijana. Hankkimalla v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksen Margareta pyrki aktiivisesti vaikuttamaan asemaansa ty\u00f6markkinoilla. My\u00f6s vankilaan tuomituilla tarkastusnaisilla oli keinonsa vaikuttaa heit\u00e4 koskeviin viranomaisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. He valittivat tuomioistaan ja osasivat etsi\u00e4 apua ihmisilt\u00e4, jotka puolestaan taisivat virallisten dokumenttien laatimisen \u2013 v\u00e4h\u00e4n samalla tavoin kuin Margaretakin osasi etsi\u00e4 henkil\u00f6n, joka voisi laatia h\u00e4nelle v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksen.<\/p>\n\n\n\n

Margareta Lindegrenin kuten kaikkien muidenkin v\u00e4\u00e4renn\u00f6srikoksista syytettyjen henkil\u00f6iden tapaukset k\u00e4siteltiin Turun hovioikeudessa. Margareta kuului kuitenkin v\u00e4\u00e4renn\u00f6srikoksesta syytettyjen joukossa v\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n sukupuolensa vuoksi: selke\u00e4 enemmist\u00f6 v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksiin liittyvist\u00e4 rikoksista syytetyist\u00e4 oli naisten sijaan miehi\u00e4. Samaan aikaan Margareta kuului kuitenkin my\u00f6s enemmist\u00f6\u00f6n, sill\u00e4 suurin osa hovioikeuden 1800-luvun alkupuolella k\u00e4sittelemist\u00e4 v\u00e4\u00e4renn\u00f6srikoksista liittyi nimenomaan ihmisten liikkumiseen kytk\u00f6ksiss\u00e4 oleviin todistuksiin kuten palvelustodistuksiin. T\u00e4m\u00e4 ei ole ihme, sill\u00e4 1800-luvun alun vuosikymmenet olivat aikaa, jolloin erityisesti tilaton v\u00e4est\u00f6 l\u00e4hti kotiseudultaan etsi\u00e4kseen t\u00f6it\u00e4 kaupungista tai toisista pit\u00e4jist\u00e4. Erilaiset kirjalliset todistukset olivat t\u00e4rke\u00e4 osa aikakauden ihmisten arkea, sill\u00e4 jokainen tarvitsi useita todistuksia mukaansa vaihtaessaan paikkakuntaa ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4. Margaretakin oli saapunut Turkuun alun perin todenn\u00e4k\u00f6isesti ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mari V\u00e4lim\u00e4ki<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja toimii tutkijatohtorina Suomen historian oppiaineessa k\u00e4ynniss\u00e4 olevassa F\u00f6rfalskarna \u2013 V\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4t <\/a><\/em>-hankkeessa, jossa tutkitaan Turun hovioikeudessa 1800-luvun alkupuolella k\u00e4siteltyj\u00e4 v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksiin ja v\u00e4\u00e4rent\u00e4jiin liittyneit\u00e4 rikoksia.<\/p>\n\n\n\n

Tekstin l\u00e4hteen\u00e4 toimii Turun hovioikeudessa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1850 k\u00e4sitelty Margareta Elisabet Lindegrenin tapaus. Arkistoviite: Kansallisarkisto (Turku), Turun hovioikeuden arkisto, Ebd Alistusaktit 1850\u20131850.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta
Einonen, Pia & Friberg, Pirita & Hemminki, Tiina & Uotila: Leip\u00e4 taivalten takana – Liikkuminen   1800-luvun alun Suomessa. Ennen ja nyt \u2013 Historian tietosanomat<\/em> (16) 5\/2016. https:\/\/journal.fi\/ennenjanyt\/article\/view\/108763\/63760<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ojala-Fulwood, Maija (ed.): Migration and multi-ethnic communities. Mobile people from the late Middle Ages to the present<\/em>. De Gruyter Oldenburg 2018.<\/p>\n\n\n\n

Uotila, Merja: Maaseutuv\u00e4est\u00f6n matkat muualle. Liikkuminen ja matka-asiakirjat 1840-luvun Hollolassa ja Jaakkimassa. Ennen ja Nyt \u2013 Historian tietosanomat<\/em> (21) 3\/2021, 7\u201323, https:\/\/doi.org\/10.37449\/ennenjanyt.107727<\/a><\/p>\n\n\n\n

Vainio-Korhonen, Kirsi: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksity\u00f6l\u00e4iset 1800-luvun alun Suomessa.<\/em> SKS 2018.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Margareta Elisabet Lindegren joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n turkulaisen rakennusmestari Ahlstr\u00f6min palveluksesta vain kaksi kuukautta sen j\u00e4lkeen, kun h\u00e4net oli pestattu. Margareta oli palkattu talouteen loppuvuodesta 1849 ja jo tammikuussa 1850 h\u00e4net sanottiin irti. Rakennusmestari Ahlstr\u00f6min mukaan Lindegren ei tullut toimeen ty\u00f6tovereidensa kanssa ja oli ajoittain jopa v\u00e4kivaltainen. T\u00e4m\u00e4n h\u00e4n kirjoitti my\u00f6s Margaretan palvelustodistukseen. Erilaiset todistukset olivat osa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1036,"featured_media":8402,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[458,1434,189,1664,1622],"class_list":{"0":"post-8400","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1800-luku","10":"tag-rikokset","11":"tag-turku","12":"tag-tyovaesto","13":"tag-vaarentaminen","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8400","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1036"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8400"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8400\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8406,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8400\/revisions\/8406"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8402"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8400"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8400"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8400"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}