{"id":8431,"date":"2023-02-22T10:41:50","date_gmt":"2023-02-22T08:41:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8431"},"modified":"2023-02-22T10:41:52","modified_gmt":"2023-02-22T08:41:52","slug":"esimoderni-suomi-oliko-sita-ja-mika-se-oli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/esimoderni-suomi-oliko-sita-ja-mika-se-oli\/","title":{"rendered":"Esimoderni Suomi: oliko sit\u00e4 ja mik\u00e4 se oli?"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

Kun Turun kirkkoherra Thomas Laurentii (Larsson\/Laurinpoika) saapui 25.9.1585 T\u00fcbingeniin opiskelemaan, h\u00e4net saatettiin kreikan professori Martin Crusiuksen eteen. Crusius, ahkera p\u00e4iv\u00e4kirjan kirjoittaja, merkitsi p\u00e4iv\u00e4kirjaansa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kunnianarvoisa vieras tuli ”Suomesta, Turun metropolista” (ex metropoli Finlandiae Abo<\/em>). H\u00e4nell\u00e4 oli mukanaan suosituskirje Ruotsin kuningas Juhana III:lta, ”jolle Suomi on alamainen” (cui paret Finlandia<\/em>). Crusius merkitsi muistiin my\u00f6s joitakin tietoja koulunk\u00e4ynnist\u00e4 Turussa, Suomen luonnonoloista ja Ruotsin kuninkaan sodasta ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1. T\u00fcbingenin yliopiston kreikan professori Martin Crusius. Restauroitu Anton Ramslerin muotokuva vuodelta 1590. Public domain.L\u00e4hde: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Keskiajan ja uuden ajan alun Suomen asema osana Ruotsin valtakuntaa mietitytti suomalaisia historiantutkijoita erityisesti itsen\u00e4isyyden alkuaikoina. Varhaiskeskiajasta etsittiin itsen\u00e4isen kansakunnan siement\u00e4, ja esimerkiksi Jalmari Jaakkolan (1885\u20131964) tutkimuksissa suomalaiset esiintyiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tasavertaisina liittolaisina ruotsalaisten kanssa. Muinainen itsen\u00e4isyys painui toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Suomen historian myyttien joukkoon, mutta koulukirjoissa ja yleisesityksiss\u00e4 eli ainakin 1990-luvulle asti yht\u00e4 kuvitteellinen ”Ruotsi-Suomen” k\u00e4site. Sittemmin 1990-luvulta alkaen valtavirtaan nousi n\u00e4kemys, jossa Suomi oli keskiajalla yksinkertaisesti Ruotsin valtakunnan it\u00e4inen osa. Suomi alkoi esiinty\u00e4 omana kokonaisuutena 1500-luvulla, kun syntyi tarve kirjoittaa Ruotsin kuningaskunnan kunniakasta historiaa ja oikeuttaa k\u00e4ynniss\u00e4 olevia valloitussotia menneisyydell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 milt\u00e4 1580-luvun Suomi n\u00e4ytt\u00e4ytyy Martin Crusiuksen p\u00e4iv\u00e4kirjassa? On mahdoton tiet\u00e4\u00e4, kuinka tarkkaan Crusius toisti Turun kirkkoherran sanoja ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin merkint\u00e4 kuvastaa h\u00e4nen omia ennakkok\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n, mutta asian ydin on: Suomi oli alueellinen yksikk\u00f6, jota ei sen tarkemmin m\u00e4\u00e4ritelty, mutta joka kuului Ruotsin kuninkaan valtakuntaan. Poliittisena toimijana eli hallitsijana oli ja sotaa k\u00e4vi Ruotsin kuningas.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llaisessa Suomen m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 n\u00e4kyy 1500-luvun poliittisen kehityksen kaikuja. Kustaa Vaasa perusti uudelleen Suomen herttuan arvonimen pojalleen Juhanalle 1556, ja kuninkaaksi noustuaan Juhana otti Suomen suuriruhtinaan arvon osaksi titteli\u00e4\u00e4n. N\u00e4in my\u00f6s Thomas Laurentiin suosituskirjeess\u00e4, jossa Juhana on ”Jumalan armosta ruotsalaisten, g\u00f6talaisten, vendien jne kuningas, Suomen, Karjalan, Worzhovian ja Inkerinmaan suuriruhtinas ja ruteenien ja Viron liivinmaalaisten jne. herttua.” Thomasin elinaikana Suomi oli siis luontevaa n\u00e4hd\u00e4 omana alueenaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva2. Juhana III:n sinetti, 1571. Sinetiss\u00e4 n\u00e4kyy Juhanan tittelin alku: ”D[ei]. G[ratia]. Swecorum, Gothorum, Wandalorumque etc Rex”. Julkaistu kirjassa Oskar Alin, Sveriges historia III<\/em>, Stockholm 1889, s. 320. Public domain. L\u00e4hde: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Samalla on syyt\u00e4 korostaa p\u00e4iv\u00e4kirjan kirjoittajan eli saksalaisen humanistioppineen Martin Crusiuksen n\u00e4k\u00f6kulmaa: t\u00e4llainen Suomen kuvaus ja asema oli h\u00e4nen maailmankuvassaan t\u00e4ysin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4. Esimoderni Eurooppa oli t\u00e4ynn\u00e4 alueita, joiden poliittinen status ja rajat vaihtelivat yhte\u00e4\u00e4n, mutta jotka silti hahmoteetiin jotenkin omina kokonaisuuksinaan, joilla oli historia ja joiden asukkailla identiteetti. Herttuakuntia perustettiin ja lakkautettiin, linnoja, l\u00e4\u00e4nityksi\u00e4 ja kaupunkeja myytiin ja pantattiin, mutta aikalaiset puhuivat silti esimerkiksi Toscanasta, Burgundista, Sleesiasta, Pommerista, Svaabiasta, Saksista, Poitousta ja Savoysta \u2013 jotka toki eri vuosisatoina tarkoittivat eri asioita.<\/p>\n\n\n\n

Monet n\u00e4ist\u00e4 alueista olivat ajoittain vahvoja poliittisia yksik\u00f6it\u00e4 ja monesta olisi voinut tulla itsen\u00e4inen valtio paljon todenn\u00e4k\u00f6isemmin kuin harvaan asutusta Suomesta Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n rajalla. Puhumattakaan siit\u00e4, ett\u00e4 rajat voisivat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin toisenlaisilta kuin nykyisin. Vuosisatojen mittaan historia nyt vain kompuroi sellaiseen asentoon, jossa Sk\u00e5ne on ruotsalainen eik\u00e4 tanskalainen, Kaliningrad ven\u00e4l\u00e4inen eik\u00e4 saksalainen ja Calais ranskalainen eik\u00e4 englantilainen.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka min\u00e4kin opettelin aikoinaan kirjoittamaan ”keskiaikainen Turun hiippakunta” keskiajan Suomen sijasta, olen t\u00e4st\u00e4 ihastuttavan sotkuisesta alueiden Euroopan n\u00e4k\u00f6kulmasta nyky\u00e4\u00e4n valmis hieman rennompaan kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kun pid\u00e4mme mieless\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6n, etnisyyksien, kielien, kulttuurin ja identiteettien historia ei esimodernina aikana noudattanut valtakuntien ja rajojen historiaa, uskallamme puhua keskiajan ja uuden ajan alun Suomesta ja suomalaisista \u2013 ja kysy\u00e4 kiinnostuneena, mit\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 termeill\u00e4 kulloinkin tarkoitettiin.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Reima V\u00e4lim\u00e4ki on keskiajan historian dosentti ja Suomen historian tutkijatohtori.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Tekstiss\u00e4 esiintyv\u00e4t lainaukset Martin Crusiuksen latinasta on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt Veli-Matti Rissanen. K\u00e4\u00e4nn\u00f6s ja editio ovat ilmestyneet osana artikkelia:<\/p>\n\n\n\n

Reima V\u00e4lim\u00e4ki, \u2018\u201dThomas Laurentii ex metropoli Finlandiae Abo\u201d \u2013 Martin Crusiuksen p\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00e4t Turun kirkkoherran vierailusta T\u00fcbingeniss\u00e4 1585\u20131586\u2019, Historiallinen Aikakauskirja<\/em> 117:3 (2019): 144\u2013163.<\/p>\n\n\n\n

Suomen ja suomalaisten asemasta keskiajan ja uuden ajan alun Ruotsin valtakunnassa:<\/p>\n\n\n\n

Marko Lamberg, \u2018Perceptions of Finns and Ethnic Boundaries in Sweden during the Middle Ages and the Early Modern Era\u2019, NORDEUROPAforum. Zeitschrift F\u00fcr Politik, Wirtschaft Un Kultur<\/em> 14:1 (2004): 3\u201323.<\/p>\n\n\n\n

Muinaisen itsen\u00e4isyyden ajatuksesta suomalaisessa historiografiassa:<\/p>\n\n\n\n

Reima V\u00e4lim\u00e4ki ja Anna Ristil\u00e4, \u2018Muinainen itsen\u00e4isyys suomalaisessa historiantutkimuksessa ja historiakulttuurissa 1920\u2013 2020\u2018, Historiallinen Aikakauskirja <\/em>119:4 (2021), 406\u2013418<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun Turun kirkkoherra Thomas Laurentii (Larsson\/Laurinpoika) saapui 25.9.1585 T\u00fcbingeniin opiskelemaan, h\u00e4net saatettiin kreikan professori Martin Crusiuksen eteen. Crusius, ahkera p\u00e4iv\u00e4kirjan kirjoittaja, merkitsi p\u00e4iv\u00e4kirjaansa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kunnianarvoisa vieras tuli ”Suomesta, Turun metropolista” (ex metropoli Finlandiae Abo). H\u00e4nell\u00e4 oli mukanaan suosituskirje Ruotsin kuningas Juhana III:lta, ”jolle Suomi on alamainen” (cui paret Finlandia). Crusius merkitsi muistiin my\u00f6s joitakin […]<\/p>\n","protected":false},"author":183,"featured_media":8438,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[1667,1666,18,189],"class_list":{"0":"post-8431","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1500-luku","10":"tag-esimoderni","11":"tag-suomen-historia","12":"tag-turku","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8431","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/183"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8431"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8431\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8437,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8431\/revisions\/8437"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8438"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8431"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8431"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8431"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}