{"id":8407,"date":"2023-02-08T10:33:23","date_gmt":"2023-02-08T08:33:23","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8407"},"modified":"2023-02-08T14:36:15","modified_gmt":"2023-02-08T12:36:15","slug":"gosta-vai-margareta-%e2%88%92-intersukupuolisuuden-historiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/gosta-vai-margareta-%e2%88%92-intersukupuolisuuden-historiaa\/","title":{"rendered":"G\u00f6sta vai Margareta \u2212 Intersukupuolisuuden historiaa"},"content":{"rendered":"\n

Laillistettu k\u00e4til\u00f6 saattoi 1700-luvulla joutua tutkimaan sukupuolten biologisia tunnusmerkkej\u00e4 esimerkiksi intersukupuolisten avioliittoihin liittyneiden kiistojen yhteydess\u00e4. 1700-luvulla oli yleisesti tiedossa, ett\u00e4 silloin t\u00e4ll\u00f6in syntyy lapsia, joilla on sek\u00e4 naisen ett\u00e4 miehen sukupuolisia piirteit\u00e4. Varhaismodernin ajan asiakirjoissa n\u00e4it\u00e4 ihmisi\u00e4 kutsuttiin kaksineuvoisiksi tai hermafrodiiteiksi. Heid\u00e4t tunnistettiin my\u00f6s lakiteksteiss\u00e4 ja tuomioistuinten asiakirjoissa 1600-luvulta l\u00e4htien. Asia tuli oikeustapauksena ajankohtaiseksi, jos intersukupuolinen haki avioliittolupaa tai jos mies tai nainen haki avio- tai kihlaeroa puolisostaan, jota piti \u201dkaksineuvoisena\u201d.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ranskalaissyntyinen diplomaatti Charles-Genevi\u00e8ve-Louis-Auguste-Andr\u00e9-Timoth\u00e9e d’\u00c9on de Beaumont tai Charlotte-Genevi\u00e8ve-Louise-Augusta-Andr\u00e9a-Timoth\u00e9a d’\u00c9on de Beaumont (1728 \u20131810) eli el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana sek\u00e4 miehen\u00e4 ett\u00e4 naisena. d’\u00c9on ty\u00f6skenteli diplomaattina ja sotilaana l\u00e4hes 50 vuotta, mutta vaihtoi vuonna 1777 sukupuolensa naiseksi. Kuolintodistuksessa d\u2019\u00c9onilla todettiin olleen intersukupuolisia piirteit\u00e4. Thomas Stewartin maalaama muotokuva Chevalier d’Eon vuodelta 1792. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Ruotsalainen aatehistorioitsija Maja Bondestam kuvaa teoksessaan Tv\u00e5k\u00f6nad<\/em>, miten Uppsalan tuomiokapituli k\u00e4sitteli 1674 intersukupuolisen G\u00f6stan \/ Margaretan aviolupahakemusta. T\u00e4m\u00e4 oli kotiseurakuntansa kirkkoherran kirjoittaman todistuksen mukaan palvellut v\u00e4lill\u00e4 renkin\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 piikana, ja \u201dh\u00e4nell\u00e4 on 2 nime\u00e4 G\u00f6sta ja Margareta Benjaminsdotter, h\u00e4n tuntee olevansa kaksineuvoinen mutta enemm\u00e4n sovelias miessukupuolen luontoon\u201d. Tuomiokapitulissa aviolupa-asiaa ei kuitenkaan kyetty ratkaisemaan, eik\u00e4 G\u00f6stan \/ Margaretan my\u00f6hemmist\u00e4 vaiheista ole tietoa.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavalta vuosisadalta Ruotsin valtakunnasta tunnetaan tapaus, jossa k\u00e4til\u00f6t joutuivat arvioimaan avioero-oikeudenk\u00e4ynnin yhteydess\u00e4 kaksineuvoiseksi v\u00e4itetyn naisen Anna \/ Anders Christerssonin sukuelinten laatua. Asiaan ei sin\u00e4ns\u00e4 liittynyt mit\u00e4\u00e4n rikosta, ja Annan \/ Andersin sukupuoli oli jo syntyess\u00e4 todettu ep\u00e4selv\u00e4ksi. Lokakuussa 1700 tehdyn syntym\u00e4merkinn\u00e4n yhteydess\u00e4 pappi merkitsi kastettujen luetteloon \u201dkaksineuvoisen\u201d lapsen Andersiksi ja sulkuihin vaihtoehtoisesti Annaksi. Lapsi oli siten jo kasteessa saanut sek\u00e4 miehen ett\u00e4 naisen nimen ja h\u00e4nen sukupuolinen suuntautumisensa j\u00e4tettiin tuossa vaiheessa avoimeksi. Kasvaessaan Anders alkoikin tuntea olonsa \u201dmukavammaksi naissukupuolisena ja nimettiin Annaksi\u201d. H\u00e4n alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 naisten vaatteita ja solmi 37-vuotiaana avioliiton miehen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Puolison kuoltua Anna avioitui toistamiseen sokean Nils-rengin kanssa. Jonkin ajan kuluttua Nils haki kuitenkin avioeroa ja v\u00e4itti, ett\u00e4 Anna oli petkuttanut h\u00e4net naimisiin. Nilsin mielest\u00e4 Anna ei kyennyt t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aviollisia velvollisuuksiaan, koska Annan sukuelimet olivat liian ahtaat eik\u00e4 siemenneste pysynyt t\u00e4m\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 sukupuoliyhteyden j\u00e4lkeen. Tapauksessa voitiin vedota vuoden 1686 kirkkolakiin, jonka mukaan eron saattoi saada, jos puoliso ei fyysisesti kyennyt sukupuoliyhteyteen ja vuoden 1734 yleisvaltakunnalliseen lakiin, joka katsoi avioeroperusteeksi my\u00f6s petoksen: jos jompikumpi puolisoista oli salannut liittoa solmittaessa toiselta jonkin vakavan ruumiillisen vikansa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4\u00e4kint\u00e4neuvos Jonas Kiernanderin (1721\u20131778) vuonna 1776 julkaisema Utkast til Medicinal-Lagfarenheten. Domare til uplysning, l\u00e4kare til hjelpreda och barnmorskor til underwisning i \u00e4mnen som r\u00f6ra m\u00e4nnisko-kroppen (Oikeusl\u00e4\u00e4ketieteen luonnos, tuomareille tiedoksi, l\u00e4\u00e4k\u00e4reille avuksi ja k\u00e4til\u00f6ille opetukseksi asioissa, jotka koskevat ihmisruumista) oli ensimm\u00e4inen ruotsin kielell\u00e4 julkaistu oikeusl\u00e4\u00e4ketieteellinen teos. Kiernander kirjoitti teoksessaan omat lukunsa aiheista Hwad Hermaphrodit \u00e4r ja Fr\u00e5gor r\u00f6rande en Hermaphrodit ja totesi, ett\u00e4 \u201djos Hermafrodiitti on yht\u00e4 hyvin nainen ja mies [\u2026] pit\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin tekem\u00e4n tarkastuksen ratkaista, kumpia sukuelimi\u00e4 tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, jos avioliitto aiotaan solmia [\u2026] Heill\u00e4 ei pid\u00e4 olla oikeutta itse valita sukupuoltaan.\u201d<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Oikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4si kaksi k\u00e4til\u00f6\u00e4 tutkimaan Annan. K\u00e4til\u00f6t totesivat, ett\u00e4 Annan \u201d[naisen] elin\u201d oli yht\u00e4 pieni kuin 10-12-vuotiaalla tyt\u00f6ll\u00e4 ja ett\u00e4 sen yl\u00e4puolella oli \u201dmiehen elin\u201d. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Anna haki my\u00f6s itse avioeroa puolison uskottomuuden perusteella. Oikeus tuomitsi pariskunnan eroon \u201dosittain vaimon oman hakemuksen perusteella, osaksi koska vaimo itse on kaksineuvoinen, joskin enemm\u00e4n miespuolinen, ja aivan sopimaton avioliittoon\u201d. Oikeuden mielipide ei kuitenkaan est\u00e4nyt eronnutta Annaa avioitumasta uudelleen ja paikkakunnan pappia vihkim\u00e4st\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kolmannen kerran i\u00e4kk\u00e4\u00e4n leskimiehen kanssa. Loppujen lopuksi Anna m\u00e4\u00e4ritteli itse, kumpaan sukupuoleen h\u00e4n halusi kuulua ja oliko h\u00e4n sopiva avioliittoon vai ei.<\/p>\n\n\n\n

Intersukupuoliset saivat Annan ajan Ruotsin valtakunnassa, siis my\u00f6s Suomessa, solmia avioliiton joko miehin\u00e4 tai naisina, kunhan asianomaisen sukupuolen sukuelimet olivat riitt\u00e4v\u00e4n kehittyneet. Teologisesti heid\u00e4n intersukupuolisuutensa katsottiin olevan Jumalan luomisty\u00f6n tulosta siin\u00e4 miss\u00e4 kaikki muukin luomakunnassa. Intersukupuolisten sukupuolen vaihtelu ei sek\u00e4\u00e4n ollut ongelma, kunhan asiaan ei liittynyt tahallista vilppi\u00e4 tai petosta. Hankaluudet heid\u00e4n osaltaan liittyiv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 sosiaaliseen sukupuoleen, kun yhteiskunnan toiminnot rakentuivat pitk\u00e4lle miesten ja naisten v\u00e4lisen sukupuolieron varaan. Sukupuoli ratkaisi 1700-luvulla ihmisen koulutus- ja ty\u00f6mahdollisuudet, paikan kirkonpenkiss\u00e4 ja aseman tytt\u00e4rien naittajana, lasten holhoojana ja puolison edusmiehen\u00e4. My\u00f6s miesten ja naisten poliittiset, perint\u00f6- ja avio-oikeudet olivat erilaiset.<\/p>\n\n\n\n

1700-luvun lopulla vahvistui kuitenkin ajatus siit\u00e4, ettei intersukupuolinen saisi itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tai jatkuvasti vaihdella sukupuoli-identiteetti\u00e4\u00e4n. Intersukupuolisen sukupuolen saivat jatkossa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ainoastaan asiantuntijat, miespuolinen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tai laillistettu naispuolinen k\u00e4til\u00f6, joita opastettiin t\u00e4h\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n uudella oikeusl\u00e4\u00e4ketieteellisell\u00e4 ohjeistuksella. Tuloksen ratkaisi sukupuolielinten rakenne: olivatko ne enemm\u00e4n miehen tai naisen. Arvioon vaikutti my\u00f6s se, oliko elinten rakenne tai koko \u201dluonnollinen\u201d ja \u201dtavallinen\u201d. Viranomaisvaltaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n tarkastajan tuli asettaa etusijalle se sukupuoli, \u201djoka oli luonnollisin ja varustettu [sukupuolen] luonnollisilla ominaisuuksilla, tavallisella kasvulla ja koolla\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Nyt olemme palanneet 1700-luvulta tunnettuun tapaan: juuri hyv\u00e4ksytyn translain mukaan sukupuoli on ihmisen itsens\u00e4 ratkaistavissa oleva asia. Kirkkohallitus totesi asian viime syksyn\u00e4 n\u00e4in kyseisest\u00e4 laista antamassaan lausunnossaan: \u201dJumala on luonut jokaisen ihmisen juuri omaksi ainutkertaiseksi itsekseen. Jokaisessa ihmisess\u00e4 Jumalan kuva ja kaltaisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy yksil\u00f6llisell\u00e4 ja persoonallisella tavalla\u201d. Samalla tavalla intersukupuolisuuden paikan luomakunnassa perusteli jo 1700-luvulla el\u00e4nyt l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja maailmankuulu kasvitieteilij\u00e4 Carl von Linn\u00e9.<\/p>\n\n\n\n

\"Kirsi<\/figure>\n\n\n\n

Kirsi Vainio-Korhonen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian professori.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Bondestam, Maja, Tv\u00e5k\u00f6nad. Studier i den svenska hermafroditens historia. <\/em>Nya Doxa. Nora 2010.<\/p>\n\n\n\n

Vainio-Korhonen, Kirsi, Ujostelemattomat. K\u00e4til\u00f6iden, synnytysten ja arjen historiaa. <\/em>WSOY. Helsinki 2012.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laillistettu k\u00e4til\u00f6 saattoi 1700-luvulla joutua tutkimaan sukupuolten biologisia tunnusmerkkej\u00e4 esimerkiksi intersukupuolisten avioliittoihin liittyneiden kiistojen yhteydess\u00e4. 1700-luvulla oli yleisesti tiedossa, ett\u00e4 silloin t\u00e4ll\u00f6in syntyy lapsia, joilla on sek\u00e4 naisen ett\u00e4 miehen sukupuolisia piirteit\u00e4. Varhaismodernin ajan asiakirjoissa n\u00e4it\u00e4 ihmisi\u00e4 kutsuttiin kaksineuvoisiksi tai hermafrodiiteiksi. Heid\u00e4t tunnistettiin my\u00f6s lakiteksteiss\u00e4 ja tuomioistuinten asiakirjoissa 1600-luvulta l\u00e4htien. Asia tuli oikeustapauksena ajankohtaiseksi, jos […]<\/p>\n","protected":false},"author":3147,"featured_media":8408,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[165,1527,738,1539],"class_list":{"0":"post-8407","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-1700-luku","10":"tag-sukupuolen-moninaisuus","11":"tag-sukupuolihistoria","12":"tag-sukupuolivahemmistot","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8407","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3147"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8407"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8407\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8415,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8407\/revisions\/8415"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8408"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8407"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8407"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8407"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}