{"id":849,"date":"2017-03-07T11:54:45","date_gmt":"2017-03-07T11:54:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=849"},"modified":"2017-03-07T15:15:55","modified_gmt":"2017-03-07T15:15:55","slug":"koirankakka-kaduilla-ja-kirkoissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/koirankakka-kaduilla-ja-kirkoissa\/","title":{"rendered":"Koirankakka kaduilla ja kirkoissa"},"content":{"rendered":"

Kev\u00e4t on jo nurkan takana ja pian se taas alkaa: joka kev\u00e4inen koirankakkakeskustelu. T\u00e4t\u00e4 ennakoi jo Turkulainen-lehden helmikuun alussa tekem\u00e4 kysely lukijaraadille<\/a>, jonka mukaan yksi naapuririitojen syist\u00e4 ovat siivoamatta j\u00e4tetyt koirankakat. Eik\u00e4 ihme, sill\u00e4 harmittaahan se, kun lumien sulaminen paljastaa talven aikana siivoamatta j\u00e4tetyt kikkareet.<\/p>\n

Syy koiran kakkojen siivoamiseen ei ole kuitenkaan ainoastaan naapurisopua yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4, esteettinen tai hygieeninen, sill\u00e4 kikkareiden j\u00e4tt\u00e4minen tien poskeen on my\u00f6s rike j\u00e4rjestyslakia vastaan. Laissa on oma pyk\u00e4l\u00e4ns\u00e4 koirakurista ja koirien j\u00e4t\u00f6sten siivoamisesta. Ei kuitenkaan tarvitse menn\u00e4 kovin kauaa ajassa taaksep\u00e4in, kun koirien ja monien muidenkin el\u00e4inten j\u00e4t\u00f6kset olivat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 turkulaisilla kaduilla ja muissakin tiloissa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Koirien j\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 siivotaan Isaak van Nickelen 1600-luvun lopulta olevassa maalauksessa. (Rijksmuseum Amsterdam)<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Koirat saivat 1600-luvulla vaeltaa kaduilta ja toreilta my\u00f6s tuomiokirkkoon. Elokuussa 1659 Turun tuomiokapituli keskusteli kokouksessaan siit\u00e4, miten kirkkokoirat saataisiin h\u00e4\u00e4detty\u00e4 kirkosta. Koirista katsottiin olevan harmia, sill\u00e4 ne pitiv\u00e4t meteli\u00e4 jumalanpalveluksen aikana. H\u00e4\u00e4t\u00f6toimet eiv\u00e4t kuitenkaan onnistuneet, sill\u00e4 marraskuussa 1659 koirista keskusteltiin j\u00e4lleen. Tuomiokirkon lukkari kertoi tuomiokapitulille, ett\u00e4 koirat olivat sotkeneet piispa Johannes Terseruksen puolison Maria Grubbin penkin.<\/p>\n

Ihmiset istuivat kirkossa s\u00e4\u00e4dynmukaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4 1600-luvulla, sit\u00e4 edemp\u00e4n\u00e4 mit\u00e4 korkeammassa asemassa he olivat. Miehet istuivat tuomiokirkon keskik\u00e4yt\u00e4v\u00e4n pohjoisella ja naiset etel\u00e4isell\u00e4 puolella. Maria Grubbin penkki sijaitsi kirkon etuosassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n Aninkaistenm\u00e4en puolella. Koirien sotkema penkki p\u00e4\u00e4tettiin pesett\u00e4\u00e4 eik\u00e4 el\u00e4inten h\u00e4\u00e4t\u00e4misest\u00e4 en\u00e4\u00e4 keskusteltu. Todenn\u00e4k\u00f6isesti piispatar Grubbin penkin sotkivat kirkkokoirat, joiden valvonta kuului lukkarille. Kulkukoiriin verrattavat kirkkokoirat eiv\u00e4t kuitenkaan olleet ainoita, joita kirkkotilassa tavattiin. Eurooppalaisten aatelisten tiedet\u00e4\u00e4n liikkuneen 1700-luvulla lemmikkikoiriensa kanssa niin kaupungilla kuin kirkossakin. Todenn\u00e4k\u00f6isesti aatelisia n\u00e4htiin koirineen my\u00f6s Turun tuomiokirkossa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

David Tenier nuoremman maaluksessa (The Kitchen 1646) el\u00e4imet ovat mukana keitti\u00f6ss\u00e4 (Kuva: Wikimedia Commons, alkuper\u00e4inen maalaus: Hermitage Museum)<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Kotiel\u00e4imet ja niiden j\u00e4t\u00f6kset olivat uuden ajan alussa n\u00e4kyv\u00e4sti esill\u00e4 kaupunkitilassa. Viel\u00e4 1700-luvulla el\u00e4inten tuottama lanta tyhjennettiin el\u00e4insuojista suoraan kaduille lantaluukkujen kautta. Kadut siis toimivat lannan varastointipaikkana ja Turussa maistraatti muistutti silloin t\u00e4ll\u00f6in kaupunkilaisia korjaamaan lannan pois. Kaupunkien kaduilla ratsastettiin hevosilla. Siell\u00e4 juoksentelivat koirat ja vaelsivat siat, jotka kaikki j\u00e4ttiv\u00e4t kaupunkitilaan omat j\u00e4lkens\u00e4.<\/p>\n

Kaupunkien katujen yleiseen siisteyteen ja j\u00e4rjestykseen alettiin kiinnitt\u00e4\u00e4 uudenlaista huomiota 1700-luvun lopulla. Esimerkiksi kadulle avautuvat lantaluukut v\u00e4heniv\u00e4t. Viimeisten vuosisatojen aikana tapahtunut kotiel\u00e4inten v\u00e4heneminen kaupunkitilassa onkin johtanut siihen, ett\u00e4 n\u00e4emme yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n el\u00e4imi\u00e4 ja niiden j\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kaduilla saati sitten kirkoissa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
\nMari V\u00e4lim\u00e4ki
\nKirjoittaja toimii Suomen historian oppiaineessa yliopisto-opettajana ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuutta:
\nJohanna Ilmakunnas, Kartanot, kapiot, rykmentit. Er\u00e4\u00e4n aatelissuvun el\u00e4m\u00e4ntapa 1700-luvun Ruotsissa<\/em>. SKS 2011.
\nPanu Savolainen, Teksteist\u00e4 rakennettu kaupunki. Julkinen ja yksityinen tila turkulaisessa kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 1740\u20131810<\/em>. Sigillum 2017.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kev\u00e4t on jo nurkan takana ja pian se taas alkaa: joka kev\u00e4inen koirankakkakeskustelu. T\u00e4t\u00e4 ennakoi jo Turkulainen-lehden helmikuun alussa tekem\u00e4 kysely lukijaraadille, jonka mukaan yksi naapuririitojen syist\u00e4 ovat siivoamatta j\u00e4tetyt koirankakat. Eik\u00e4 ihme, sill\u00e4 harmittaahan se, kun lumien sulaminen paljastaa talven aikana siivoamatta j\u00e4tetyt kikkareet. Syy koiran kakkojen siivoamiseen ei ole kuitenkaan ainoastaan naapurisopua yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1036,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[120,117,114,111,108],"class_list":{"0":"post-849","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"tag-elaimet-kaupungissa","8":"tag-katujen-siisteys","9":"tag-kirkkotila","10":"tag-koirankakka","11":"tag-uuden-ajan-alku","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/849","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1036"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=849"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/849\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":906,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/849\/revisions\/906"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=849"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=849"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=849"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}