{"id":8470,"date":"2023-03-23T11:12:41","date_gmt":"2023-03-23T09:12:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8470"},"modified":"2023-03-23T11:12:43","modified_gmt":"2023-03-23T09:12:43","slug":"taudit-kuri-ja-jarjestys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/taudit-kuri-ja-jarjestys\/","title":{"rendered":"Taudit, kuri ja j\u00e4rjestys"},"content":{"rendered":"\n
\"Ruttol\u00e4\u00e4k\u00e4ri,
Ruttol\u00e4\u00e4k\u00e4rit k\u00e4yttiv\u00e4t 1600-luvulta l\u00e4htien kasvoillaan linnun nokan muotoista naamaria. Sen ”nokassa” pidettiin yrttej\u00e4, joiden uskottiin est\u00e4v\u00e4n l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 saamasta tartuntaa. Wellcome Collection.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sairastuminen vakavaan tautiin on henkil\u00f6kohtainen tragedia, niin nyt kuin menneisyydess\u00e4. Esiteollisena aikana ihmisi\u00e4 uhkasivat erityisesti tartuntataudit, sill\u00e4 rutto, isorokko, hinkuysk\u00e4 ja useat muut kulkutaudit aiheuttivat enemmist\u00f6n kuolemista. Taudeilla ja niiden torjunnalla on ollut historiallisesti paitsi yksil\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 my\u00f6s laajoja yhteis\u00f6llisi\u00e4 vaikutuksia, jotka ovat ulottuneet niihinkin, jotka onnistuivat v\u00e4lttym\u00e4\u00e4n tartunnalta.<\/p>\n\n\n\n

Jo ennen modernin l\u00e4\u00e4ketieteen synty\u00e4 1800-luvun lopulla epidemioita vastaan kamppailtiin monin tavoin. Vastatoimien perustana oli ymm\u00e4rrys tautien tarttuvuudesta. Tietoisuus taudin kyvyst\u00e4 siirty\u00e4 ihmisest\u00e4 toiseen tuotti Euroopassa mittavan joukon m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4, joilla pyrittiin est\u00e4m\u00e4\u00e4n tautien levi\u00e4mist\u00e4 rajoittamalla ihmisten v\u00e4lisi\u00e4 kontakteja. Keski- ja esimodernin ajan tutkija Guy Geltner on puhunut \u201dterveysj\u00e4rjestelm\u00e4n rakentamisesta\u201d (healthscaping). H\u00e4n viittaa sosiaalisten, oikeudellisten, hallinnollisten ja muiden toimien kokonaisuuteen, jolla edistettiin v\u00e4est\u00f6n terveytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Karanteenien, matkustuskieltojen, koteihin erist\u00e4misen, hospitaaleihin sulkemisen ja muiden toimien vaikutukset olivat yksil\u00f6n kannalta usein s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Vaikka tarkoituksena oli est\u00e4\u00e4 epidemian levi\u00e4minen ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ihmishenki\u00e4, toimenpiteiden kohteeksi joutuneita ihmisi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset koettelivat kovalla k\u00e4dell\u00e4. Kotiinsa yhden j\u00e4senen sairastumisen vuoksi v\u00e4kipakolla suljettu perhe saattoi kokonaisuudessaan menehty\u00e4, spitaalihospitaaliin passittaminen taas erotti pysyv\u00e4sti vanhemman lapsestaan.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4 oli tautien torjunnan ohella toinenkin ulottuvuus. Niiden taustalla vaikutti enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tiedostamaton tavoite alamaisten kurinalaistamisesta vallank\u00e4yt\u00f6lle. Tautien historian tutkija Sheldon Watts on puhunut epidemioiden yhteydess\u00e4 syntyneest\u00e4 \u201dj\u00e4rjestyksen ideologiasta\u201d (Ideology of Order). Se muutti vakiintuneita k\u00e4sityksi\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 oli sopivaa hallitsijalle ja mik\u00e4 alamaisille. Esivalta siirsi tautien vastustamisen varjolla valtaa paikallistasolta itselleen rajoittamalla yhteis\u00f6jen perinteist\u00e4 toimintavapautta.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi ruton kontrollointia varten laaditut s\u00e4\u00e4d\u00f6kset vahvistivat eliitin todellista mahtia sek\u00e4 mielikuvaa, joka kansalla oli sen vallank\u00e4yt\u00f6n mahdollisuuksista. \u201dJ\u00e4rjestyksen ideologia\u201d legitimoi esivallan puuttumisen tavallisten ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n epidemioiden aikana. Kun vakavia epidemioita saattoi yhden sukupolven aikana olla useampiakin, ihmiset saivat tihein v\u00e4liajoin muistutuksen esivallan voimasta. Tautien vastaiset toimet yhdistiv\u00e4t ensi kertaa l\u00e4nsimaisen eliitin toimimaan alempia luokkia sek\u00e4 hieman my\u00f6hemmin Euroopan ulkopuolisia kulttuureja vastaan. Wattsin mukaan uusi valtak\u00e4sitys on ensi kertaa havaittavissa Pohjois-Italiassa 1400-luvulla annetuissa ruttom\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4. Sielt\u00e4 \u201dj\u00e4rjestyksen ideologia\u201d levisi ensin Ranskaan ja Espanjaan, vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin my\u00f6s Englantiin ja Ruotsiin.<\/p>\n\n\n\n

Nykysuomalainen ei joudu kohtaamaan tauteja, jotka nelj\u00e4, viisi sukupolvea sitten olivat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Perinteisist\u00e4 tartuntataudeista saatu voitto on merkinnyt my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 tietoisuus viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen kansanterveydellisten toimien merkityksest\u00e4 ihmisten arjessa on hiipunut taka-alalle. Viel\u00e4 keskuudessamme etenev\u00e4 koronapandemia on muuttanut n\u00e4it\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mika Kallioinen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian yliopistonlehtori.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus:<\/p>\n\n\n\n

Geltner, Guy, Roads to Health. Infrastructure and Urban Wellbeing in Later Medieval Italy<\/em>. University of Pennsylvania Press 2019.<\/p>\n\n\n\n

Kallioinen, Mika, Rutto ja rukous. Tartuntataudit esiteollisen ajan Suomessa<\/em>. Atena 2009.<\/p>\n\n\n\n

Watts, Sheldon, Epidemics and History. Disease, Power and Imperialism<\/em>. Yale University Press 1999.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sairastuminen vakavaan tautiin on henkil\u00f6kohtainen tragedia, niin nyt kuin menneisyydess\u00e4. Esiteollisena aikana ihmisi\u00e4 uhkasivat erityisesti tartuntataudit, sill\u00e4 rutto, isorokko, hinkuysk\u00e4 ja useat muut kulkutaudit aiheuttivat enemmist\u00f6n kuolemista. Taudeilla ja niiden torjunnalla on ollut historiallisesti paitsi yksil\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 my\u00f6s laajoja yhteis\u00f6llisi\u00e4 vaikutuksia, jotka ovat ulottuneet niihinkin, jotka onnistuivat v\u00e4lttym\u00e4\u00e4n tartunnalta. Jo ennen modernin l\u00e4\u00e4ketieteen synty\u00e4 1800-luvun […]<\/p>\n","protected":false},"author":2120,"featured_media":8471,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[1272,1671,1326],"class_list":{"0":"post-8470","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-laaketiede","9":"tag-sairaudet","10":"tag-taudit","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8470","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2120"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8470"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8470\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8472,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8470\/revisions\/8472"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8471"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8470"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8470"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8470"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}