{"id":8419,"date":"2023-02-21T11:52:59","date_gmt":"2023-02-21T09:52:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8419"},"modified":"2023-03-29T11:36:55","modified_gmt":"2023-03-29T08:36:55","slug":"synnytysten-ja-huono-osaisuuden-arkea-helmikuussa-1844","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/synnytysten-ja-huono-osaisuuden-arkea-helmikuussa-1844\/","title":{"rendered":"Synnytysten ja huono-osaisuuden arkea helmikuussa 1844"},"content":{"rendered":"\n

Viimeisill\u00e4\u00e4n raskaana oleva 29-vuotias kahden lapsen \u00e4iti Elisabeth Sk\u00f6nberg hakeutui helmikuussa 1844 Turun kuumesairaalan synnytysosastolle, joka sijaitsi kaupungin etel\u00e4laidalla Luostarinm\u00e4en vieress\u00e4. Paikka oli Sk\u00f6nbergille entuudestaan tuttu, sill\u00e4 siell\u00e4 oli syntynyt h\u00e4nen toinen lapsensa Carl huhtikuussa 1842. Sk\u00f6nbergill\u00e4 oli my\u00f6s kuusivuotias tyt\u00e4r Amalia. Amalian ja Carlin pikkusisko kastettiin parin p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 syntym\u00e4st\u00e4 Carolina Constantiniksi, ja h\u00e4n sai kummeikseen kaksi synnytyksess\u00e4 avustanutta k\u00e4til\u00f6\u00e4: merimiehenleski Maria Holmbergin ja kaupungink\u00e4til\u00f6 Eva Fabritiuksen.<\/p>\n\n\n\n

Nykyihmisen mielikuvat ja kokemukset sairaalasynnytyksist\u00e4 yhdistyv\u00e4t korkeatasoiseen l\u00e4\u00e4ketieteelliseen hoitoon ja turvalliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, jossa lapsen on hyv\u00e4 tulla maailmaan. Matka turkulaisen kuumelasaretin synnytysosastolta nykyaikaiseen hyvinvointivaltioon on kuitenkin ollut pitk\u00e4. 1700-luvulla k\u00e4til\u00f6koulutuksella pyrittiin Ruotsin valtakunnassa vastaamaan ajan suureen haasteeseen eli lapsikuolleisuuden v\u00e4hent\u00e4miseen ja kasvattamaan siten valtakunnan taloudellista ja sotilaallista mahtia. Synnytystavat muuttuivat kuitenkin hitaasti. Viel\u00e4 1900-luvun alun Suomessa vain reilu viidennes \u00e4ideist\u00e4 synnytti k\u00e4til\u00f6n avustuksella, ja sit\u00e4kin harvempi \u2012 vain pari prosenttia \u2012 synnytti kodin sijaan sairaalassa. Sairaalasynnytykset yleistyiv\u00e4t vasta toisen maailmansodan aikaan.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden lukujen ja prosessien taakse j\u00e4\u00e4 useita perheit\u00e4 ja Elisabeth Sk\u00f6nbergin tapaisia yksin\u00e4isi\u00e4 naisia, joiden synnytyskokemukset poikkesivat oman aikansa normista eli l\u00e4heisten ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4 tapahtuvasta kotisynnytyksest\u00e4. Aivan kuten Ville Kivim\u00e4ki on suomalais\u00e4itien ja -k\u00e4til\u00f6iden v\u00e4listen kohtaamisten merkityksi\u00e4 pohtiessaan todennut, katseen siirt\u00e4minen rakenteista kokijoihin rikastaa k\u00e4sityst\u00e4 suomalaisen hyvinvointivaltion kehityksest\u00e4 ja antaa vastauksia siihen, millaisia olivat arjen synnytyskokemukset. Elisabeth Sk\u00f6nbergin ja muiden sairaalassa synnytt\u00e4neiden yksin\u00e4isten \u00e4itien kokemusten tarkastelu kertookin synnytysavun merkityksest\u00e4 \u00e4ideille itselleen, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Turkuun vuonna 1816 perustetun k\u00e4til\u00f6oppilaitoksen laajemmasta yhteiskunnallisesta merkityksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
\u00c4iti vietti synnytyksen j\u00e4lkeen lapsivuodeaikaa noin 40 vuorokautta, mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4net kirkotettiin eli otettiin takaisin seurakunnan yhteyteen. Daniel Nikolaus Chodowieckin maalaus Die Wochenstube <\/em>on vuodelta 1759. Wikimedia Commons, Public domain. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sairaalasynnytys oli Sk\u00f6nbergille toinen, mutta h\u00e4nell\u00e4 oli kokemusta my\u00f6s kotisynnytyksest\u00e4. Sk\u00f6nberg oli varttunut vanhempiensa ja veljens\u00e4 kanssa Paimiossa ja muuttanut my\u00f6hemmin Turkuun, mutta h\u00e4nen esikoisensa Amalia oli syntynyt Paimiossa huhtikuussa 1836 l\u00e4heisten ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4. Amalian syntym\u00e4n ja Turkuun paluun j\u00e4lkeen nuoren yksinhuoltaja\u00e4idin harteille alkoi syyst\u00e4 tai toisesta kasautua monenlaista huono-osaisuutta. Sk\u00f6nberg oli parikymppinen vailla turvaverkkoja oleva pienen lapsen \u00e4iti, joka joutui etsim\u00e4\u00e4n toimeentuloa seksity\u00f6st\u00e4, joutui sukupuolitautisairaalaan ja sai loppuvuodesta 1838 keskenmenon. H\u00e4nen lukutaitonsa ei ollut kummoinen, ja pappi huomautti pariin otteeseen rippikirjassa, ettei h\u00e4n ollut k\u00e4ynyt s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ehtoollisellakaan. Sk\u00f6nberg oli my\u00f6s k\u00f6yh\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut varaa maksaa itse kahden sairaalasynnytyksens\u00e4 kuluja, joista k\u00f6yh\u00e4inhoidon t\u00e4ytyi huolehtia.<\/p>\n\n\n\n

Synnytyssairaalassa synnytt\u00e4jill\u00e4 oli apunaan koulutettuja k\u00e4til\u00f6it\u00e4 ja k\u00e4til\u00f6oppilaita sek\u00e4 ajanmukaisia v\u00e4lineit\u00e4 synnytyssohvasta stetoskooppiin, mutta t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei kyennyt t\u00e4ysin est\u00e4m\u00e4\u00e4n imev\u00e4iskuolleisuutta. Carolina Sk\u00f6nberg kuoli synnytysavusta huolimatta vain kymmenen p\u00e4iv\u00e4n ik\u00e4isen\u00e4 tuntemattomasta syyst\u00e4. Elisabeth Sk\u00f6nberg ei kyennyt kustantamaan tytt\u00e4rens\u00e4 hautajaisia, joten vaatimattomat maahanpanijaiset maksettiin k\u00f6yh\u00e4inhoitokassan varoista. Synnytyksess\u00e4 oli mahdollisesti tullut komplikaatioita, sill\u00e4 terveysp\u00e4iv\u00e4kirjaan kirjattiin Sk\u00f6nbergin kohdalle maaliskuussa 1844, ett\u00e4 h\u00e4n oli sairaana lapsivuoteessa. Seuraavassa kuussa Sk\u00f6nberg kuoli keuhkotautiin, ja my\u00f6s h\u00e4nen hautajaisensa maksoi k\u00f6yh\u00e4inkassa. Sk\u00f6nbergin lapset Amalia ja Carl j\u00e4iv\u00e4t orvoiksi, eik\u00e4 heille ollut muuta paikkaa kuin k\u00f6yh\u00e4intalo.<\/p>\n\n\n\n

Synnytyssairaalan ja k\u00f6yh\u00e4inhoidon kaltaisten yhteiskunnallisten rakenteiden taustalle k\u00e4tkeytyy monenlaisia elettyj\u00e4 kokemusmaailmoja. Sk\u00f6nbergin perheen tapauksessa n\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t erityisesti hiljalleen kasautuneina k\u00f6yhyyden ja huono-osaisuuden kokemuksina: yksin\u00e4isyyten\u00e4, auttavan lukutaidon ja ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen seurakuntael\u00e4m\u00e4n tapaisena syrj\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4misen\u00e4, seksity\u00f6st\u00e4 johtuvan viranomaiskatseen kohteeksi joutumisena, rahallisena ja materiaalisena puutteena, sairautena, l\u00e4heisten menett\u00e4misest\u00e4 johtuvana suruna ja orpoudesta johtuvana turvattomuutena. Aikakauden viranomaiset tuskin pohtivat synnytyssairaalan tai k\u00f6yh\u00e4inhoidon merkityksi\u00e4 niiden piiriss\u00e4 olleiden henkil\u00f6kohtaisten kokemusten kannalta, vaan uudet rakenteet vastasivat nimenomaan lapsikuolleisuuden tai kerj\u00e4l\u00e4isyyden kaltaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. N\u00e4m\u00e4 kokemukset ovat kuitenkin arjen historian ymm\u00e4rryst\u00e4 rikastuttava vastinpari viranomaisten toimintaa ja yhteiskunnallisia rakenteita tarkastelevalle historiantutkimukselle, ja Sk\u00f6nbergin perheen tapaisten kokemusten voi osaltaan ajatella v\u00e4hitellen institutionalisoituneen osaksi nykyist\u00e4 1900-luvulta alkaen kehittynytt\u00e4 hyvinvointivaltiota.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Noora Viljamaa<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, joka tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa hankkeessa Lasten ja nuorten arjen kokemukset k\u00f6yhyydest\u00e4 ja huono-osaisuudesta kriisien j\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n (https:\/\/sites.utu.fi\/lapko\/<\/a>). <\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Turun suomalaisen seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelot, Kansallisarkisto.<\/p>\n\n\n\n

Terveysp\u00e4iv\u00e4kirja, Turun poliisilaitoksen vanha yhteisarkisto, Kansallisarkisto.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta<\/p>\n\n\n\n

Harjula, Minna: Perhelis\u00e4 yhteiskuntakokemuksen raamittajan. Sosiaaliturva uuden ja vanhan rajapinnalla 1940-luvun Suomessa. Historiallinen Aikakauskirja <\/em>3\/2021, 302\u2012316.<\/p>\n\n\n\n

Kivim\u00e4ki, Ville: Reittej\u00e4 kokemushistoriaa. Teoksessa Eletty historia. Kokemus n\u00e4k\u00f6kulmana menneisyyteen. <\/em>Toim. Johanna Annola, Ville Kivim\u00e4ki & Antti Malinen. Vastapaino, Tampere 2019, 9\u201238.<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4niemi, Maria & Viljamaa, Noora: Luostarinm\u00e4en lapsiperheet 1800-luvun alkupuolella. Teoksessa Turun k\u00f6yh\u00e4t kasvot. Huono-osaiset perheet ja lapset 1800-luvulla ja 2000-luvulla. <\/em>Toim. Kirsi Vainio-Korhonen & Johanna Kallio. Turun Historiallinen Yhdistys, Turku 2022, 63\u201279.<\/p>\n\n\n\n

Vainio-Korhonen, Kirsi: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksity\u00f6l\u00e4iset 1800-luvun alun Suomessa. <\/em>SKS, Helsinki 2018.<\/p>\n\n\n\n

Vainio-Korhonen, Kirsi: Ujostelemattomat. K\u00e4til\u00f6iden, synnytysten ja arjen historiaa. <\/em>WSOY, Helsinki 2013.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viimeisill\u00e4\u00e4n raskaana oleva 29-vuotias kahden lapsen \u00e4iti Elisabeth Sk\u00f6nberg hakeutui helmikuussa 1844 Turun kuumesairaalan synnytysosastolle, joka sijaitsi kaupungin etel\u00e4laidalla Luostarinm\u00e4en vieress\u00e4. Paikka oli Sk\u00f6nbergille entuudestaan tuttu, sill\u00e4 siell\u00e4 oli syntynyt h\u00e4nen toinen lapsensa Carl huhtikuussa 1842. Sk\u00f6nbergill\u00e4 oli my\u00f6s kuusivuotias tyt\u00e4r Amalia. Amalian ja Carlin pikkusisko kastettiin parin p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 syntym\u00e4st\u00e4 Carolina Constantiniksi, ja h\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":3553,"featured_media":8420,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[458,1654,1665,189],"class_list":{"0":"post-8419","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-1800-luku","9":"tag-arjen-historia","10":"tag-huono-osaisuus","11":"tag-turku","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8419","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3553"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8419"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8419\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8479,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8419\/revisions\/8479"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8420"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8419"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8419"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8419"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}