{"id":8483,"date":"2023-04-06T10:51:35","date_gmt":"2023-04-06T07:51:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8483"},"modified":"2023-04-06T10:51:36","modified_gmt":"2023-04-06T07:51:36","slug":"pitkaperjantain-piinaava-nalka-ja-orvon-arki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/pitkaperjantain-piinaava-nalka-ja-orvon-arki\/","title":{"rendered":"Pitk\u00e4perjantain piinaava n\u00e4lk\u00e4 ja orvon arki"},"content":{"rendered":"\n
\"Piirroskuvassa
1900-luvun alussa oli tapana sy\u00f6d\u00e4 pitk\u00e4perjantain kirkonmenojen j\u00e4lkeen m\u00e4mmi\u00e4. Sit\u00e4 ennen paastottiin kiirastorstain illasta l\u00e4htien. Postikortti m\u00e4mmill\u00e4 herkuttelevasta lapsesta on vuodelta 1950. Helsingin kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

\u201dHer\u00e4sin aamulla aikaisin ja muistin m\u00e4mmin, jota s\u00e4ilytettiin porstuan ruokakommuurissa, maistoin sormellani muutaman kerran, kun mummu t\u00e4m\u00e4n huomas h\u00e4n tukisti ja sanoi ett\u00e4 olin rikkonut Jeesuksen antaman m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen.\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

N\u00e4in muistelee vuonna 1913 Pirkanmaalla syntynyt Veikko (nimi muutettu) lapsuutensa p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4. Veikko on ottanut osaa vuonna 1985 j\u00e4rjestettyyn Sosiaalihuollon perinnekeruuseen ja kirjoittaa vastauksessaan muun muassa n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ja ruokaan liittyvist\u00e4 muistoistaan. P\u00e4\u00e4si\u00e4isen ruokamuisto liittyi tilanteeseen, jossa mummu oli tehnyt m\u00e4mmin valmiiksi ruokakaappiin odottamaan. Mummulla oli tapana, kuten monella muullakin suomalaisella 1900-luvun alussa, ett\u00e4 kiirastorstaina ei sy\u00f6ty ehtoop\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4perjantainakin sy\u00f6tiin vasta kirkonmenojen j\u00e4lkeen. Lapselle t\u00e4m\u00e4 oli pitk\u00e4 aika olla sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4 ja pitk\u00e4perjantain aamuna houkutus kaapissa piilev\u00e4\u00e4n m\u00e4mmiin oli liian suuri vastustaa.<\/p>\n\n\n\n

Veikko oli p\u00e4\u00e4tynyt \u00e4idin\u00e4idilleen hoidettavaksi 5-vuotiaana, kun h\u00e4nen vanhempansa kuolivat vuonna 1918 espanjantautiin. Orvoiksi j\u00e4i 4 lasta, jotka sijoitettiin melkein kaikki eri perheisiin. Lasten sijoittaminen perhehoitoon oli 1920-luvulla ensisijainen keino auttaa turvattomia lapsia. Vanhin veli otettiin et\u00e4isemmille sukulaisille maalaistaloon kasvatiksi ja kaksi nuorinta sisarusta sijoitettiin molemmat t\u00e4din luo. Perheen hajoamisesta huolimatta sisarukset saivat varttua l\u00e4hell\u00e4 toisiaan ja tapasivatkin silloin t\u00e4ll\u00f6in. Jokainen heist\u00e4 eli kuitenkin erilaisen lapsuuden. Veikon mukaan iso\u00e4idin hoidettavana vietetty aika oli hyv\u00e4\u00e4, vaikka hellyytt\u00e4 olisi voinut olla ehk\u00e4 enemm\u00e4n. H\u00e4n muistelee saaneensa mummulla asuessaan vain kaksi kertaa kuritusta ja t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapaus oli niist\u00e4 toinen: \u201dSain kasvaa vapaasti ei mummu minua kurittanut. Jos ei hyv\u00e4illytk\u00e4\u00e4n. En muista ett\u00e4 h\u00e4n olis ottanut syliins\u00e4, silitt\u00e4nyt poskeani tai tukkaani. Kaksi kertaa muistan saaneeni kuritusta.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Sis\u00e4llissodan j\u00e4lkimainingeissa puute ja n\u00e4lk\u00e4 olivat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Veikko muistelee, miten \u00e4idin\u00e4iti v\u00e4lill\u00e4 kielsi h\u00e4nt\u00e4 menem\u00e4st\u00e4 ulos, jotta ruokaa s\u00e4\u00e4styisi. Lapsella oli silti lapsen mieli ja tarve tehd\u00e4 muutakin kuin istua toimettomana sis\u00e4ll\u00e4: \u201dKun ruokaa oli niukasti niin mummu sanoi \u00e4ll\u00e4 sinne ulos en\u00e4\u00e4 l\u00e4hde n\u00e4lk\u00e4 siell\u00e4 tulee vaan. L\u00e4hdin kuitenkin siell\u00e4 oli enemm\u00e4n tekemist\u00e4 vaikkei ollut leikkitoveriakaan.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Yleisen puutteen keskell\u00e4 ruokaan liittyv\u00e4t muistot ovat perinnekeruuaineistossa usein hyvin yksityiskohtaisia ja kouriintuntuvia. Useampi 1920\u221230-luvulla lapsuuttaan el\u00e4nyt vastaaja esimerkiksi kertoo, miten pihisti n\u00e4liss\u00e4\u00e4n salaa ruokaa tai muistelee haaveilleensa vesi kielell\u00e4 maailman suurimmasta korpusta. Veikko kuvailee tarkasti toistakin tilannetta, jossa h\u00e4n vieraili salaa ruokakaapilla k\u00e4yty\u00e4\u00e4n pihalla mummun kielloista huolimatta:<\/p>\n\n\n\n

\u201d<\/em>N\u00e4lk\u00e4 siell\u00e4 tulikin sis\u00e4lle menness\u00e4ni s\u00f6in taas siitt\u00e4 ruokakommurista keitettyj\u00e4 kylmi\u00e4 perunoita sillai pussaamalla. Halkasin pienen pernan ja sen halkaistun puolen kastoin salakansuolaveteen perunan asetin peukalon ja kahen etusormen v\u00e4liin huulet sillai t\u00f6tter\u00f6lle kun pussatessakin sitten puristin sormet yhteen niin pernan syd\u00e4n luiskahti suuhun ja kuori j\u00e4i sormien v\u00e4liin.\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Sy\u00f6misen yksityiskohtainen selostaminen kertoo lapsen arkisesta kokemusmaailmasta ja siit\u00e4, miten nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 katsottuna niinkin tavanomainen suupala kuin peruna on ollut n\u00e4lk\u00e4\u00e4 kokeneelle lapselle mieleen painunut herkku. Vaatimattomasta ja k\u00f6yhyyden v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4st\u00e4 ruokamuistosta pilkahtaa silti esiin my\u00f6s jotain positiivista. Perunan sy\u00f6miseen on liittynyt leikillinen taso: sit\u00e4 on ollut hauska sy\u00f6d\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Maria Syv\u00e4niemi<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa hankkeessa \u201dLasten ja nuorten arjen kokemukset k\u00f6yhyydest\u00e4 ja huono-osaisuudesta kriisien j\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/a>\u201d <\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalihuollon perinnekeruu 1985, SKS.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura \u2013 Juhlakalenteri: Lis\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen perinteit\u00e4<\/a>. <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dHer\u00e4sin aamulla aikaisin ja muistin m\u00e4mmin, jota s\u00e4ilytettiin porstuan ruokakommuurissa, maistoin sormellani muutaman kerran, kun mummu t\u00e4m\u00e4n huomas h\u00e4n tukisti ja sanoi ett\u00e4 olin rikkonut Jeesuksen antaman m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen.\u201d N\u00e4in muistelee vuonna 1913 Pirkanmaalla syntynyt Veikko (nimi muutettu) lapsuutensa p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4. Veikko on ottanut osaa vuonna 1985 j\u00e4rjestettyyn Sosiaalihuollon perinnekeruuseen ja kirjoittaa vastauksessaan muun muassa n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":3984,"featured_media":8485,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,388],"tags":[923,1449,1422,1674],"class_list":{"0":"post-8483","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1900-luku","10":"tag-koyhyys","11":"tag-lapsuus","12":"tag-paasiainen","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8483","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3984"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8483"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8483\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8488,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8483\/revisions\/8488"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8485"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8483"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8483"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8483"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}